Toheltajien blogi

Sairastelua edelleen

2012-01-26T11:30:00.001+02:00

Rella on edelleen kipeä. Lääkekuuria on jäljellä kaks päivää ja tänään yski taas aamulla, vaikka ei erityisemmin edes innostunu. Eilenki otettiin ihan rauhallisesti, käytiin vaan kahestaan käveleskelemässä. Vissiin pitää mennä taas eläinlääkärille... :/ Tällä kertaa sitten nukutetaan ja otetaan kurkusta se näyte. Harmittaa kun tuon pitää edelleenkin olla kipeä.

Toissa päivänä käytiin lammella lenkillä tällä porukalla. :--D Beagle tuo hyvin vauhtia, kun sillä sitä virtaa riittää ja riittää. Tosin Rella otti kyllä ihan omasta tahdostaan tuonki lenkin melko rauhallisesti. Kipeä mikä kipeä. :(

Sairastelua

2012-01-17T15:13:00.003+02:00

Relpparee sairastaa. Käytin sen eläinlääkärillä, kun se on yskinyt nyt kohta kaksi kuukautta. Verikokeista näky, että sen tulehdusarvot ei ole ihan niin vähääkään kohollaan. Normaalisti koiralla se on 6-12, mutta Rellalla oli 16,9. Nyt sitten popsitaan antibioottikuuria ja otetaan rauhallisesti. Toivotaan, että tuo tuosta paranee ja nopeasti sittenki. :)

Valoa näkyvissä

2012-01-15T23:44:00.003+02:00

Ehittiin kerranki ajoissa lenkille ja saatiin oikein kivoja kuvia Rellasta ja Nellasta (Mallorn's Black Swan) ja lumiriehumisista. Lisää kuvia löytyy täältä.

Rella 1½v

Mallorn's Black Swan "Nella" 6kk

Hyvää joulua kaikille!

2011-12-22T00:58:00.000+02:00

Touhuilua

2011-12-11T21:34:00.001+02:00

Vihdoinki kunnolla lunta. Toivotaan, että se ei lähe ihan heti poiskaan. Kuvien ottaminen on jäänyt vähän vähälle, kun koskaan ei ehdi kunnolla valoisan aikaan pihalle ja objektiivi on mitä on. Siihen on onneksi tulossa parannusta ihan pian. Ollaan kuitenki lenkkeilty Rellan, Nellan ja Riinan kanssa, ja hauskaa on ollu. :)

Rellan juoksujen takia en sitä saanu itsenäisyyspäivänä mätsäriin mukaan, mutta käytiin sitten pikku-Nellan kanssa kokeilemassa, miten meiltä onnistuu se touhu. Aivan hyvin se ainakin osittain meni. :D Vähän Nellaa jännitti haukkuvat koirat ja se väkimäärä, mutta yllättävän hyvin loppujen lopuksi kuitenkin meni. Sinisen nauhan, purutikun ja kokemuksen kanssa kuitenkin lähdettiin pois. Ensi kerralla sitten ehkä paremmin... (:

Rella & Nella

2011-11-11T15:57:00.001+02:00

Labbiksilla on labbisjuttuja ja samanrotusilla muutenkin selvästi ihan oma tapansa leikkiä. Relppis ainakin tykkäsi kun sai muutamaksi tunniksi kaveriksi 16-viikkoisen labbistytön, Nellan. Jossain välissä lähiaikoina otukset pääsee taas riehumaan yhdessä.

Todisteita treenaamisesta

2011-10-16T22:52:00.000+03:00

eli videopätkiä.

Näyttelyhihnaanhan Rella sai jostain syystä (ehkä hotspotin takia) kammon silloin yhdessä mätsärissä, joten nyt ollaan yritetty päästä siitä kammosta eroon ja opeteltu tykkäämään seisomisesta ja sietämään näyttelyhihnaa. Ja jos joku päivä vielä tykättäski tuosta näyttelyhihnasta... Ehkä.

Käytiin vaihteeksi lenkkeilemässä tämmösellä porukalla. Vilunen vaan kasvaa ja kasvaa. :D

Ja loikka lampeen Rellan tyyliin

Rippanaa ja Relppaa

2011-10-08T17:59:00.002+03:00

Käytin Ripun rokotuksilla ja eläinlääkäri tutki sen muutenkin siinä sivussa... Ja epäili, että sillä vois olla nisäkasvaimia. Ihan niinku Sissilläkin. Tosin toistaiseksi ne on ihan pieniä, mutta kuitenkin. :( Se on nyt 7-vuotias ja seuraavat rokotukset ois vasta 10-vuotiaana. Saa nähdä, nähdäänkö me sitä päivää ja jos nähdään, niin millaisessa kunnossa minun pieni mustiainen on silloin...

Kävin samalla käveleskelemässä kaupungilla, Rippua vähän jännitti semmonen vilinä ja uusi paikka. Niinku sitä jännittää aina mätsäreissäkin. Relppa oli ihan touhuissaan, kun pääsi uuteen jännään paikkaan uusien hajujen keskelle. :) Sitäkään ei tiedä, saanko mie Rippua ikinä sopeutumaan kaupunkielämään, kun se todennäköisesti jossain vaiheessa tulee mullekin eteen. Epäilen kyllä, etten saa itteänikään siihen sopeutumaan kovin helpolla.

Pitää nyt kuitenki elää vaan eikä surkutella, kyllä se päivä joskus tulee, ei kai sitä suotta oottaa kannata. Hyvinki voi mennä useampi vuosi niinko Sissilläki, tosin senki kunto on vuodessa tullu aika paljon alas.

Relppasen kanssa ollaan treenailtu tokoa ahkerasti. Ongelma on selvästi minussa, kun videoin vähän meidän tekemistä (joka ei tosiaankaan ole kehuttavaa). Rella varmaan olis aika pätevä, koska se on melkosen innokas touhuamaan ja mie myös, mutta kun mie teen jatkuvasti samat virheet. Korjailen asentoa ilman, että edes ajattelen sitä, hosun ja sohin käsillä miten sattuu ja huoh! Ollaan yhtä koheltajia molemmat. Näyttää suorastaan järkyttävältä koko touhu. :D Pitää varmaan saada itsensä ensin kuriin ja oma keskittyminen hyväksi ennen ko sitä keskittymistä ja tarkkuutta voi vaatia koiralta...

Reeeeenailua

2011-09-25T20:16:00.000+03:00

Kun tarpeeksi yrittää, niin kai sitä jotain saavuttaaki. Tänään reenailin Relpan kanssa ja nyt se sitten alkaa pikku hiljaa tajuta seuraamisesta maahanmenoa ja pysähtymistä, hypynkin se osaa jo aika hyvin. Vielä pitäs saada vähän täsmällisemmäksi tuota hommaa, mutta sitten se alkaa olla jo aika pätevä tokon alokasluokkaan...

Rellaan verrattuna Rippu on oikea kone. Seuraamisessa sen paikka pysyy, vaikka tekis minkälaisia mutkia ja vaikka kuinka pitkästi, se tapittaa koko ajan silmiinkin. Hyppy menee täysillä, kapula tulee käteen asti, luoksetulot ja seuraamisista maahanmenot ja seisomisetki toimii hienosti. Paikallaoloakin on tullut treenattua lenkillä, kun on samalla Rellankin kanssa opeteltu. Harmi kun se on sekarotuinen, sitä en viitsi alkaa rekisteröimään omistajarekisteriin vain sen takia, että saisin kauhusta kankeana mennä tokokisoihin.

Löydettiin isän puhelimesta tällainen kuva viime vuodelta. :D Katsokaa nyt kuinka olemattoman rääpäle pikku-Relppa oli silloin! Jekkuakin puolet pienempi...

Tänään pyörittiin sitten vaihteeksi körköllä minkä ehdittiin ja "kävästiin" kalassa. Kun koko vuoden kalastaa (eli tarpeeksi yrittää) itsepäisesti, niin ilmeisesti Kemijoestakin sitten sen taimenen voi saada. :) Viimeksi sain semmosen ehkä 10-vuotiaana, joten ihan kiva!

Vesipeto Rella ja oravakoira Rippu

2011-09-19T22:41:00.000+03:00

Oravan perässä vaikka puuhun!

Oikeastihan tuo Rippanareppana metsästäis mitä vaan, jos sillä olis vähänkään hyviä kokemuksia esim. hirvistä. Parhaimmillaan Ripsreps on kuitenkin paukuttanut hirveäkin 3h. Lintujakin se jopa haukkuu satunnaisesti, mikä oli mulle yllätys. Reppana osaa aina vaan yllättää! :)

Metsästelyä

2011-09-11T14:10:00.003+03:00

Tältä viikonlopulta on taas linnut metsästetty niin hyvin kun on osattu. Eilen käytiin kiertelemässä metsiä 5h ajan ja tänäänkin reippaat 4 tuntia. Koirien kunto ei ehkä aivan ole kohdallaan ja ainoa, josta jotain hyötyä lintumetsällä on, on Rippu. Sissi ja Rella kulkee pelkkää polkua pitkin. Vaikka eipä sillä, ei noutajaa ole varmaan ympäriinsä juoksenteluun tarkoitettukaan. Mutta no, mukanahan ne kulkee ja liikuntaa saa...

Eilen ei saatu mitään, mutta tänään tuli yksi teeri. Ensi viikonloppuna paremmin. ;) Metsässä kulkeminen on kuitenkin jo pelkästään niin mukavaa, että sama vaikka ei mitään saisikaan.

Meidän porukka on kyllä edelleen vailla sitä pystykorvan pentua. Pohjalaisia tahtoo vain olla hyyvin vähän, joten olen jopa sortunu selailemaan kasvattajien sivuja Ruotsin puolelta. Pohjoiseen Ruotsiin on kuitenkin vähemmän matkaa kuin Etelä-Suomeen... Saa nähdä mistä ja millainen pystykorvan penska meille tulee, sellainen pitäisi kuitenkin ensi syksyksi saada ja sen kanssa opetellaan kulkemaan jossain aivan muualla kuin pelkästään polkuja pitkin.

Relppa reilu viikko sitten

Sissi mettäkämpän portaalla

Hurjat metsäkoirat

Välillä mentiin koko lauma (sotajoukko...) yhdessä jonossa

Hölmöläinen ja ei niin ikinuori muori

2011-08-28T18:43:00.000+03:00

Mä en kai ikinä taida aikuiseksi kasvaa,

enkä sitä halua,

mä vaan kuljen pilke silmäkulmassa!

