Joulua

Joulukorttiviritelmä, saa kelvata

Meillä joulut on vietetty mukavissa merkeissä. Rella riemastui suunnattomasti, kun sai kaverikseen samanikäisen suomenlapinkoiran, Murun (Ahulin Ciiri). Rella on paininut Murun kanssa monena päivänä itsensä ihan puhki, poikki ja väsyksiin. Opetettiin Rella antamaan myös tassua, joka sujuukin nyt loistavasti. ;) Myös seuraaminen, vieressä kulkeminen ja viereen tuleminen onnistuu ihan hyvin. 

Rella vetaisi jouluaaton kunniaksi kuivakakusta puolet, muuten se ei ole onnistunut syömään mitään luvatonta, vaikka hieman pelkäsinkin sitä. Tuo ahneus on kyllä ihan omaa luokkaansa. Rippu puolestaan naposteli muutamat karkit suihinsa, mutta ei onneksi kovin montaa. Hyvin meni. Nyt aletaan sitten urheilemaan oikein tosissaan. Tai ainaki kohta, ehkä. Uuttavuotta ja raketinpauketta "innolla" odottaen....

Rella ja Rippu

Muru ja Rella

Rella ja Muru

Muru ja Rella

Rella 

Tavoitteita

Viime vuoden tavoitteina oli käyttää Jekkua näyttelyissä paljonkin, loppujen lopuksi näyttelyt jäivät kahteen kertaan ja loppuivat nyt kokonaan ellei sitten jossain vaiheessa tule sitä sääntömuutosta, että leikatut uroksetkin saavat osallistua näyttelyihin siinä missä leikatut nartut. Päätöstä en kadu tippaakaan. Jeksun kanssa ei olla mitään uuttakaan oikeastaan opeteltu, paitsi että nyt se osaa myös huiskuttaa tassuillaan. Mitään varsinaisesti järkevää me ei olla tehty. Jeksun ensi vuoden tavoitteena on toimittaa kotipörriäisen virkaa, minkä se varmasti tekee aivan mielellään.

Rippanan kanssa pyörähdettiin yksissä möllitokoissa, enempään ei olisi ollut aikaakaan. Mätsäreissä käytiin jonkin verran (mätsäricupissa jaettu 3. sija) ja alokasluokan liikkeet se osaa, mutta virallisiin kisoihin me ei tulla ikinä menemään, vaikka sellainen oli suunnitelma 2009 joulukuussa.

Syyskuussa meidän elämään pyörähti Rella, jonka kanssa on sitten suunnitelmia ensi vuodeksi.

Eli ensi vuoden suunnitelmat lyhyesti ja ytimekkäästi:

Rippu
- mätsäreitä
- ehkä siis tosiaankin vain EHKÄ jälleen kerran möllitokoon

Rella
- näyttelyitä:

• 26.2. Tornio
• 23.4. Tervola
• 14. tai 15.5. Kuusamo
• 25.6. Rovaniemi
• 16. ja/tai 17.7. Oulu
• 24.7. Tornio
• 6.8. Kittilä
• 3.9. Rovaniemi

- ehkä eka möllitoko

- mätsäreitä

- ja ehkä mahdollisesti sitten jälkeäkin voitaisiin alkaa harrastella ja treenailla
- myös metsästykseen Rellaa on tarkoitus käyttää joten noudon harjoittelua (myös oikeiden lintujen ym) on varmasti luvassa
- sekä hurjasti elämän opettelua

Onpas hirveästi toimintaa tuolle pienelle lääppätörille. Ei taida välttämättä kaikkea ehtiä...

Messaria ja kahjo labbis

Viikonloppu sujahti mulla messarin merkeissä. Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa Voittaja labbis -10, ryhmäkehässä neljänneksi sijoittunut. Rellan siskopuoli. Eli sama isä kuin Rellalla. Rellasta tuskin tulee läheskään tuon näköistä, ei ainakaan noin tanakkaa. Ja tuskin näyttää vuoden ikäisenä tuolta...

