Mätsäilyä pitkästä aikaa

Käytiin Jekun kanssa mätsärissä pitkästä aikaa. Viimeksi Jekku on käynyt mätsärissä toukokuussa ja sen mukaisesti oli kehäkäytöskin vähän heikoilla. Mulle oli myös viimeinen junior handler-kisa, kymmenestä osallistujasta sijoituin neljänneksi, ei yhtään hullummin kun ottaa huomioon, että Jekku yritti kosiskella molempia kehään sattuneita lapinkoiratyttöjä, Riskua ja Millaa. Vaihtokoiraksi junnuissa tuli amerikanakita (tai akita) Minka, jolla oli ikää vasta hurjat 5kk. (; Jekku pääsi taas Annin käsiin.

Varsinainen kehä meni mukavasti, vaikka pariksi sattuikin musta suursnautseri uros Joiku, jota Jekku ei jostain syystä voinut sietää. Tuloksena oli kuitenkin sininen nauha eikä sijoitusta tullut. Tuomari kehotti harjoittelemaan pöydälläoloa vielä lisää... Hmm? Tämä on kuultu ennenkin, mutta silloin Jekku oli alle vuoden ikäinen, tuomarikin taisi olla sama. Tämä tuomari on myös joskus kehunut Rippua hurjan kauniiksi. Koko mätsärissä Jekku onnistui olemaan tosi kiltisti. Olen kyllä ylpeä tästä pojasta, joka on viime keväästä komistunut kovasti ja oppinut käytöstapojakin... Katsokaapas eroa vaikka turkissa!
Kuvien laatu on tietenki aivan eri, mutta tuo keväällä ollut hampputurkki on onneksi hävinnyt ja vahvistunut, ja nykyään tuo turkki taas kiiltääkin huomattavasti enemmän. Mikä lie tuohon turkkiin keväällä tulikin, kun se näytti tuolta... Mutta nyt onneksi jo paranemaan päin. Jos pituutta ei olekaan kovin paljon tullut, niin laatu on parempi. :)

Kun taas saapuu hetki sininen...

Lumet tuli taas kertaheitolla, samoin pakkaset ja jäät jokeen! Nyt pääsee jo joesta yli, sedän tiedotuksen mukaan jäätä on jopa 15 senttiä. Lunta hiukan paksummin, tälläkin hetkellä tuiskuttaa koko ajan lisää. Käytiin sitten Ripun (ja isän) kanssa Lapinvaaran maisemissa. Oli kyllä kaunista! Toisella puolella vaaraa taivas oli sininen ja toisella puolella punainen. Ylhäällä olevassa kuvassa mutkittelee Kemijoki.
Kohta ollaan jo joulussa ja joulutunnelmakin alkaa pikku hiljaa olla kohdillaan. Katsotaan kuinka käy kuusen kun meidän pikku Siiri näkee kaikki ihanat joulupallot ja onhan kuusessa ihania oksiakin, jotka aivan takuu varmasti heiluu juuri sopivasti kun oksaa hiukan läpsäisee... Meidän pikku prinsessa kasvaa vauhdilla ja Pennillä riittää komentamista. Pikku hiljaa on alkanut sopu löytyä, välillä leikitään ahkerasti ja juostaan ympäri taloa ja välillä taas Penni pitää kuria yllä esimerkiksi pesemällä Siriuksen varsin päättäväisesti. Rippu ei edelleenkään ole oikein tajunnut, mikä on tuo rääpäle, jolla ilmiselvästi on kynnet ja joka on aivan hirmuisen nopea! Jekku pitää tiitäiseen turvallista välimatkaa etenkin kun Siiri on tosi kiinnostunut Jekun karvoista...
Ja vaikka jouluun on vielä muutama päivä, niin me toivotellaan jo nyt hyvää joulua sähköisen kortin kera.