Sissukka kuukautta vaille 11v ja Relppa kuukauden yli 1v. ♥

Muorilla tahtoo olla moottori lopussa. Käytiin Lapinvaarassa lenkillä (ja mustikassa) ja sen jälkeen rannalla, kun piti taas molempien rämpiä rapaojasta läpi eikä rapaisia koiria tietenkään kehtaa viiä mummolaan. Vanhan talon pihassa Sissi laitto makaamaan ja meinas, että nyt on kerta kaikkiaan virta loppu. Sain sen kuitenki autoon ja mummolaan. Kotona se sitten nukkuikin sikeästi pari tuntia ilman, että liikahti mihinkään... Reppana vanhus, pilke ei vain silmäkulmasta sammu, vaikka ikä alkaakin painaa. ;)

Rella on yleensä muiden koirien seurassa onneton koheltaja ja rymyää miten sattuu, mutta Sissin seurassa se katsoo tarkasti, että miten kulkee, yleensä se seuraa Sissin perässä ja tekee kaiken saman minkä Sissikin, välillä pusuttelee muoria, jota vähän kiusaa sellainen tunteidenosoitus. Ikuinen hölmö. :)

Loppuun vielä rakennekuvaa ja naamakuvaa Relpsistä :)

Noutava lintukoira nimeltä Rella

2011-08-21T17:35:00.000+03:00

Olen ihan hirrmuisen ylpeä minun pienestä Relpasta. :) Se ei ole koskaan eikä ikinä pitänyt yhtäkään lintua edes suussaan eikä varsinkaan noutanut vedestä mitään muuta eläintä kuin myyrää metsälammesta. Osaa se kyllä muuten tuoda mitä vain. Tänään käytiin kuitenki sorsametsällä ja Rella haki hienosti kaksi lintua joesta ja palautti suoraan käteen. En olis uskonu, että se noin helposti käy. :D

Sissi oli metsällä myös mukana, mutta se ei tajunnu linnuista enää mitään. Ei, vaikka teeri oli aivan lähellä ja pyitäkin lähti iso parvi. Sissi ei edes huomioinu niitä. Taitaa jäädä kanalinnut metsästämättä tältä syksyltä, sitten kun niiden metsästys ylipäänsä alkaa.

Eilen käytiin illalla rannallakin käveleskelemässä Ripun ja Rellan kanssa.


Agility vois olla hyvä harrastus... Tokohypyn harjottelua tosiaan kuvassa

Kuvailua...

2011-08-20T20:20:00.001+03:00

Milläs pidät vesihullun pois vedestä...

2011-08-02T20:26:00.002+03:00

...vaikka eläinlääkäri olis niin määrännytkin. Rella siis raapi kaulansa auki viime viikon perjantaina, illalla, juuri sopivasti viikonloppua vasten. Ajelin siltä karvat haavan ympäriltä pois ja tänään se sitten käytettiin eläinlääkärillä ja sai sitten lääkkeet ja suihketta, jonka pitäisi parantaa tuo haava... Ilkeän näköinen se kyllä on. Hotspot on siis tuo Relpan vaiva niinku itekin arvelin.

Mutta ongelma on se, että meidän jokaisen lenkkipolun varteen sattuu vähintään yksi vesilammikko, jonne tuon koiran on aivan pakko päästä. Vähän hankalaa on, vedessä läträäminen on kuitenkin Relpan mielestä ihan parasta ja tuo avoinainen kohta kaulassa, joka kastuu joka kerta kun vähänkin veteen pääsee... Syksykin on kohta ja metsästys alkaa eikä Relpasta ole varmasti käytännössä mihinkään. Ehkä sitten ensi syksynä... Tälle vuojelle ei paljon ehi enää tekemään.

Rella tosiaan myös punnittiin eläinlääkärillä ja neidin mitat nyt vuoden ikäisenä on ~54cm ja 27kg. :) Ihan sopivankokonen ja just sopivan kahjo lääppis!

Näyttelytouhuja Torniossa

2011-07-24T14:25:00.000+03:00

Oltiin koko eilinen päivä Torniossa näyttelyssä ihan vain katselemassa (ei ollut koiriakaan matkassa) ja tänään käytin Rellan kehässä. Eilen sää oli aamusta pilvinen ja puolenpäivän jälkeen se muuttui aurinkoiseksi ja helteiseksi, tänään sitten ja satoi kaatamalla vettä... Nähtiin myös Rellan veli, sen sisko ja emä.

Näyttelystä Relpalle, sen siskolle ja emälle kaikille EH:t tosi samantapaisin arvosteluin. :) Rellan arvostelu meni näin: "1v. Hyvät rungon ääriviivat omaava nuori narttu, kokonaisuudessaan kuitenkin vielä hieman kevyt ja kapea. Hyvä pää joskin otsapengertä saisi olla enemmän. Hyvä tyyppinen vielä hieman kapeahko runko, polvikulmaa saisi olla enemmän, hyvä etuosa, kauniisti kannettu häntä, edestakaisliikkeiden tulisi vakiintua, sivuttaisliikkeessä taka-askel jää hieman lyhyeksi, hyvä karva."

Viime näyttelyyn verrattuna tuo liikkui vauhdikkaasti ja esiintyi tosi reippaasti. :) Siinä mielessä mukava näyttely sateesta ja ukkosesta huolimatta.

Rella

Ella-mamma

Martta-sisko

Träna, tränar, tränade, tränat....

2011-07-16T23:32:00.000+03:00

Sitä me ollaan Rellan kans tehty. Harjoitteleminen ei oikein etene, kun ei ole aavistustakaan mistä saisin ekanaki lintuja, millä harjotella, toisekseen miten pitäis jatkaa ja mitä kummaa olen edes tekemässä. Koira osaa uida ja tykkää siitä, tykkää noutaa damia tai risuja tai leluja (muuta ei ole), tykkää hakea, tykkää istua veneessä eikä pelkää laukausta, mutta mitäs nyt? :D Eikö siinä olis niinku ne perusedellytykset noutavalle koiralle? Paitsi en tiiä ymmärtääkö se linnuista juuri mitään... No eiköhän viimeistään sitten ko vähän opettais. Vois joskus ottaa Rellasta muitaki kuvia kuin pelkkiä "istuu-ja-ihmettelee"-kuvia...

Aateltiin aloittaa (pk-) hakutreenit ens viikolla. Oon ollu joskus matkassa kaverin hakutreeneissä ja nyt ois tarkotus mennä kaveriporukalla treenaamaan, mukaan tulee vissiin Krista ja Saku, Saara ja Tuike ja Emilia ja Roope? Siinäpä tulee opeteltua ees jonkulaista hakua ja nenän käyttöäkin samalla. Ei se aivan tyhmä idea voi olla.

Rellan "olen pieni ja äärettömän surullinen (ja nälkäinen) labradorinnoutaja"-ilme. Kuvan nappas Juhani, itehän tuommosta ei saiskaan, koska kuvissa täytyy poseerata ;)

Tänään käytiin mustikassa ja koluamassa hillajänkiä läpi (yhteensä neljä tuntia), ihan vaan siksi että vois todeta, että mitään hilloja ei ole, eikä varsinkaan kypsiä. Saatiin me jopa yhdeksän kypsää hillaa. Mikä saavutus. Ei sillä vielä paljon tienata. Eikä meistä kumpikaan edes pahemmin tykkää hilloista... Mustikkapiirakka kyllä maistu. :p Edellisestä leipomiskerrasta oli kyllä vähän aikaa niin että ilman 8 vuotta nuorempaa pikkusiskoa olis lopputulos saattanu olla vähän vähemmän makea. Lievästi tyhmä olo saattoi olla. ;)

Viikon päästä sunnuntaina pitäs huristella Tornioon näyttelyyn Rellan kanssa heti aamusta. Sinne on ilmoitettu 28 labbista ja Relppa on numerolla 1772... Menestystä ei kyllä kummemmin taideta odottaa, sen verran kapea tyttö tuo on vieläkin. :)

Kesämies Reino

Meillä on tuommonenki otus hoidossa parin viikon ajan. Kyseessä on siis edelleenkin Siirin poika Reino, Tampereen mies vailla vertaa. ;)

Hoitokoira Peetu ja mökkeilyä

2011-06-30T20:47:00.000+03:00

Eilen mulle tuli 4H:n kautta hoitoon kultainennoutaja uros nimeltä Peetu. Rellan ja Netan kanssa se tuli loistavasti toimeen, totta kai mies nyt tytöistä tykkää. :) Jekun saapuminen takaisin kotiin mummolasta kyläilemästä ei sujunut taas niin sujuvasti, mutta eiköhän me yksi vuorokausi pärjätä näinkin, vaikka tuo apsonkuvatus ei tosiaankaan siedä vieraita koiria omalla alueellaan. Se päätti napsaista minuakin kädestä, kun ärsytti niin suunnattomasti Peetun kyläileminen. Peetu-herra ei suostunut edes vilkaisemaan mokomaa räksyttävää apsoa, joten sen puolesta ei ole ongelmia. Ongelma on vain pienen apso-pojan pääkopassa.

Jos joskus mietin kultaisennoutajan ottamista niin en mieti enää. Onhan tuo yhtä helppo kuin Rellakin tavallaan ja yhtä kivaluonteinen (kiltti ja leppoisa), mutta se ravan määrä mikä tuon pidemmän turkin mukana kulkeutuu... :O Karvaa lähtee yhtä paljon (kultsun karva tosin pehmeää ja irtoaa helpommin), mutta lyhyen turkin mukana ei tuota hiekkaa ja muuta sotkua tule läheskään niin paljon.

Kivenkolosta Kiinaan?

Hömpällä on hauskaa :)

Juhannusnäyttely

2011-06-26T20:24:00.000+03:00

Iloinen esiintyjä...

Rellan kanssa käytiin pyörähtämässä näyttelyssä. Tällä kertaa tuloksena oli EH (erittäin hyvä) arvostelulla, joka kuului näin: "Oikealinjainen, vielä hieman kevyen vaikutelman antava narttu, jolla vielä hieman kevyt oikeanmallinen pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Hieman suora olkavarsi. Kapea etuosa. Runko vielä kesken kehityksen. Riittävästi kulmautunut takaa. Liikkuu riittävällä askelmitalla. Vielä pentukarva. Hyvä luonne."

Keskenhän tuo sitten kai on? Ja onhan se vähän kapea ja kevyt (verrattuna niihin lihavimpiin näyttelylabbiksiin), mutta en tiedä. :) Rella oli taas vähän masis, tai ei niin vähääkään, mieluiten se ois varmaan nukkunu tai ollu rapsuteltavana. Illalla vauhtia kyllä piisasi kun käytiin lammella kalassa, minun mössölabbis pinko vauhdilla ympäri lampea, metsästi myyriä, kävi polskimassa pitkät pätkät muovipullon perässä lammessa ja teki jättiloikkia lampeen. Sai sitä taas nauraa. :)

Juokseminen sujui suorastaan järkyttävän innokkaasti

Sateinen mätsäri

2011-06-21T13:09:00.001+03:00

Käytiin eilen mätsärissä... Koko mätsärin ajan satoi vettä, loppua kohden sade vain yltyi ja välillä satoi aivan kaatamalla vettä. Tuloksetkaan ei olleet kovin hyviä, Rellalle sininen ja sinisten kehästä pihalle, Rippu oli sekarotuisten kolmas. Esiintyminen meni taas molemmilla ihan omaan tyyliinsä. Pikkusisko totesi, että Rella on masentavin esitettävä, joka sillä on koskaan ollut eikä se tosiaankaan aio mennä sen kans mihinkään junnuihin. :D Rippu taas kävi ylikierroksilla kehässä. Kehän ulkopuolella sekin näytti hakatulta.

Rellan kans ollaan oltu vanhalla talollakin yötä vaihteeksi, se on selkeästi kaikkein omimmillaan kunhan vain saa olla seurana ja kulkea perässä ja olla mukana joka paikassa. Kaiken ylimääräisen ajan voi nukkua ja olla oma hömppä itsensä, välillä heilutella häntää ja hösöttää ja taas nukkua... :D Niin eikä syömistä pidä unohtaa.