Rella oli kotona koko viikonlopun kaikkien kiusana. Mietin jo etukäteen, että mitähän siitäkin tulee, kun sen jättää vain niiden hoidettavaksi koko viikonlopuksi. Valitusta mie odottelin ja sitä myös sain... Rella oli ollut ihan sisäsiisti jo useamman päivän ennen kuin lähdin messariin, mutta vkl aikana vahinkoja oli tapahtunut. Eli suomennettuna lenkkeily oli tainnut jäädä vähän vähemmälle. Tänäänkin se on ollut täysin sisäsiisti, joten mikä ihme niillä on ongelmana.

Virtaakin oli ilmeisesti Rellalla ollut kun minun huone näytti lähinnä räjähtäneeltä. Vaatekaapista oli sisältö vedetty lattialle ja levitelty ympäri huonetta, lipaston tai tv-tason (mikä se on?) päältä tavarat oli myös lattialla. Sängystäkin oli peitto ja tyynyt lähteneet koristamaan lattiaa. Ikävä ja tylsää oli vissiin ollut.

Seko

Mulla ei ollut tylsää koko eilispäivänä. Päivä sujui lenkkeilyn, Rellan kahjouden purkamisen ja oman huoneen siivoamisessa. Jekulle ostin messarista trimmerin eli se on sitten heihei epämääräisen pituiselle melko siivottomalle turkille. Rellalle mukaan tarttui näyttelyhihna. Lisäksi ostin nahkahihnan, kun onnistuin hukkaamaan yhden hihnan aiemmin syksyllä juuri ennen lumien tuloa... Kuvia tuli otettua suunnilleen 800 joista osan tietenkin poistin.

Rella, ahne pieni possu, oli tänään taas riehunut hieman. Se oli syönyt 1/3 kurkusta, saanut messarista keräämäni näytepussit pöydältä ja mussutellut niitä onnessaan ainakin kaksi. Lisäksi se oli kantanut taas läjän vaatteita olohuoneen matolle. Voi koira. Onneksi se ei sentäs tuhoa mitään muuta kuin luita ja ruokaa. Sotkee vain.

Joulukuvia ja muita kuulumisia

Yritettiin viime viikonloppuna ottaa jouluisia kuvia kissoista ja Rellasta siinä sivussa lopuksi kun "lavasteiden" hajoamisesta ei tarvinnut enää välittää. Niinpä me saatiin oikein suloisia kuvia otuksista, vaikka tuskanhikeä meinasikin pukata. 200 kuvaa ja onnistuneita... ehkä se 10. Tässä parhaat jokaisesta.

Kirppuli, jolle on muuten koti tiedossa

Siiri-konkari, Maukasta joulua (häijyllä ilmeellä)?

Tämä kuva päätyi joulukortteihin, jotka tilattiin iFolorin kautta :) Reino veti pisimmän korren

Rellasta räps-kuva. Ei oikein ideaa ja "lavasteetki" vielä kissojen jäljiltä. Rella on vähän suurehko niihin, mutta pitihän siitäkin kuva ottaa kun oli niin innokas avustajakin. :D

Pojoing

Vähän hyytyneen näköinen labbis viikko sitten

Kohtalaisen onnistunut kuva ainaki minun mielestä

Pipareitakin on leivottu (on kyllä pakko myöntää että ite olen lähinnä erikoistunut niiden syömiseen)

Ollut melko vilkas viikonloppu, kun on noita juhlia ollut ja saanut juosta kaupungissa monta kertaa. Huomenna on sitten itsenäisyyspäivä, saa nähdä, mitä ohjelmaa huomiselle... Ei kovin levännyt olo taida olla tiistaina kun kouluun pitäisi taas mennä. :D

Kirpulle on tosiaan koti tiedossa Rovaniemeltä, se pääsee kahden muun tyttökissan kaveriksi näillä näkymin ja varmastikin hyvään kotiin. Reino jää kuhnailemaan kotiin ja härnäämään Penniä minkä ehtii. Reinolla tekis niin mieli tehdä tuttavuutta Pennin kanssa, mutta Penni ei oikein lämpene ajatukselle... Mutta ei se toisaalta sähise ja murise sille enää ihan niin paljon kuin ennen.

Koulutus jatkukoon. Rellan kanssa pitäisi mennä käveleskelemään jonnekin vilkkaammille seuduille ja käydä ihastelemassa poroja! Ensiviikon ohjelma... Ehdottomasti. Porojen kanssa jos tulee ongelmia, niin elämä käy hankalaksi.