Tavoitteita vuodelle 2010 ja mitä saatiin aikaan

Tänä vuonna ei ole saatu aikaan suoraan sanottuna juuri mitään. Ripun kanssa treenattiin kyllä ahkerasti alokasluokan liikkeet suurin piirtein kuntoon, vielä on hiomista, niin kuin aina, mutta kyllä varmaan voitaisiin jo mennä tokoilemaan kisoihinkin. Syksyn möllitokot jäi välistä, kun sattui sellaiselle päivälle, että ei millään koulun takia päässyt. Siispä katsotaan sitten kevätpuolella.

Jekun kanssa ei ole treenattu käytännössä... yhtään mitään. Luoksetulo voi olla hieman parempi, mutta suurempaa edistystä ei kyllä ole tullut. Osaahan Jekku palloa tuoda, kulkea nätisti hihnassa, seurata jotenkin ja istua "kauniisti", mennä nukkumaan käskystä, etsiä isän ja etsiä pallon, lisäksi se tietää mitä tarkoittaa kun sanoo, että kuka tulee, ja mikä siellä. Näyttelyissä ei tänäkään vuonna käyty niin paljon kuin tarkoitus oli, lähinnä siksi, että Jekun turkilla on ollut turha mennä yhtään mihinkään. Ensi vuonna voidaan katsoa sitten uudestaan.

Ensi vuoden tavoitteet ovat siis lyhykäisyydessään siinä, että Ripun kanssa treenataan ne alokasluokan liikkeet kuntoon, käydään mätsäreissä ja möllitokoissa, ehkä jopa rekataan meidän neiti, jos satutaan innostumaan oikein kunnolla. Jekun kanssa treenataan lisää perustottelevaisuutta, käydään näyttelyissä ja mätsäreissä.

Jekun kanssa olisi (ja nimenomaan olisi, saa nähdä miten käy todellisuudessa) tarkoitus käydä näissä näyttelyissä ensi vuonna:

• 8.5. Pello
  
• 20.6. Rovaniemi
  
• 10.7. Oulu
• 11.7. Oulu
• 25.7. Keminmaa
• 11.12 Helsinki
  
• 12.12. Helsinki (Voittaja 2010)

Voittaja 2009 ja muuta mukavaa

Tulipa käytyä sielläkin, tosin ilman koiraa ihan niin kuin viime vuonnakin. Reissu oli kuitenkin tosi kiva, kun Lindan ja Annin kanssa lähdettiin. Käytiin vain päivän reissu, niin että mentiin yöjunalla ja tultiin yöjunalla myös takaisin. Annilla oli mukana oma suomenlapinkoiransa Dagolas Naavanuttu eli Risku, joka kävi hakemassa junnuluokasta erinomaisen ja sijoittui luokassaan kolmanneksi. Risku onkin todella ihana neitokainen ja sen kanssa on kiva matkustaa, kun se on niin rauhallinen ja sopeutuvainen luonne. :)

Tietysti reissussa meni rahaakin ja suurin ja paras (itse asiassa ainoa näkyväkin) ostos oli uusi hieno Air Forcen kuivain. Tänään kokeilin sitä, kun pesin Jekun ja voin vain sanoa, että tosi kannattava ostos oli. Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa, että olisi pitänyt hankkia jo ajat sitten. Jekun kuivaamiseen ja pesemiseen meni yhteensä noin 1,5 tuntia. Tämä helpottaa pesemistä kyllä huomattavasti, kun ei tarvitse föönillä kuivata montaa tuntia.

Vaikka kehään ei ollut tarkoitus mennä, niin sinne kuitenkin päädyttiin, kun esittäjät loppui kesken. Tuli sitten esitettyä Dagolas Haltiatar eli Milla kasvattajaluokassa. Millaa oli kyllä tosi kiva esittää ja oli kiva, kun pääsi sittenkin kehään, vaikka ensin muuta luultiinkin.

Voittajassa iski myös apsokuume, oispa ihana saada toinen samanmoinen, mutta tiedä nyt sitten. Kyllähän noissa kolmessa touhottajassa on jo melkoisesti työtä. Ehkä ihan riittävästi. Ehkä sitten kun ei asu enää kotona tai jos sattuu joku oikein kiva pentue vastaan...

Kuvia tulossa kunhan ehdin ladata!