Kuvailin pikkusiskon hamsteria, jonka nimi piti olla Vili, mutta josta tuli Nemo II, koska sitä sanottiin aina kuitenkin vahingossa Nemoksi kuten edellistäkin hamsteria. Mutta on tämäkin Nemo on melkoisen söpö!

Kesätukkapoika

2011-06-12T12:25:00.001+03:00

Jekun turkki sai vaihteeksi Moser-käsittelyn ja siitä tuli oikein söpö pieni kesätukkapoika. :)

Tuska, mikä kuumuus

2011-06-11T00:25:00.004+03:00

+30 astetta on ihan liikaa! Olen ennenki todennu, että 25 astetta on ehdoton yläraja ja siitä ylös päin tuntuu ku tekis kuolemaa. Rella on ihan samaa mieltä ja niinpä se on keksiny, että itekseenki voi uida, ei vain keppien ja lelujen perässä, vaan lenkillä voi käydä sopivasti matkan varrella olevassa rapaojassa pulahtamassa. Mikäs siinä muuten, mutta ne rapaojat on aika haisevia.

Ohitukset meiltä sujuu loistavasti koirien ohituksia lukuun ottamatta. Se tuli todistettua eilen. Käytiin hellettä uhmaten lenkillä ja Rella oli irti kuten aina, yleensä pidän itse silmät auki muiden kulkijoiden varalta, joiden tullessa pidän Rellan kiinni. Eilen unohdin, mutta Rella jäi kiltisti paikalleen ja katsoi vain, kun pyöräilijä meni ohi. Fiksu tyttö. Kuten todettu, en ikinä uskois, että tuo ei ole vielä edes 11kk. Se on vaan niin... rauhallinen tyyppi. :)

Ollaan harrastettu mattojen pesuakin, siinä Rella halus auttaa koko ajan, vähän liikaakin. Luulen, että jaksan pitää painepesurista kiinni ominkin voimin, enkä tarvitse siihen labbista avuksi... Rella tosin taitaa omasta mielestään tietää, että mikään ei onnistu ilman sen apua.

Rellan kans paettiin hellettä yheksi yöksi vanhalle talolle, joka onki pelastus, kun omassa huoneessa mittari näyttää +31 astetta vaikka kahdelta aamuyölläki ja vanhalla talolla ei tosiaan ole minkäänlaista lämmitystä, joten siellä on vieläkin sen 18 astetta ehkä.

Jeksukin uimassa, ihan vapaaehtosesti

Rella ja Jeksu sai uimakaverin Netasta :)

Ja tosiaan, Jekku täytti 10.6. 4v! ♥

Metsäilyä

2011-06-04T00:48:00.028+03:00

Ollaan pari kertaa eksytty Rellan kanssa metsälammelle keskellä yötä, kun niin on vaadittu. ;) Eli vähän niinku oppaana olin varsinkin jälkimmäisellä kerralla. Ei olis poika muuten osannu lammelle/järvelle ainakaan kovin helposti. Rella meni ja ihastu ihan täysin ja himmaili vain Juhanin jaloissa koko ajan, vähän riesaksikin asti, meinas suohon uppoaminen olla lähellä kun pöhkö labbis tahto pyöriä jaloissa. Juhanin kaverina olis tarkotus joskus lähteä metsällekin sitten... Mutta saapa nähdä tuon Relpsun kanssa. ;)

Käytiin eilen Rellan kanssa agilitykisoissa katsomassa ja kuvailemassa. Rella olis tahtonu radalle kans pitämään hauskaa, kun muillakin oli. Hieman hankalaa oli kuvata radalla olevia koiria, kun sai koko ajan vahtia Rellaa, että se ei tee äkkisyöksyä kehänauhan toiselle eli väärälle puolelle. Tuike (edelleen kaverin bordercollie) tekikin sitten hienon nollaradan lopuksi, kun oltiin jo 6 tuntia kentällä seisoskelua harrastettu. Illalla käytiin vielä järvellä sellainen kevyt 4½ tunnin reissu kävelemässä, oli kyllä niin koira kuin omistajakin ihan poikki tuon päivän jälkeen. Tänäänkin tuntu olevan vähän toipumispäivä, kun Rellakin nukkui jatkuvasti, illalla se sitten virkosi ja rupesi kiertelemään ympärillä, josko johonkin lähdettäisiin...

Huomenna olisi ohjelmassa paritkin lakkiaiset, mie vain inhoan juhlia, joten kurjempi päivä edessä. :D Ehkä illalla on sitten hauskaakin, kun mennään kavereiden, parhaiden sellaisten kanssa. :)

Rellan kanssa pitäisi treenata ahkerasti kaikenlaista, uimista varsinkin, mutta eiköhän se tästä kesän mittaan innostu ja onnistu paremmin kun itekin viihtyy joessa pidempään, jolloin sinne veteen kehtaa nakata muutakin kuin risuja, joiden hakeminen ei ole niin välttämätön pakko...

Koirakuume on kurja asia. Mielessä pyörii kuva kahdesta noutajasta, jotka voi sitten yhdessä kivasti leikkiä irti ja räpiä tuolla joessa/lammessa/järvessä. Yksinään tuo näyttää vähän tylsältä touhulta. Järki kyllä sanoo, että neljässä koirassa on enemmän kuin tarpeeksi, mutta kun tuo Rellakin on ollut niin hirmuisen helppo koira tähän 10½kk ikään mennessä... Se vain kulkee mukana nätisti, hiljaa ja kiltisti eikä sen kanssa ole pahemmin tarvinnut riidellä asioista, tosin ei sitä intoa sitten löydykään oikein millään eikä mihinkään (paitsi koirakavereihin). :D Se on lisäksi helppo ottaa mukaan, kun se käyttäytyy aina hyvin.

Onneksi asun kotona ja onneksi on jarruna tuo äiti, joka ei halua edes kuulla mistään enemmistä koirista. :D

Mätsäröintiä vaihteeksi

2011-05-23T15:42:00.000+03:00

Käytiin Relskun kanssa taas mätsärissäkin, tällä kertaa sijoitus oli sinisten pentujen 2. :) Ei ihan huonosti taaskaan, tosin masentava esitettävähän tuo kyllä on kaikesta nätteydestään ja söpöydestään huolimatta.

Jekku oli matkassa myös ja käyttäytyi ihan superhyvin, ei yhtään ärinää, murinaa, irvistystä tai haukkumista kellekään. Kehään se ei päässyt noiden pureskelutaipumustensa takia, mutta käyttäytyi oikein sievästi. :> Olenpa ainakin ylpeä minun pikkuturriaisesta.

Tänään olis taas pitkästä aikaa tokotreenit kun nuo juoksutkin on loppuneet. Tää ois sitten viimeinen kerta, jossa on luvassa kertausta ja leikkimielistä kisailua, tarkoittaen sitä, että me mennään sinne Rellan kanssa ihmettelemään, että ollaanko me jääty aivan jälkeen kaikista muista...

Ja nyt on ainakin lämmin, 23 astetta varjossa jopa Rovaniemellä. Ihanaa... tai kamalaa. Hiki virtaa, vaikka liikkuis ihan vain kävellen tiellä. Rella ja Jekku pulahti molemmat metsälampeenkin, vahingossa kylläkin. ;)

Kaatosadetta öisessä auringonpaisteessa

2011-05-21T19:10:00.000+03:00

Ja sehän näyttää tältä.

Rella on tänään 10kk. Eilen Saara ja Tuude tuli meille yökyläilemään ja illalla kesken meidän elokuvan katsomisen alkoi aurinko paistamaan yhtä aikaa kun vettä satoi kaatamalla. Värit oli niin upeat, että eihän me maltettu enää mitään elokuvaa katsoakaan...

Tänään käytiin verkoilla ja sieltä tuli tällä kertaa 8kg hauki... Pituutta sillä oli 113cm. Ei ole ihme, jos joessa ei muuta olekaan ku nuita. Vähän reilu viikko sitten tuli 5,5kg hauki. Kai sitten seuraavana tulee joku 12kg ja sitten mitä...?

Rella 10kk

Mätsärin BIS1 Rella

2011-05-17T17:26:00.001+03:00

Häntä heiluu, vihdoinkin! :D

Käytiin taas vaihteeksi mätsärissä (ja viikonloppuna uudestaan), tällä kertaa mukana oli koirista vain Rella. Rella menee vielä pari kuukautta pentuihin ja nyt se sitten oli punaisten pentujen 1 ja BIS1. :) Hienosti ollaan edistytty siitä, mitä oltiin joskus tammikuussa.

Juoksut jatkuu edelleen, joten tokoilutreenit on jääneet välistä. :( Ollaan sitten harjoiteltu kotona yhtä jos toistakin asiaa. Ei kuitenkaan juuri mitään uutta.

Lisäksi ollaan lenkkeilty ja etitty uusia lenkkeilyreittejä, kun vanhat alkaa käydä tylsiksi. Muorikin oli matkassa. :)

Vappufiiliksiä

2011-05-01T20:20:00.001+03:00

Vietettiin kavereitten kanssa vappua mökillä Kitkajärven rannalla, käytiin samalla Riisitunturilla kiertämässä lenkki. Oli kyllä aivan upeat maisemat ja vappukin sujui erittäin sujuvasti. Tuonne lähdetään kesällä uudestaan ja otetaan Sakukin (kaverin saksanpaimenkoira) matkaan! Sitten kun on huomattavasti vähemmän hyytävä ilma ja vähemmän lumista... Ja vähemmän juoksuinen Rella.

Kannattaa käydä. Maisemat on upeat! ;)

Iso tyttö Rella

2011-04-28T21:41:00.000+03:00

Nyt ne juoksut sitten alkoi. Osaa pitää itsensä kyllä äärimmäisen hyvin siistinä. Aamulla totesin, että lattialla on pari pisaraa, joista arvelin, että vois olla alkanu. En kuitenkaan ollu satavarma, joten en sitten käyny ostamassa juoksuhousuja. Ei niitä varmaan edes tarvi, kun tuo on oikeasti siisti (ehkä siltikin käyn huomenna...).

Käytiin mummolassa, jossa serkkujen dreeveri Pyry oli melkoisen kiinnostunut Rellasta. Luuli pikkupoika olevansa isokin mies. ;) Oon jostain kuullu, että leikattukin uros tajuaisi jotain juoksuisten narttujen päälle, mutta ei Jekku ainakaan tajua yhtään mitään. Se elää onnellisesti pallitonta elämää...

Tokotreenit jää nyt välistä, kun sinne ei juoksuisella nartulla ole asiaa. Taidan kuitenkin lähteä itsekseni seuraamaan treenejä taas maanantaina kuitenkin. Ehkä käydään Rellan kanssa kävelemässä siellä päin ennen varsinaisia treenejä, kun koiria ja ihmisiä on liikenteessä paljon ja se saa sitten odotella autossa sillä välin, kun mie olen treeneissä. :)

Muoreilua

2011-04-26T21:05:00.002+03:00

Seisoo Jeksu-poika!

Tuolta se näyttää sivusta kokonaisuudessaan tällä hetkellä, kun sellasta hyvää kuvaa ei tainnut edes olla, niin nyt on.