Kissoja

Penni

Kissanpennut on jo melko isoja, viikon päästä 12-viikkoisia. Aku on jo uudessa kodissaankin, jossa se tulee kuulemma aina ovelle vastaan kun kotiväki tulee kotiin. Vilkas ja seurallinen poitsu sekin. :) Akusta on saatu uusia kuviakin silloin tällöin ja onhan se vähän kasvanutkin.

Reino

Kotona vilistää vielä Reino ja Kirppu, joista Reinolla on oma koti tiedossa minun isoveljen ja sen tyttöystävän luona. Reino matkustaa aikanaan Tampereelle asti. Eiköhän matkanteko noin rauhalliselta pojalta sujukin hyvin. Vauhdikkaita ja pirteitä pentusia on molemmat, Reino tosin rauhallisempi kuin Kirppu.

Kirppu

Kirppu on vielä ilman kotia. Näpsäkkä tyttönen se kyllä on, rohkea, vilkas ja seurallinen. Sen kanssa ei varmaankaan käy elämä ainakaan tylsäksi, kun muistuttaa hyvin paljon Siiriä pentuna... ;) Kirpun nimikin kuvaa sen luonnetta erinomaisesti... Se on Kirppu, yhtä vilkas. :)

Hytisevä labbis

Tuolla se olis, lämmin sohvannurkka... 

Pakkanen paukkuu ties monettako päivää 25 asteen tuntumassa, labbis ilmoittaa, että sais jo riittää! Rella ei pidä kylmästä, se suorastaan inhoaa sitä. Aamulla se ryntää takaovelle, käy hyvin nopeasti pihan perällä tarpeillaan ja livahtaa hyvin äkkiä myös takaisin sisälle ja sohvannurkkaan tai keittiöön vahtimaan, jos jotain ruokaa olisi tarjolla. Hyvin mielellään se lähtee myös takaisin sängyn jalkopäähän nukkumaan kunnes virtaa on niin paljon että nukkuminen on ihan toivoton ajatus.

Tassut ei pidä, mitä tämä on?!

Pientä labbista kuitenkin koetellaan monin tavoin. Ulkona liikkumista ja pakkasta rakastava emäntä on pienen labbiksen painajainen. Rella toisaalta viihtyisi lenkillä ja pihalla, mutta kun pikku-Rellan varpaat jäätyy! Relsumille on kuitenkin sattunut emäntä, joka (kuten sanottu) pitää pakkasesta ja valokuvaamisesta auringossa. Niinpä Rellankin täytyy ulkoilla ja joutua valokuviin. Onneksi ulkona sentään saa riehua ja mekastaa muiden koirien kanssa minkä jaksaa, toisinaan tosin yksinkin.

Tutiseva jäinen Rella © Saara

Jekku on ollut tämän päivän hirmu huolissaan, kun isä on ollut kipeä. Se ei ole syönyt kuin pari nappulaa ja muuten se on vahtinut sängyn vieressä, kun sen ikioma isäntä ei ole sängystä poistunut eikä ole Jekun kanssa käynyt edes lenkillä! Siinä sen nyt näkee, että tuo koira ei varmaan edes eläisi ilman sen ikiomaa isää...

Hyökkäys! 

Upea Rippu © Saara

HAHAA! Huomatkaa Ripun ilme
"Älä nyt viitti mamma, oikeasti... Ainako sinun pitää nolata minut..." © Saara

"Tämä on oikein", sanoo Rella mummolassa, jossa oli 27 astetta lämmintä.
Ulkona oli vaivaiset 54 astetta kylmempää...

Ja kuten kuvista ehkä huomaakin, mulla on lainassa Saaran 50mm objektiivi. Hommaan itelle samanlaisen mahdollisimman pian... :D