Meidän Sissi-muorille on tullu "muutama" liikakilo, jotka aion vakaasti saada hävitettyä ennen syksyä. Muori on muuten kyllä ehdottomasti muori, käytiin pyöräilemässä tänään eikä kotiinpaluu tietenkään muorille ollut oikein mieleinen vaihtoehto, niinpä meidän tomera muori löi jarrut pohjaan ja katto minua, että älä höpötä, me ei olla menossa vielä kotiin. Jouduin sitten hinaamaan sitä perässä jonkun sata metriä, jonka jälkeen se suostui jopa köpöttelemään perässä. ;) Hassu muori.

Niin ja vinkvink, ulkoasu varsinaisilta kotisivuilta on nyt vaihdettu. Saa käydä katsomassa ;)

Näyttelytouhuja

2011-04-24T19:47:00.000+03:00

Rella 9kk

Rellan ensimmäinen näyttely Tervolassa meni loistavasti. Tuloksena JUK2 ERI SA. Rellan edelle junnuluokassa pääsi vain sen sisko, Martta (Tatsiola's Berrycola). Tällä tuloksella on hyvä jatkaa juhannusnäyttelyyn, joka on meille sitten seuraava näyttely. Näyttelystä ei kovin loistavia kuvia saatu, kun se oli sisällä, mutta muutama sentäs. Tuomarina oli Raija Tammelin ja arvostelu näytti tältä: "Femin. Hyvät mittasuhteet, oik. hyvät pään linjat, ilme ja pigmentti, hyvä ylä- ja alalinja, riittävä luusto ja kulmaukset. Erinomaiset sivuliikkeet. Karva ok. Hyvä käytös."

Tänään käytiin mätsärissä, siellä Rella sijoittui vihreiden (=sininen) pentujen kolmanneksi. Ihan hyvin meni siis sekin. Käytös ois tosin voinu olla vähän parempaa, kun Rella ei tahtonu oikein malttaa seistä paikallaan, kun sitä kopeloitiin... Aijjai. Lisää harjoitusta tarvitaan. Seisomisharjoituksiakin pitää tehdä paaaljon lisää. :) Mätsäristä ei vielä ainakaan ole kuvia, mutta ehkä mie vielä lisäilen niitäkin...

Välillä ehdittiin ottaa rennosti ja käydä vähän pellolla loikkimassa.

Jos sä tahdot, sä osaat lentää..

Tehty on vaikka ja mitä...

2011-04-19T17:24:00.000+03:00

Koko meiän lauma, harvemmin on niin hullu että lähtee kaikkien kanssa lenkille...

On kiipeilty vaarassa ja soramontuilla, on käyty kattomassa Riskua ja Peppiä, on vähän treenattu ja on riehuttu, pelleilty ja rävitty lammikoissa, opeteltu tuomista nopeasti ja varmemmin... On treenattu vähän lisää ja riekuttu taas vielä enemmän.

Get ready, 'cause here I come

In his eyes I can see
Where my heart longs to be!

"Kukaan ei pidä juttujasi yhtä nerokkaina kuin koirasi."
Christopher Morle.

Soramontun valloitus

2011-04-13T20:16:00.000+03:00

Valloitettiin Rellan kanssa tänään soramonttu ekan kerran tälle vuodelle. Olihan siellä vielä märkää ja lumista, mutta kiivettiin kuitenki parinki kasan päälle. Lenkin jälkeen oli rapainen, mutta onnellinen koira ja sen omistaja. :)

Tokokurssikin aloitettiin maanantaina. Siellä opeteltiin kontaktia, toisten koirien ohittamista ja sellaista. Treenit on ammattikoululla ja samassa on hevostallit, joten hevosiakin nähtiin. Relpsi puhahti niille aluksi muutaman kerran, mutta ei sitten enää kiinnittänyt suuremmin huomiota.

En ole ikinä aiemmin tajunnu tuon kontaktin tärkeyttä tai hyödyllisyyttä tai... No kuitenkin. Ollaan harjoiteltu nyt kotonakin ja Rella pysyy paljon paremmin käsissä eikä hyökyile jokaisen ihmisen luokse, vaan palaa hakemaan kontaktia. Oonpas nyt ylpeä taas pikku-Relsusta ja itsestänikin kun tajusin tuollaisen jutun. :D

Perjantaina on tiedossa lenkkeilyä Kristan ja Sakun sekä Saaran ja Tuiken kanssa! Siitä ei voi tulla muuta kuin kivaa. :)

kevätkevätkevät ja turkit pois!

2011-04-09T22:27:00.000+03:00


Ennen

Välissä

Ja nyt!

Valmista on! söpö _pieni_ poitsu. :)

Eli otin Saaran kannustamana pesuvadin esiin ja tuikkasin pikkupojan sinne, jonka jälkeen kuivailin Jekkua hieman Metro Air Forcella ja lopuksi innostuin vielä ajelemaan vähän Moserilla. Tuloksena varsin söpö, käteväturkkinen, pieni apsopoika Jekku, jolla on entinen vauhdikkuutensa jälleen.

Ollaan nyt hilluttu taas Jokkapirtillä minkä ollaan ehditty ja siellä ollaan menty tämmöisissä tunnelmissa...

Rannallakin käytiin tänään vähän riekkumassa. Oli aivan upea ilma.

Kuvia klikkailemalla isommiksi.

Treenausta todistetusti

2011-04-03T22:56:00.001+03:00

Nyt on kuviakin siitä, että on reenattu, että ei olisi vain pelkkää puhetta.

Vieressä istuskelua

Viereen tuleminen on vielä hankalaa. Se onnistuu seuraamisesta suoraan ja silloin kun koira tulee takaa, mutta ei osaa vielä täysin oma-aloitteisesti hakea paikkaa ja mennä oikealle paikalla, joten tarvitsee vielä käsiohjausta. Tätä yritetään harjoitella ahkerasti.

Seuraamista

Seuraaminen on aika pätevää. Vielä ei ole käännöksiä harjoiteltu, lisätään nyt vain kestoa lisää ja pyritään saamaan tuo kontakti hyväksi. Paikkaan olen aivan tyytyväinen.

Luoksetulo

Luoksetulo tapahtuu tällä vauhdilla. Oon äärimmäisen tyytyväinen. Vielä pitää saada se vierelletulo suoraan ja sitten se on siinä.

Paikallaan istuminen

Rella pysyy istumassa ja maassa molemmissa vaikka maailman tappiin asti (no... ainakin pari minuuttia, enempään ei riitä mulla kärsivällisyys), märkä alusta tai pieni vesirapakkokaan ei haittaa mitään. Ei ole mikään turhan hienohelma tyttönen. :) Seisomassa ei pysy paikallaan oikeastaan yhtään, mutta sillä nyt ei niin olekaan väliä toistaiseksi.

Tatittelua

Loppuun vielä posetus Rella 8½kk. Parin viikon päästä Tervolan näyttelyyn junnuluokkaan... :)

Ja näillä opeilla on varmaan hyvä mennä tokon alkeiskurssille, eikös! :D No häiriötä siellä ainakin sitten on.

Viimeistä kuvaa lukuun ottamatta kuvat on ottanu Maija.

Loskakelejä

2011-04-03T18:45:00.001+03:00

Olin kipeänä pari päivää ja mitä tekee Rella... No, toheltaa ja koheltaa, kiusaa kissoja, Jekku ja kaikkia muitakin minkä ehtii, eikä ainakaan jaksa kuunnella mitään käskyjä sisälletulemisesta. Huomasi kyllä, kun tekemistä oli liian vähän. Lelujen perässä juokseminen pihalla ja pieni hihnassakävelytreenaus ei vain riitä. Noh, tänään ei enää ollut niin tukkoinen olo, joten käytiin sitten tunnin metsälenkillä, treenattiin ja touhuttiin pihalla. Nyt on tyytyväinen ja sopivan väsynyt labbis. Illan ohjelmassa olisi vielä Jeksun peseminen ja turkin leikkaaminen suunnilleen 3cm pituiseksi.

Lumet sulaa hurjaa vauhtia ja tietkin alkaa olla osittain kuivat tai äärettömän rapaiset. Huomaa kyllä, että tuota lunta ei hirveästi ole tänä talvena ollutkaan. Potkurointikelejäkään ei ollut oikeastaan missään välissä kunnolla, kerran vain kävin mummolassakin. Kohta on sitten jo pyöräilykelit, pitää ruveta Rellan kanssa opettelemaan ihan rauhassa ja sievästi nyt kun sen hihnakäytöskin on ihan ok. Pyöräillessä en nimittäin ainakaan aluksi aio antaa sen olla irti, paitsi metsässä sitten kun sinne päästään joskus toukokuussa ehkä. :)

Luin taas Yrjö Kokon kirjan Molli - Maailman viisain koira. Siinä kirjassa on niin paljon ideaa ja pohtimista koirien elämästä, että siitä oppii väkisinkin jotain. Minusta tuo kirja on yksinkertaisesti loistava. Se on ehkä vanha, mutta opettavainen ja koskettavakin. Suosittelisin kenelle tahansa. Luin tuon kirjan ensimmäisen kerran silloin kun olin ehkä 13-vuotias ja sen jälkeen oon lukenut sen varmaankin 10 kertaa... Kirjailija itse on päätynyt Lapin erämaihin eläinlääkäriksi, samalla kirjoittaen siellä kirjojaan, joita tuolta kirjailijalta löytyy useampia. Kirja kertoo Molli-nimisen saksanseisojan koko elämän siltä ajalta kun se oli kirjailijalla, lisäksi se kertoo myös mäyräkoira Manusta ja sekarotuisesta Minkasta.

Takakannesta: Kun Yrjö Kokko tapasti Mollin, tämä oli kuolemaan tuomittu. Komea ja jalosukuinen saksanseisoja, harvinaisen kaunis koira. Mutta hullu, sanoi sen omistaja.

Ja kirjasta itsestään:

Molli oli tähän saakka matkinut Minkkaa. Mutta nyt se "erehtyi". Se hyppäsi pystyyn ja jäi seisomaan hännäntypykän väristessä ja katseen kuvastaessa jälleennäkemisen iloa. Samassa se huomasi Minkan käyttäytymisen ja aikoi laskeutua makuulle. Estin sen tekemästä näin lyömällä käsilläni polviini ja kutsumalla sitä:
- "No Molli. Tule tänne!"
Se tuli, ei kävelemällä vaan syöksyen tuon muutaman metrin matkan. Se kohotti eturuumiinsa syliini. Miten raskas se olikaan. Se painoi, tunki päänsä kainalooni ja kun silitin sen selkää, se alkoi ulista, melkeinpä parkua tunkien kuonoansa kainalooni yhä syvemmälle. Jatkoin Mollin selän silitystä ja puhelin enemmän itselleni kuin koiralle:
- "Molli parka. Ihminen tarkkailee lähimmäsensä kielteisiä ja heikkoja ominaisuuksia voidakseen olla varovainen hänen suhteensa tai hyötyäkseen hänestä. Te koirat etsitte ihmisestä hänen myönteisiä ominaisuuksiaan voidaksenne palvella häntä, jumaloida häntä. Ehkä sinun isäntäsi ja sinun kouluttajasi eivä käsittäneet tätä."

Päättötyön tekemistä ja aamuja ennen seitsemää

2011-03-28T23:04:00.001+03:00

Aamulla ennen seitsemää...