Mätsäilyä

Käytiin Rellan kans mätsärissä ihmettelemässä menoa. Vielä ei päästy osallistumaan, kun varoaika rabiesrokotuksen jälkeen on se 2vkoa ennen kuin saa osallistua. Kyseessä oli siis hallimätsäri, jossa oli paljon koiria, paljon ihmisiä, paljon meteliä ja hyvin ahdasta. Kun mentiin sisälle, Rella meinasi lyödä (itse asiassa löikin) jarrut pohjaan ja oli sitä mieltä, että herranjumala mikä paikka, tänne ei ainakaan olla menossa. Mutta kun se hetken sai ihmetellä sivusta, niin se reipastui kummasti. Edellisestä mätsäristä tuttu 10kk Messi-malamuutti oli Rellan mielestä ihana, joten sen jaloissa piti vähän kiemurrella. Kehän laidalla oli tietenki myös paljon pentuja, joiden kanssa oli ihan mahtavaa painia! Rella tykkäs varsinki 5kk-ikäisestä karhukoiran pennusta, porokoirakin oli kiva. :D

Rella tottelikin hienosti, nyt voin olla varma, että se tosiaankin osaa käskystä istua, mennä maahan ja seistä, samoin se osaa ottaa kontaktia ja tulla luokse käskystä. Sitä ei haitannut, vaikka muut koirat yrittikin haistella ja saada sitä leikkimään samalla. Voidaan siis siirtyä uusien temppujen opettamiseen ja opetella paikallaoloa maassa, istumassa ja seisomassakin.

Tällä hetkellä opetellaan kepin päässä olevan askartelupallon koskettamista, naksuttimen kanssa tietenkin. Se on hyvä apu monen tempun opettamiseen. Esimerkiksi seuraamisessa paikan opettaminen on helppoa, kun opettaa ensin koskemaan palloon. Seuraavana opetan seuraamisen ja sivulletulon. Seuraaminen sujuukin jo jotenkuten, mutta paikka on vielä hyvin hakusessa. Noutaa Rella jo osaakin. Ehkä opetan sitten jonkin ns. "turhan tempun". Tai opetan jo tässä välissä. Näiden tylsien liikkeiden tekeminen on... tylsää. Vaikkakin hyödyllistä, mutta hieman tylsää.

Taivaallisen ihanat uroskoirat

Tulossa kierrokselta

Oon täysin kyllästynyt tuohon yhteen ainoaan UROS-koiraan. Se on niin miestä taas. Se on äijien äijä ja kylän kuningas, kun on kyse sen ikiomasta naaraasta, Ripusta. Sen pienissä aivoissa käy kuhina, kun se käyttää harmaita aivosolujaan pitkästä aikaa noin ahkerasti hyödykseen. Vaikka toisaalta sen jokaiseen päivään kuuluu miettiä, onko mikään omistajan pyyntö millään tasolla hyödyksi sille ja kuinka paljon enemmän se voisi hyötyä jostain toisesta vaihtoehdosta. Sen aivot käy varmasti noin 100x kovemmilla kierroksilla kuin Ripun tai Rellan, jotka ei edes mieti, kannattaako, kun aina kannattaa (varsinkin, jos puhutaan ruuastakin)!

Ripulla on siis juoksut. Se on tämän kaiken takana. Tuo kuseskeleva macho-apso on tällä hetkellä kuin tulisilla hiilillä. Sen pitäminen sisällä on työn ja tuskan takana, se käyttää joka ikisen pienenkin tilaisuuden hyödykseen ja kyttää molempia ovia tarkasti. Se levittelee kaikki isän vaatteet ympäri taloa, ettei siltä vahingossakaan jäisi huomaamatta, kun sen Suuri Isäntä menee ulos. Isä kun ei voi vastustaa sen katsetta tai ylipäänsä koko otusta ollenkaan. Jekun kiihko Rippua kohtaan on sen verran suurta, että se yrittää päästä vaikka oven läpi. Takaovi oheni tänään entisestään, kun käytiin muutaman tunnin reissu mummolassa, hakemassa halkoja ja Lapinvaarassa tarpomassa Sissin ja Rellan kanssa. Jekku jäi yksin sisälle kissojen kanssa ja Rippu ulos häkkiin. Jekku oli sitten fiksuna poikana yrittänyt päästä taas kerran raapimalla takaovesta läpi.

Jekku sylikoira ;)

Jekku karkaa pihalta tavallisimmin Anselmin häkille. Siinä on kyllä varsinainen tämän talon koirien ystävä. :D Kun Rellan päästää etuovesta ulos, se ottaa sellaisia hyökkäyksiä Anselmin häkille päin kun siitä menee ohikin. Ensin se jää katsomaan, jos sille vaikka annettaisiin lupa mennä vähän kiemurtelemaan jämttipoitsun jalkoihin, mutta kun lupaa ei irtoa, se säntää Ripun häkille ja yrittää taas Anselmin häkille. Jekku joka tapauksessa käy uhittelemassa Anselmille aina vähän päästä ja ilmoittamassa, että tuo musta upea naaras on muuten sitten sen (Jekun) ikioma. Jekku käy myös kunnon kylärakin tavoin kiertelemässä vähän kylällä. Se käy rannassa kiertämässä lenkin ja tulee sitten taas vahtimaan tuota sen ikiomaa naarasta. Olisitte kuulleet sen metelin, kun vein Ripun lenkille... Voi taivas.

Jekun sukupuolitoimintakin käy lievästi ylikierroksilla. Se kyttää jatkuvasti kaikkien jalkoja. Alkaa pikku hiljaa ahdistaa tuo sen touhu. Leikattavaksi vain, tuota ei viitsi katsoa enää kukaan. Paitsi tietenkin isä, jota kauhistuttaa ajatuskin Jekun pallien viemisestä.... Itse olisin kohta jo valmis napsimaan ne omin käsin pois. Kulkisi tuo ajatus aivojen eikä pallien kautta... ;)

Jeksu ja Relsu

Syitä miksi en ota uroskoiraa enää ikinä

1. Narttujen juoksuja pystyn sietämään, niiden aivotoiminta ei lamaannu juoksujen ajaksi
2. Uroskoira on täysin sekopää koko sen kuukauden ajan, minkä juoksut kestää, useamman nartun kanssa juoksut saattaa tietysti olla vaikka peräkkäin...
3. Narttujen juoksut on vain kaksi kertaa vuodessa, uroskoiralla aina, kun jollain nartulla on juoksut lähimmän 10 km säteellä
4. Urosten äijä-asenne
5. Uskomaton itsetietoisuus omasta parhaudesta
6. Narttujen aivot toimii urostenkin seurassa, ne pystyy keskittymään muuhunkin. Jos Jekku näkee upean naaraan, se ei voi olla kuolaamatta sen perään ja samalla uhoamatta muille uroksille
7. Nartut tulee sujuvasti toimeen keskenään, ainakin Jekku uhittelee kaikille muille uroksille
8. Jatkuva kuseskelu. Urosten pissa haisee järkyttävän pahalle ja vähänkin pitempiturkkisen koiran turkin saa pestä aina lenkin jälkeen, jos ei halua haistella pissaa

On toki olemassa muunkinlaisia uroskoiria. Esimerkiksi Anselmi ja Mihku rakastaa koko maailmaa ja kaikkia uroksiakin ihan täysillä toisin kuin Jekku. Siitä huolimatta olen aivan täysin varma, että en ota uroskoiria enää ikinä. Jekku on ensimmäinen ja viimeinen ja senkin pallit lähtee tarkalleen tänä talvena. :) Yhtiäkään juoksuja ei viitsi katsella tuon koiran kanssa. Stressaavaa niin koiralle itselleen kuin ihmisillekin.

Syitä jättää leikkamatta Jekku ei oikeastaan ole. Sillä ei ole mitään annettavaa rodulleen missään mielessä. Sen luonteessa ei ole asioita, joita yksikään tuleva koirasukupolvi tarvitsisi. Se on melko arka ja epäluuloinen. Sen saalistusvietti on uskomaton ja taistelutahdossa löytyy, terävyyttäkin on. Uskomattoman uskollinen se on ja tarkka omistaan, mutta kun ne ominaisuudet yhdistää tuohon arkuuteen ja terävyyteen, niin kasassa on enemmänkin aikapommi kuin mukava seurakoira. Turkki sillä on hyvälaatuinen ja koira itsessään on ihan komea apso, mutta purenta on edelleen sen heikko kohta.

Rokotukset kunnossa!

Rella 17vk

Huh, nyt on Jekku ja Rella rokotettu molemmat, Jekulla seuraava rokotus vasta kolmen vuoden päästä. Rella-vauvalla jo vuoden päästä, jolloin on myös Ripun rokotus ohjelmissa. Tälle vuodelle pitäisi vielä leikkauttaa Jekku ja Siiri. Eläinlääkärille siis kiikutettavana vielä reippaat 200€ tälle vuodelle...