Viimeinen jakso maanmittausopiskelujen parissa alkaa olla loppu. Enää pari viikkoa ja sitten se on ohi, niin ohi kuin vain voi olla yhtä työssäoppimisjaksoa lukuun ottamatta. Ei enää ikinä meidän ihanaa, parasta ja täydellistä luokkaa, jossa mikään asia ei pysy omana tietona. Haikea olo on, vielä meistä kuusi jatkaa lukiossa, mutta eihän se ole enää sama asia. Saa nähdä pidetäänkö yhteyttä enää sitten noiden muiden kanssa, ja jos, niin kuinka kauan.

Äärimmäisen lutunen karvapallero (trimmauksen tarpeessa...)

Päättötyönä kävin mittailemassa meidän metsäpalstojen rajalinjat kuntoon, eli etsimässä ne. Rajannäyttö on toimituksen nimi. Siinä sivussa tuli pyörittyä metsässä varsin mukavat määrät viime viikonlopun aikana, perjantaina 3 tuntia ihan muuten vain hiihtelemässä, lauantaina ja sunnuntaina neljä tuntia. Oli Rella ainakin ihan väsy illalla, kun rymelsi siinä mukana koko päivän. Kamera oli tietysti mukana ja mitäs muuta mie olisin kouluun liittyvien mittauskuvien lisäksi kuvaillut kuin Rellaa ja maisemia. ;) Ja noita lukuisia apulaisia siellä metsässä (pikkusiskot, veli ja isä).

Kaunis Penni

Rellan kanssa ollaan treenailtu hihnassa kävelyä. Yksinään se sujui loistavasti, mutta otinpa sitten Ripun ja Jekun mukaan, niin kaaos oli valmis. Rella unohti, että vetäminen on kiellettyä nyt, aina ja lopullisesti ainakin silloin, kun ei ole vetovaljaita päällä (vetohommat opetellaan sitten, kun napero on isompi). Tähän asti se on saanut rymeltää menemään irti, mutta kun olen pikku hiljaa yrittänyt saada kolmea koiraa lenkille yhtä aikaa niin yhden irtiolevan tollon vahtiminen ei olekaan niin helppoa. Ehkä otetaan takapakkia ja harjoitellaan lisää kunnollista hihnakäytöstä ja sittenkin lisätään pakettiin vain Rippu, joka on pomminvarmasti vetämätön ja hihnalenkkeilyn äärimmäisen vakavasti koira. :)

Rella ja sula joentörmä

Muuten ollaan edistytty tokoilussa. Seuraaminen alkaa sujua ja vierelletulo onnistuu pyörähtämällä niin Rellalta kuin Ripultakin, jonka oppimisnopeus on ainakin kaksinkertainen verrattuna Rellan oppimisnopeuteen. Onhan sillä kyllä takana elämänkokemusta (joka takaa sen loputtoman yrittämisen ja koheltamisen ja erehdysten kautta onnistumisen), joten annetaan minun pienelle hölmöläiselle anteeksi sen hienoinen hitaus tuossa toiminnassa. Alkaa Rellastakin se söhlä löytyä, kun vähän lyödään lelun kanssa kierroksia lisää... :D Onhan se terävä liikkeissään ja maasta istumaan nouseminen on minun ylpeys. Se tapahtuu yhdellä hyvin nopealla hypähdyksellä.

Ohituksia haluaisin harjoitella, mutta se ei onnistu Oikaraisella, kun koiralliset vastaantulijat yleensä kääntyvät toiseen suuntaan, kun näkevät vieraan koiran olevan tulossa. Täytyy varmaan mennä hiihtoladun varteen seisomaan ja odottelemaan, josko edes ihmisiä tulisi ohitettavaksi. Se on takuuvarmasti tämän kylän vilkkain alue. :D

Viskottiin leluja aamulla ennen kouluun lähtöä


Kävästiin aamulla ennen seittemää lenkillä

Mätsäilyä osa tsiljoona

2011-03-20T21:29:00.000+02:00

SEK1 BIS3

Käytiin taas mätsärissä Ripun ja Rellan kanssa. Rippu oli SEK1 ja BIS3. Kuvista päätellen tuomarin kommentti siitä, että se näyttää ihan pennulta, oli aivan aiheellinen. Miten koira pystyy näyttämään noin koipeliinilta ja epäsopusuhtaiselta... Varsinkin kun yleensä ulkonäkö on ihan jotain muuta. :---D Oivoi. Muutenkin tuomari ihmetteli tuon vilkkautta (joo....) ja pirteyttä sekä valkoisia hampaita, kun kyseessä on paria kuukautta vaille 7-vuotias koira. Oli se kyllä tänään vähän vauhdissa.

Huhtikuussa 2010 Rippu näytti tältä...

Maaliskuussa 2011 sama neiti on vuotta vanhempi ja näyttää tältä

Maaliskuu 2011 ja Rippu voi myös näyttää tältä. :---D

Relskutti esiintyi myös hienosti ja oli sinisten pentujen 3! :) Ensimmäinen sijoitus minun vaavallekin. Rella ois taas tykänny olla kaikkien kaveri ja oli ihan hämmentynyt kun yksi sekarotuinen ei tykännytkään siitä. 6kk-ikäisen labbiksen kanssa painiminen sen sijaan oli ihan superhauskaa. Huomaa kyllä, että labbiksilla on ihan omat leikit... Rauhallinen tuo Rella noin yleiseltä olemukseltaan kyllä on, ainakin kun tehdään jotain, mikä vaatii keskittymistä.

Rella-tyttönen 8kk

Kuukauden päästä olisi möllitokot ja mietin, josko Ripun ilmottaisi silloin sinne. Olisihan se vaihtelua, mutta juoksut... Ne saattaa hyvinkin osua huhtikuun lopulle, jos yhtään oikein arvelen.

Ainakin 10km hiihtolenkki

2011-03-18T19:47:00.000+02:00

Kävin suunnilleen 10km hiihtolenkillä Rellan kanssa. En edes muista, milloin oisin hiihtänyt viimeksi yhteen menoon noin paljon, olenkohan ikinä? Nyt on kuitenkin sekin tehty eikä pahalta tuntunut. Oli ihana hiihtää, kun sukset kerrankin luisti sopivasti, ei tökkivää menoa eikä liukastelua. Ihanaa! Päälle vielä mitä mahtavin ilma. Välillä kävin vilkaisemassa isän ja veljen puusavottaa ja kuokkimassa niiden nuotiolla (ja juomassa kahvia)... Kamerakin oli vaihteeksi mukana ja sain muutaman kivan kuvan. :P

Jos suunnitelmat ensi kesän osalta menevät putkeen, niin tiedossa voi olla erittäin mukava reissu (tai parikin) Tornionjoen toiselle puolelle eli Ruotsiin... ;) Rellalle pitäisi ehkä hommata vasta-ainetesti ja muut tarvittavat jutut, että rajan ylitys onnistuu tarvittaessa pidemmäksikin ajaksi.

Joskus viikko sitten otettu kuva.

Hiihtolomailut

2011-03-11T02:07:00.004+02:00

Viikolla 9 oli isoveljen (tai lähinnä sen tyttöystävän) hiihtoloma, joten meillä oli viikon ajan vieraana ihanaihana Reino-poika, kun Reinoa ei voinut Idan kotikotiin viedä. ♥ Kattokaa nyt kuin söpö ja hieno siitä on tullu!

Ihan varmasti kyseessä on maailman ihanin mies! Uskokaa pois. Tässä näette sitten alapuolella maailman ihanimman kissaneidin, Siirin!

Olen jostain syystä rakastunut näihin kissoihin tosi paljon. Niin riiviöitä kuin nämä molemmat onkin, niin silti ihania ja kauniita ja suloisia ja söpöjä. Molempien suosikkiharrastuksena on mm. ympäriinsä päättömästi juokseminen, keskenään peseytyminen, akvaariokalojen kyttääminen lasin läpi ja hamsterin kiusaaminen melkein hengiltä. Ja nyt kun Reino on taas Tampereella niin Siirillä on tylsää. Se tahtos varmasti kissakaverin. Harmi, että vanhemmat ei ole samaa mieltä asiasta...

Lisää kuvia Reinosta täältä!

Koiraotusten hiihtoloma on mennyt riekkumisen merkeissä milloin minkäkin koiran kanssa. Käytiin Saaran kanssa lenkillä laskiaissunnuntaina. Tässä Rellan tyylinäyte sen mielestä maailman parhaimpiin kuuluvista jutuista eli aivottomasta tolloilusta.

Otettiin me minilääppiksestä hieno seisomakuvakin... Minun pieni palleroinen.

Kiskomisleikit on Tuiken ja Rellan mielestä kivoja. :)

Sillä välin kun Tuike ja Rella riekkui, Ripulla oli ihan omat tutkimusretket...

Välillä Ripskin halus olla kaunis ja tarkkaavainen, vähemmän hylje. ♥

Edustava posetus (kaikki yrittää näyttää fiksuilta)

Luonnollinen posetus (todistaa, että kellään ei ole kaikki palikat kohdillaan) :D

Kaikki koirakuvat lukuun ottamatta Tuiken ja Rellan lapasen kiskomiskuvaa ottanut Saara.

Ja sitten se yks tärkeä juttu eli nyt on mutka Pellossa käyty ja Jekspoks kastroitu! Ei enää huolta juoksuista♥

Torniota ja (rääpäleen) koirakavereita

2011-03-01T22:33:00.001+02:00

Wihii!! Kivaa olla kääpiö!

Tapahtumarikas viikonloppu takana! Rella sai uuden koirakaverin Kirasta, jossa on 75% labradorinnoutajaa ja 25% sileäkarvaistanoutajaa. Kira on Rellaa kuukauden verran vanhempi, serkkujeni koira. Ihana, hassu, vilkas ja tottelevainen tapaus. Kira on Rellaa kutakuinkin puolet leveämpi ja noin 5cm korkeampi, josta päästäänkin aiheeseen...

Eli, käytiin näyttelyssä ja totesin, että 7kk ikäinen Rella on huomattavasti muita labbiksia pienempi. Mittailtuani sen, huomasin, että en mitenkään väärässä ollut. Mittailun tuloksena oli 48cm, sen korkeuden napero on saavuttanut ehkä juuri ja juuri. Painoa on jotain 20kg, eli pikkunen neiti on muutenkin. Saa nähdä jääkö tuo tuollaiseksi "taskukokoiseksi" labbikseksi vai kasvaako vielä... Näyttää kyllä pahasti siltä, että kohta saattaa alkaa juoksut, joten kasvua ei välttämättä ole enää tiedossa sitä tarvittavaa 6cm.

Torniossa Rella käyttäyty jo tosi hienosti, ei riekkunut erityisemmin ja osasi olla koiriksi. Oon tosi ylpeä minun pienestä (niinpä...)! Automatkatkin sujui rutiinilla, molempiin suuntiin mennessä Rella vaan nukkui. Uusia kavereitakin Rella sai ja erityisen tyytyväisiä mie ja Anni oltiin siihen, että Peppi ja Rella tuli toimeen aivan hyvin. Osansa siihen oli ehkä Rellan käytöksellä - se kun kierii maassa aina kun vanhempi koira vähänkin antaa aihetta.

Netta: "Nyt puraisen sinua hännästä!"
Rella: "Minun häntäänhän ei luvatta kosketa, sitä kadut vielä syvästi!"