Rella suhtautui eläinlääkärissä käyntiin rellamaiseen reippaaseen tyyliinsä. Aluksi vähän jännitti, kun oli varmaan niin paljon hajuja, mutta reipastui sitten ja tykkäsi eläinlääkäristä tooosi paljon. :D Rokotuksella kävi yhtä aikaa myös berninpaimenkoiran pentu, jonka kanssa Rellan piti yrittää vähän painia.

Jekun rokotusreissuilla en ole ollut ite mukana aikoihin, ehkä kerran ennemmin. Yllätyin tosi paljon siitä, miten paljon se pelkäsi eläinlääkärissä käymistä. Koko koira tärisi pöydälläkin ihan hurjasti. Bernipennulle Jekku urisi hiljaa, mutta kun käskin sen lopettaa, se lopetti ja laittoi maate eikä sitten enää puhunut mitään. Arkahan Jekku on ja pelkää monia asioita, mutta että se pelkää eläinlääkärissä käyntiä noin paljon... Minun pieni turrikka. ♥

Käytiin eläinlääkärin jälkeen käveleskelemässä vähän vilkkaammilla paikoilla. Noh, herra Jekku ja neiti Rella veti sitten ihan maalaiseen tyyliin... Hosu ja ihmetteli autoja ja ihmisiä ihan hurjasti. Ehkä pitää käydä harrastelemassa molempien kanssa vähän lisää tuota kaupunkia. Sunnuntaina olisi mätsärikin, mietin vielä, uskaltaako nappulan kanssa lähteä sinne... Eiköhän me mennä vaikka halli onkin pieni ja ahdas ja ahdistava. Sitä vielä mietin, otanko Rippua matkaan vai en... Kaksi koiraa siellä on aina vähän tuskaa.

Kaupunkikierroksen jälkeen painuttiin kiiren vilkkaa syrjäisemmille maastoille eli mummolaan. Siellä oli hiljaista ja mukavaa. Relsumi ryntäili onnessaan ympäri peltoja ja ojanpohjia. Pikku Rella ei ole enää ihan palleroinen kakara... Vielä vähän kuvia. Tuo ylin näistä allaolevista on tältä päivältä ja alemmat edelliseltä viikonlopulta. (:

Rella 17vk

Rella 16vk

Rella 16vk

Vilkas viikonloppu

Rellan kans vietettiin vilkas viikonloppu. Otettiin taas Tuikesta ja Rellasta kaverikuva. Tällä kertaa molemmat osasi poseerata kivasti. :) © Saara K

 Sitten otettiin posetuskuva Rellasta, Tuikesta ja Sakusta. © Saara

Perjantaina käytiin Rellan kanssa rannalla juoksemassa. Sain napattua Rellasta pari kivaa kuvaaki. Relsulla oli vähän vauhti päällä, kun virtaa oli taas aivan riittävästi.

Lauantaina käytiin sitten lenkillä niin, että oli Rippukin matkassa, ja Saara Tuiken kanssa. Minun haavelit osaa jo molemmat seistä hienosti. Rellala on kyllä vielä asennossa hiomista, mutta eipähän ainakaan istu enää heti. :D

Lauantaina iltapäivällä oltiin vielä Saaralla ja Krista tuli Sakun kanssa käymään. Rellasta Saku oli hurjan pelottava ainakin aluksi. 10 kk sakemanni on tietenkin vähän raju leikeissään. Kun Saku ja Krista oli lähdössä, Rellakin kiusasi jo Sakua eikä enää pelännyt sitä.

Tänään käytiin sitten Ylikörköllä isän kanssa, mukana oli Jekku, Sissi ja Rella. Sissi oli vauhdissa oikein kunnolla. Ei paljon ikä paina. Mitä nyt höperyys ehkä hieman vaivaa, sen verran vallattomaksi on meidän muori heittäytynyt ;)

 Lopuksi vielä vähän söpömpää ja kesympää meininkiä kissanpentujen muodossa. Järjestyksessä Aku, Kirppu ja Reino. Alkaa pennut olla jo isoja. :) Tänään penskat oppi, mitä siellä ulkona pitää pyydystää - Siiri toi hiiren sisälle. Siiri oli oikein ylpeä, kun Reino heitteli hiirtä ilmaan. :D