Nähtiin myös Lindaa ja Nettaa pitkästä aikaa. Netta pisti penikat (Kiran ja Rellan) aluksi järjestykseen, mutta paini ainakin Rellan kanssa lopulta ihan täysillä. Kira on vähän tottumaton muihin koiriin, joten se ei oikein osannut suhtautua Nettaan, mutta koirien kanssa olemista Kira tulikin opiskelemaan. Liiasta riehumisesta seurauksena oli Wanhalta ja Wiisaalta pikkuinen ärähdys, joka rauhoitti tilanteen ihmeesti. Positiivista oli huomata, että Rella osasi mummolassa rauhoittua hienosti vaikka sisällä oli myös vähemmän rauhallisesti käyttäytyvä Kira ja pöydän alla kuorsaava Netta. Ehkä se on seurausta siitä, että Rellan kanssa on käyty mätsärissä, agility-, toko- ja pk-kisoissa sekä muutenkin kaupungilla pyörimässä ihmisten ilmoilla. Mummolassakin aikaa on tietenkin vietetty myös runsaasti ja aina on vaadittu rauhallista käytöstä.

Kira

Myös lenkillä käyttäydytään jo oikein nätisti eikä siltatyömaan työmiehet aiheuta hepulikohtausta, että sinne on päästävä tutustumaan. Ehei, neiti on oikein kiltisti eikä ole huomaavinaankaan työmiehiä. Kiitosta "pennun" hyvästä käyttäytymisestä on tullut myös työmiehiltä, jotka muistaa aina huudella, että onpas se pentu oppinut. Niin minustakin vaikuttaa oikein hyvältä.

Rääpäle mikä rääpäle...

Mätsäilyä osa miljoona

2011-02-23T22:06:00.001+02:00

SEK1 BIS2

Nyt on taas mätsäilty aivan hyvin tuloksin. :) Rippu aloitti mätsäri-vuoden sunnuntaina taas rippumaiseen tyyliin ollen BIS2 ja avasi tällä tavalla myös mätsäricupin pistetilin oikein mukavin pistein. Tuomarilta se sai kehuja mm. kauniista rakenteesta, ihanasta luonteesta, hienoista liikkeistä ja hyvästä esiintymisestä. Pakko oli olla tyytyväinen, vaikka seisominen olikin Ripusta tosi tylsää ja se yritti kovasti, jos muilla tempuilla ois saanut makupalat paremmin. ;)

Hieno Rip! :) Näin esiintyy ihan edestä vapaasti esitettynä.

Rella sai punaisen nauhan ja esiintyi ihan rellasti. Toikkaroi välillä muiden luokse ja kiemurteli tuomarin edessä, seisoessa se pohti ankarasti niin ettei häntä värähtänytkään heilautukseen, mutta se on Rellaa se. Kontakti kyllä pysyi hyvin. Punaisten kehässä pikku-lääppis oli jo ihan väsy niin ettei se jaksanut oikein keskittyä koko touhuun. Purutikun ja lakritsipatukan kanssa siis kehästä ulos. Mutta aika hyvin se kuitenkin meni, olin melko varma, että edes noin hyvää tulosta on turha toivoa.

Bodari-Rella - senior handlerissa 4. sija (ja viimeinen)

Senior handlerissa mulla oli kaverina Rella, sijoituttiin viimeisiksi ja neljänsiksi, kun Saara oli Tuiken kanssa meidän edessä. Rella sai hirmuisen hepulin kun se näki Tuiken edessään eikä suostunut rauhoittumaan oikein millään. Vaihtokoiraksi sain 12-vuotiaan siperianhusky Sirun, joka oli oikein rauhallinen ja mukava muori, täysin toista maata kuin vallaton Rella ja koheltaja-Rippu. :)

Rella 7kk Hannan kanssa junior handlerissa 3. sija

Pikku-Relps liikkuu nätisti :)

Ripun kuvat ja Rellan ylimmän kuvan on ottanut Hanna ja Maija, kaksi alinta Rellan kuvaa © Saara K.

Kuvailua ja kurvailua

2011-02-19T23:03:00.000+02:00

Ei oo tehty mitään ihmeellistä, mutta ennen huomista mätsäriä pitää kirjotella kuluneen viikon tekemisiä, muuten tulee huomenna tai ylihuomenna ihan liian pitkä viesti. :D Elikäs... Pakkaset on taas olleet sitä hurmaavaa -30-35 astetta joten ulkona ei oo tehty oikeastaan mitään. Lenkkeilytki on jääneet hyvin lyhyiksi. Sisällä treenaaminen ei taas minua itseäni oikein kiinnosta, joten sitä ei harrasteta oikeastaan ollenkaan.

Ollaan opeteltu Rellan kanssa ohittamaan noita naapureiden ulkokoiria ilman, että ryntäillään toisten pihoille. Ei sillä, että naapureita suuremmin haittaisi se, että Rella juoksee pihalla, mutta itseäni häiritsee ihan suunnattomasti. Rella on mulla aina irti (ihan vaan siksi, että oppisi olemaan). Ollaan sitten kävelty naapurin A ohi niin, että Rella on ollut siis irti. Kun se alkaa pomppia vähän liian innokkaasti naapureiden pihaa kohti, lähden itse juoksemaan päinvastaiseen suuntaan ja kehun, kun se lähtee perään. Kun Rellan kontakti pysyy minussa eikä se pompi innoissaan, se saa kehuja. Jos pomppiminen alkaa, lähden taas viuhtomaan päinvastaiseen suuntaan. Näin ollaan edistytty tosi hyvin ja nyt päästään ilman minkäänlaista huomioimista naapureiden ohi. :)

MULLA ON PALLO ETTEKÄ TE TUU IKINÄ SAAMAAN TÄTÄ MULTA!

Rellasta olisi tavoitteena saada Sissin tavoin vieraisiin koiriin ja ihmisiin fiksun välinpitämättömästi suhtautuva otus ainakin siis ohitustilanteissa. Siihen on vielä pitkä matka pienen lääppiksen kanssa, koska lääppis rakastaa kaikkia otuksia maailmassa paljon.

"Mikä se oli?"

Touhukaksikko

Tänään pakkanen on ollut enää 17 astetta, joten otettiin potkuri ja potkuroitiin Rellan ja Ripun kanssa mummolaan 10km. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja linnutkin lauloi Karivaaran päällä, kun pysähdyttiin. Kyllä kannatti taas lähteä.

Fiksuja kavereita!

Viime viikonloppuna käytiin isän kanssa hiihtelemässä (mukana Rella ja Sissi) vaikka pakkanen olikin sen -30 astetta. Pitäisi ehkä useamminkin ottaa mukaan Sissi Rellan kaveriksi eikä lahopää Rippua tai Jekkua. Kuvista voi nähdä miten hieno ilma viikko sitten oli...

Eteenpäin, sano mummo lumessa. :)

Huomenna tosiaan mätsäri. Nähdään sitten, että osaako Rella siellä muiden koirien keskellä yhtä hyvin kuin Jekun kanssa kahdestaan ja kotipihalla... Jännittää "vähän", vaikka kyse on pelkästä mätsäristä. :D Tueksi ja turvaksi (tai sitten ylimääräiseksi häiriöksi) otetaan Rippu. Katotaan miten käy, kun käsissä on yhtä aikaa tuollaisessa paikassa kaksi koiraa, joista toinen tahtois pussata jokaista vastaantulijaa ja toinen toivottas ne mieluiten maata kiertävälle radalle...

Välillä voidaan ihan vaan loikoilla... Rellan tavallinen makuuasento :D

Aurinkoa ja pakkasta

2011-02-10T21:23:00.000+02:00

Käytiin tiistaina Kristan kanssa lenkillä, Kristalla oli Saku ja mulla Rella. Muutamia kuviakin yritin saada, mutta ilma oli niin sumea ja utuinen, että ei kannattanut oikeastaan edes yrittää. :) Hauskaa kuitenkin oli ja koirat oli ainakin vähän väsyneempiä lenkin jälkeen. Uudestaan taas joskus!

Eilen oli ihana auringonpaiste, joka suorastaan pakotti lähtemään ulos. Niinpä tässä vähän kuvia sieltä. :) Tänään oli jälleen pakkasta noin -30 astetta, kyllästyttää! Ilma ois ihana ja kaunis ja mahtava, mutta ei siellä pysty kovin kauaa olemaan. Rella kyllä tarkenisi... Vietetään nyt kuitenkin vähän enemmän sisälle painottunutta elämää, ei sekään kovin pahasta silloin tällöin ole.

Opetin Rellan ajan kuluksi antamaan toistakin tassua. Hyvin oppi ja nyt osaa jo aika sujuvasti. Välillä se pysähtyy miettimään, että mitä ihmettä se nyt pyysikään. Se tosin on ihan tavallista Rellalta, joka on kiistatta totinen kaveri työtä tehdessä, ei kohella eikä söhellä Ripun tapaan, vaan miettii ankarasti, että menikö se nyt näin vai noin. :) Fiksu tyttö.

Kokeisiinlukua vältellessä....

2011-02-02T17:25:00.000+02:00

..voi vaikka kirjotella blogiin ja treenailla ja hillua ja pelleillä ihan yleisesti. :D

Pää nurin päin on hankala vetää...

Tämäki päivä alko oikeen sujuvasti kun heräsin 8:50. 9:00 olis periaatteessa pitäny olla jo koululla tekemässä koetta, mutta noh, ehin mie sinne kuitenki ennen puoli kymmentä vaikka matkaanki kului aikaa se puoli tuntia. Huomenna olisi viimeinen terveystiedon koe ikinä, mutta siihen lukeminen ei oikein jaksa kiinnostaa. Käytiin Saaran ja koirien kanssa sitten Nivavaarassa reenailemassa ja touhuilemassa.

Saaralta sain pari hyvää Jenni Ojalan tokokoulutuksessa kuulemaansa vinkkiä, miten opettaa seuraaminen niin, että koiran saa ihan lähelle ja suoraan. Niillä ohjeilla siis Rellalle uusiksi. Vanha tapa ei toimi, kun se ei pysy millään tarpeeksi lähellä. Toivotaan, että uus tapa tuottaa tuloksia, ja eiköhän se tuota. Ainakin vaikuttaa varsin pätevältä. Kun seuraaminen toimii niin todennäköisesti tokon alokasluokan liikkeistä selviää leikiten...

Vetoleikkejä. Rella ja Tuike on jo yhtä isoja!

Vielä on hieman hiomista seisomisessakin... Mutta ei se huonolta näytä!

"Nyt se kuvaa, otetaan oikeen tyhmät ilmeet!"

Älkää edes kysykö, mitä nämä loikat on olevinaan. :D

"Miten ois mami, saatasko me makkaraa, jos me kiemurreltas vähän?!"

Kolme viimeistä © Saara, loput minun kuvaamia.

Jekspoks ja Relsputti

2011-02-01T19:58:00.000+02:00

Pitkästä aikaa! Jekusta ei olekaan vähään aikaan ollut kuvia, ja viikonloppuna Jekku ja Rella oli vauhdissaan ja juoksi ympäri pihaa, joten tässä riehupelle- ja muita kuvia. :)

Lopuksi lähes pakollinen maisemakuva yheltä päivältä... :)

Tammikuu, tammikuu... mihin se meni?

2011-01-27T23:47:00.000+02:00

Lapinvaarasta, aurinko laskee

Tammikuu on vierähtänyt ohi ihan huomaamatta, kameraan ei ole kauheasti koskettu varsinkaan tammikuun puolen välin jälkeen. Koulu vie hurjasti aikaa ja kun kotiin pääsee, on aina melkeinpä pimeä. Viikonloputkin sujahtavat ohi niin nopeasti, että ei voi edes ymmärtää. Ollaan me silti jotain tehtykin... Vaikka mitä jos ihan rehellisiä ollaan.

Poing!

Jekun turkin ajelin koneella lyhyemmäksi, vihdoinkin! Kaunis, suloinen ja ihana poika siitä tuli, todella kannattava ostos se trimmerikin... Tuolla ulkonäöllä kehtaisi ehkä mennä mätsäriinkin, mutta sen suhtautuminen tuomariin tuskin on parantunut mihinkään sitten kesän, joten ehkä jätetään suosiolla välistä. Jeksun temperamentilla vahditaan vain kotia ihan suosiolla.

Rippanan kanssa on ihan huvin vuoksi touhuttu vähän tokoilun parissa. Mitään uutta ei ole opeteltu, vanhoja vain kertailtu. Ripunkin kanssa on tyydytty ihan vain oleskelemaan, neiti tykkää kyllä siitäkin, jos oleskelua saa toteuttaa sisätiloissa. ;)

"Wihii! Vähänkö tää elämä on hauskaa!"

Relsumin kanssa on sitten tehty sitä sun tätä. On käyty agilitykisoissa ihmettelemässä, on oltu kolarissa Keminmaassa, on treenailtu, potkuroitu ja pelleilty, ja lenkkeilty. Kyllä elämä on kivaa labbiksen kanssa!

Agilitykisoissa oleminen meinas olla hieman tuskaista. Neiti Lääppätöri oli sitä mieltä, että kaikki ihmiset ja koirat oli ihan hirmuisen ihania ja kaikkia ois pitäny halata ja pussata jne. Noh, emäntä oli jälleen kerran eri mieltä ja Rella sai opetella käyttäytymään. Pöyröovet oli sen mielestä hirmuisen hauskoja, jos koira yleensä pelkää sellaisia, niin Rella ihastui niihin. Sen naamalle syttyi hölmö ilme aina kun se pääsi lähellekin pyöröovia. Kahjo labbis... Alkupäivä meni tosiaan vain sählätessä, iltapäivästä Rella oli ihan puhki ja poikki ja väsy ja osas sitten käyttäytyäkin.

Takaisin tullessa koirat nukkui tyytyväisenä kunnes ajeltiin peräkolari noin 80km/h vauhdista Keminmaassa. Tuloksena oli hajonnut, ajokelvoton auto, poliisit, ambulansseja ja kaikkea muuta asiaan kuuluvaa häslinkiä. Jouduttiin lähtemään tarkastettaviksi Länsi-Pohjan keskussairaalaan, joka sijaitsi ilmeisesti Kemissä. Rella oli ihan shokissa, se vain läähätti hirveästi. Perillä Tuike ja Rella sidottiin ulos tikapuihin kiinni, kun mie ja Saara mentiin sisälle. Koirista tykkääviä hoitajia säälitti kuitenki istualteen nukahtava Rella ja hytisevä Tuike niin paljon, että pienet pääsivät sisälle. ;) Kuinka monen koira on matkustanut ambulanssilla ja ollut sisällä tervyekeskuksessa/sairaalassa? Se oli kyllä harvinaisen rankka reissu ja kun vihdoin yhdentoista jälkeen oltiin kotona, me mentiin Rellan kanssa nukkumaan heti ja nukuttiin tyytyväisinä kymmeneen asti, jolloin Rella oli sitä mieltä, että johan sitä on tarpeeksi levättykin. Ja elämä jatkuu vaan.

Ja nyt sitten kiva yhteiskuva! "Ääh hyi mamma, en tykkää tuosta, enkä varmasti mene yhtään lähemmäs tuota!"

Siiristä on leikkauksen jälkeen tullut erittäin vilkas, se mm. riehuu jatkuvasti, loikkii jääkaapin ovesta magneetit ja siinä sivussa kaikki lippuset ja lappuset alas, se juoksee ympäri taloa, kiipeilee hyllyjen ja muurin päällä, se yrittää kiivetä verhoja pitkin ja kiusaa koiria minkä ehtii. Ihan on sukuunsa tullut... Sen nimi Siiri Riiviö oli jo vähän aikaa poissa käytöstä, mutta nyt se elää taas vahvana. Ulkona se ei halua olla ollenkaan ja syliinkin se änkeää aina vähän väliä, aina silloin kun ei metsästä Rellan häntää tai jotain muuta äärimmäisen mielenkiintoista. Reino-poika on Tampereella ja pitää huolen minun isoveljen ja sen tyttöystävän virikkeistämisestä samoissa merkeissä kuin Siirikin. ;) Napsu hoitaa oman osansa riiviöilystä kaupungissa ja Aku omalla suunnallaan. Varsin vilkkaita ja reippaita kisuja jokainen...

Uusi vuosi, uudet kujeet ja vähän vanhaakin vuotta

2011-01-01T23:37:00.000+02:00

"Seiso!" Rella 5kk 2vk

Jälleen on vuosi vierähtänyt ja uusi vuosi kärsitty. Kissat ei uudesta vuodesta juuri kärsineet, Pennikin vain tyytyväisenä kerjäsi pöydästä makupaloja. Koirista Rella ja Sissi ei pelänneet raketteja tai pauketta, Sissi kommentoi jokaista paukahdusta haukkumalla, Rella hätkähti aluksi vähän ja oli kummissaan pommituksesta, mutta ei välittänyt niistä sen jälkeen enää yhtään. Rippu pelkäsi sen verran, että vietti yön tiukasti kopissaan, se ei kuitenkaan pelkää läheskään niin paljon kuin Jekku... Meidän pieni arkajalka tärisi ja läähätti peloissaan, paras piilo oli ehdottomasti sängyn alla minun huoneessa, vaatekaappi oli myös hyvä. Mitään rauhoittavia tai muutakaan sille ei syötetty. Tänä aamuna paukahteli vielä muutaman kerran ja Jekku tärisi koko aamupäivänki. Onneksi näitä päiviä on vuodessa vain kaksi.

"Väsyttäää"

Torstaina oli Siirin leikkaus, enää ei meille kissanpentuja ainakaan Siirin toimesta tule. Reinokin muutti isoveljen luo ja nyt toivotaan, että ne kyllästyis siihen kuitenki. :D Kaikki ois halunneet pitää Reinon meillä, mutta kun on luvattu, niin sitten se saa lähteä Tampereelle... Siiri sukkakissa makoilee nyt pesuhuoneen lämpimällä lattialla ja koittaa heräillä tokkurasta. Sillä on tiedossa 2 viikkoa sisäkissan rauhallista elämää. Saa nähdä kuinka se onnistuu tuolta, sen verran vilkas kaveri kuitenkin kyseessä...

"Hyi YÄK, lunta naamalle?!"

Rellan kanssa käytiin Siirin leikkauksen aikana kävelemässä kaupungissa. Se oli vähän ihmeissään kun oli niin paljon ihmisiä ja autoja ja vilinää. Rellan kanssa on opeteltu autoihin suhtautumista aika reilustikin, sen kuuluu ottaa kontaktia aina kun auto tulee ja menee ohi, niinpä se kaupungissa autojen ohivilistäessä piti kontaktia melkein koko ajan. Ihmisten ohittaminen olikin hieman hankalampaa, kun täällä niihin ei juuri törmäile. Hyvin se kuitenkin tajusi, että yhdestäkään ihmisestä ei tarvitse paljon välittää. Useammin pitäisi kyllä käydä kaupungissa ihmettelemässä menoa, että se oppisi käyttäytymään kunnolla koiriksi...

"Tassu!"

Rellan kanssa ollaan opeteltu pään laittamista maahan ja sivulle tuloa. Pään laittaminen maahan onnistuu ja sivulletulo alkaa myös näyttää aikas hyvältä. >:P Jos se oppisi sen nyt kerralla oikein ja hienosti niin ei tarvisi sitten jatkossa opetella uusiksi. Aika oleellinen ja tärkeä taito kuitenkin kyseessä.

"Seuraa!"

Tänään otettiin Saaran kans kuvia Rellasta. Laitan sen albumiin uusia, kunhan ehdin. Eilen potkuroin mummolaan eli 10km tuli taas potkurilla puskettua eteen päin. Olisi se ollut helpompaa, jos olisi ollut edes yksi vetävä koira... Rella juoksi koko matkan mukana irti. Tänään käytiin 6-7km lenkki kävellen Rellan kanssa, vastaan tuli pari ihmistä ja harmaa norjanhirvikoira. Hienosti ne ohitettiin. :)

"Mee pois..."

Joulua

2010-12-26T19:13:00.001+02:00

Joulukorttiviritelmä, saa kelvata

Meillä joulut on vietetty mukavissa merkeissä. Rella riemastui suunnattomasti, kun sai kaverikseen samanikäisen suomenlapinkoiran, Murun (Ahulin Ciiri). Rella on paininut Murun kanssa monena päivänä itsensä ihan puhki, poikki ja väsyksiin. Opetettiin Rella antamaan myös tassua, joka sujuukin nyt loistavasti. ;) Myös seuraaminen, vieressä kulkeminen ja viereen tuleminen onnistuu ihan hyvin.

Rella vetaisi jouluaaton kunniaksi kuivakakusta puolet, muuten se ei ole onnistunut syömään mitään luvatonta, vaikka hieman pelkäsinkin sitä. Tuo ahneus on kyllä ihan omaa luokkaansa. Rippu puolestaan naposteli muutamat karkit suihinsa, mutta ei onneksi kovin montaa. Hyvin meni. Nyt aletaan sitten urheilemaan oikein tosissaan. Tai ainaki kohta, ehkä. Uuttavuotta ja raketinpauketta "innolla" odottaen....

Rella ja Rippu

Muru ja Rella

Rella ja Muru

Muru ja Rella

Rella

Tavoitteita

2010-12-18T23:08:00.000+02:00

Viime vuoden tavoitteina oli käyttää Jekkua näyttelyissä paljonkin, loppujen lopuksi näyttelyt jäivät kahteen kertaan ja loppuivat nyt kokonaan ellei sitten jossain vaiheessa tule sitä sääntömuutosta, että leikatut uroksetkin saavat osallistua näyttelyihin siinä missä leikatut nartut. Päätöstä en kadu tippaakaan. Jeksun kanssa ei olla mitään uuttakaan oikeastaan opeteltu, paitsi että nyt se osaa myös huiskuttaa tassuillaan. Mitään varsinaisesti järkevää me ei olla tehty. Jeksun ensi vuoden tavoitteena on toimittaa kotipörriäisen virkaa, minkä se varmasti tekee aivan mielellään.

Rippanan kanssa pyörähdettiin yksissä möllitokoissa, enempään ei olisi ollut aikaakaan. Mätsäreissä käytiin jonkin verran (mätsäricupissa jaettu 3. sija) ja alokasluokan liikkeet se osaa, mutta virallisiin kisoihin me ei tulla ikinä menemään, vaikka sellainen oli suunnitelma 2009 joulukuussa.

Syyskuussa meidän elämään pyörähti Rella, jonka kanssa on sitten suunnitelmia ensi vuodeksi.

Eli ensi vuoden suunnitelmat lyhyesti ja ytimekkäästi:

Rippu
- mätsäreitä
- ehkä siis tosiaankin vain EHKÄ jälleen kerran möllitokoon

Rella
- näyttelyitä:

26.2. Tornio
23.4. Tervola
14. tai 15.5. Kuusamo
25.6. Rovaniemi
16. ja/tai 17.7. Oulu
24.7. Tornio
6.8. Kittilä
3.9. Rovaniemi

- ehkä eka möllitoko

- mätsäreitä

- ja ehkä mahdollisesti sitten jälkeäkin voitaisiin alkaa harrastella ja treenailla
- myös metsästykseen Rellaa on tarkoitus käyttää joten noudon harjoittelua (myös oikeiden lintujen ym) on varmasti luvassa
- sekä hurjasti elämän opettelua

Onpas hirveästi toimintaa tuolle pienelle lääppätörille. Ei taida välttämättä kaikkea ehtiä...

Messaria ja kahjo labbis

2010-12-14T21:40:00.000+02:00

Viikonloppu sujahti mulla messarin merkeissä. Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa Voittaja labbis -10, ryhmäkehässä neljänneksi sijoittunut. Rellan siskopuoli. Eli sama isä kuin Rellalla. Rellasta tuskin tulee läheskään tuon näköistä, ei ainakaan noin tanakkaa. Ja tuskin näyttää vuoden ikäisenä tuolta...

Rella oli kotona koko viikonlopun kaikkien kiusana. Mietin jo etukäteen, että mitähän siitäkin tulee, kun sen jättää vain niiden hoidettavaksi koko viikonlopuksi. Valitusta mie odottelin ja sitä myös sain... Rella oli ollut ihan sisäsiisti jo useamman päivän ennen kuin lähdin messariin, mutta vkl aikana vahinkoja oli tapahtunut. Eli suomennettuna lenkkeily oli tainnut jäädä vähän vähemmälle. Tänäänkin se on ollut täysin sisäsiisti, joten mikä ihme niillä on ongelmana.

Virtaakin oli ilmeisesti Rellalla ollut kun minun huone näytti lähinnä räjähtäneeltä. Vaatekaapista oli sisältö vedetty lattialle ja levitelty ympäri huonetta, lipaston tai tv-tason (mikä se on?) päältä tavarat oli myös lattialla. Sängystäkin oli peitto ja tyynyt lähteneet koristamaan lattiaa. Ikävä ja tylsää oli vissiin ollut.

Seko

Mulla ei ollut tylsää koko eilispäivänä. Päivä sujui lenkkeilyn, Rellan kahjouden purkamisen ja oman huoneen siivoamisessa. Jekulle ostin messarista trimmerin eli se on sitten heihei epämääräisen pituiselle melko siivottomalle turkille. Rellalle mukaan tarttui näyttelyhihna. Lisäksi ostin nahkahihnan, kun onnistuin hukkaamaan yhden hihnan aiemmin syksyllä juuri ennen lumien tuloa... Kuvia tuli otettua suunnilleen 800 joista osan tietenkin poistin.

Rella, ahne pieni possu, oli tänään taas riehunut hieman. Se oli syönyt 1/3 kurkusta, saanut messarista keräämäni näytepussit pöydältä ja mussutellut niitä onnessaan ainakin kaksi. Lisäksi se oli kantanut taas läjän vaatteita olohuoneen matolle. Voi koira. Onneksi se ei sentäs tuhoa mitään muuta kuin luita ja ruokaa. Sotkee vain.

Joulukuvia ja muita kuulumisia

2010-12-05T21:43:00.001+02:00

Yritettiin viime viikonloppuna ottaa jouluisia kuvia kissoista ja Rellasta siinä sivussa lopuksi kun "lavasteiden" hajoamisesta ei tarvinnut enää välittää. Niinpä me saatiin oikein suloisia kuvia otuksista, vaikka tuskanhikeä meinasikin pukata. 200 kuvaa ja onnistuneita... ehkä se 10. Tässä parhaat jokaisesta.

Kirppuli, jolle on muuten koti tiedossa

Siiri-konkari, Maukasta joulua (häijyllä ilmeellä)?

Tämä kuva päätyi joulukortteihin, jotka tilattiin iFolorin kautta :) Reino veti pisimmän korren

Rellasta räps-kuva. Ei oikein ideaa ja "lavasteetki" vielä kissojen jäljiltä. Rella on vähän suurehko niihin, mutta pitihän siitäkin kuva ottaa kun oli niin innokas avustajakin. :D

Pojoing

Vähän hyytyneen näköinen labbis viikko sitten

Kohtalaisen onnistunut kuva ainaki minun mielestä

Pipareitakin on leivottu (on kyllä pakko myöntää että ite olen lähinnä erikoistunut niiden syömiseen)

Ollut melko vilkas viikonloppu, kun on noita juhlia ollut ja saanut juosta kaupungissa monta kertaa. Huomenna on sitten itsenäisyyspäivä, saa nähdä, mitä ohjelmaa huomiselle... Ei kovin levännyt olo taida olla tiistaina kun kouluun pitäisi taas mennä. :D

Kirpulle on tosiaan koti tiedossa Rovaniemeltä, se pääsee kahden muun tyttökissan kaveriksi näillä näkymin ja varmastikin hyvään kotiin. Reino jää kuhnailemaan kotiin ja härnäämään Penniä minkä ehtii. Reinolla tekis niin mieli tehdä tuttavuutta Pennin kanssa, mutta Penni ei oikein lämpene ajatukselle... Mutta ei se toisaalta sähise ja murise sille enää ihan niin paljon kuin ennen.

Koulutus jatkukoon. Rellan kanssa pitäisi mennä käveleskelemään jonnekin vilkkaammille seuduille ja käydä ihastelemassa poroja! Ensiviikon ohjelma... Ehdottomasti. Porojen kanssa jos tulee ongelmia, niin elämä käy hankalaksi.

Kissoja

2010-11-28T16:39:00.001+02:00

Penni

Kissanpennut on jo melko isoja, viikon päästä 12-viikkoisia. Aku on jo uudessa kodissaankin, jossa se tulee kuulemma aina ovelle vastaan kun kotiväki tulee kotiin. Vilkas ja seurallinen poitsu sekin. :) Akusta on saatu uusia kuviakin silloin tällöin ja onhan se vähän kasvanutkin.

Reino

Kotona vilistää vielä Reino ja Kirppu, joista Reinolla on oma koti tiedossa minun isoveljen ja sen tyttöystävän luona. Reino matkustaa aikanaan Tampereelle asti. Eiköhän matkanteko noin rauhalliselta pojalta sujukin hyvin. Vauhdikkaita ja pirteitä pentusia on molemmat, Reino tosin rauhallisempi kuin Kirppu.

Kirppu

Kirppu on vielä ilman kotia. Näpsäkkä tyttönen se kyllä on, rohkea, vilkas ja seurallinen. Sen kanssa ei varmaankaan käy elämä ainakaan tylsäksi, kun muistuttaa hyvin paljon Siiriä pentuna... ;) Kirpun nimikin kuvaa sen luonnetta erinomaisesti... Se on Kirppu, yhtä vilkas. :)

Hytisevä labbis

2010-11-27T23:03:00.005+02:00

Tuolla se olis, lämmin sohvannurkka...

Pakkanen paukkuu ties monettako päivää 25 asteen tuntumassa, labbis ilmoittaa, että sais jo riittää! Rella ei pidä kylmästä, se suorastaan inhoaa sitä. Aamulla se ryntää takaovelle, käy hyvin nopeasti pihan perällä tarpeillaan ja livahtaa hyvin äkkiä myös takaisin sisälle ja sohvannurkkaan tai keittiöön vahtimaan, jos jotain ruokaa olisi tarjolla. Hyvin mielellään se lähtee myös takaisin sängyn jalkopäähän nukkumaan kunnes virtaa on niin paljon että nukkuminen on ihan toivoton ajatus.

Tassut ei pidä, mitä tämä on?!

Pientä labbista kuitenkin koetellaan monin tavoin. Ulkona liikkumista ja pakkasta rakastava emäntä on pienen labbiksen painajainen. Rella toisaalta viihtyisi lenkillä ja pihalla, mutta kun pikku-Rellan varpaat jäätyy! Relsumille on kuitenkin sattunut emäntä, joka (kuten sanottu) pitää pakkasesta ja valokuvaamisesta auringossa. Niinpä Rellankin täytyy ulkoilla ja joutua valokuviin. Onneksi ulkona sentään saa riehua ja mekastaa muiden koirien kanssa minkä jaksaa, toisinaan tosin yksinkin.

Tutiseva jäinen Rella © Saara

Jekku on ollut tämän päivän hirmu huolissaan, kun isä on ollut kipeä. Se ei ole syönyt kuin pari nappulaa ja muuten se on vahtinut sängyn vieressä, kun sen ikioma isäntä ei ole sängystä poistunut eikä ole Jekun kanssa käynyt edes lenkillä! Siinä sen nyt näkee, että tuo koira ei varmaan edes eläisi ilman sen ikiomaa isää...

Hyökkäys!

Upea Rippu © Saara

HAHAA! Huomatkaa Ripun ilme
"Älä nyt viitti mamma, oikeasti... Ainako sinun pitää nolata minut..." © Saara

"Tämä on oikein", sanoo Rella mummolassa, jossa oli 27 astetta lämmintä.
Ulkona oli vaivaiset 54 astetta kylmempää...

Ja kuten kuvista ehkä huomaakin, mulla on lainassa Saaran 50mm objektiivi. Hommaan itelle samanlaisen mahdollisimman pian... :D

Mätsäilyä

2010-11-21T21:27:00.004+02:00

Käytiin Rellan kans mätsärissä ihmettelemässä menoa. Vielä ei päästy osallistumaan, kun varoaika rabiesrokotuksen jälkeen on se 2vkoa ennen kuin saa osallistua. Kyseessä oli siis hallimätsäri, jossa oli paljon koiria, paljon ihmisiä, paljon meteliä ja hyvin ahdasta. Kun mentiin sisälle, Rella meinasi lyödä (itse asiassa löikin) jarrut pohjaan ja oli sitä mieltä, että herranjumala mikä paikka, tänne ei ainakaan olla menossa. Mutta kun se hetken sai ihmetellä sivusta, niin se reipastui kummasti. Edellisestä mätsäristä tuttu 10kk Messi-malamuutti oli Rellan mielestä ihana, joten sen jaloissa piti vähän kiemurrella. Kehän laidalla oli tietenki myös paljon pentuja, joiden kanssa oli ihan mahtavaa painia! Rella tykkäs varsinki 5kk-ikäisestä karhukoiran pennusta, porokoirakin oli kiva. :D

Rella tottelikin hienosti, nyt voin olla varma, että se tosiaankin osaa käskystä istua, mennä maahan ja seistä, samoin se osaa ottaa kontaktia ja tulla luokse käskystä. Sitä ei haitannut, vaikka muut koirat yrittikin haistella ja saada sitä leikkimään samalla. Voidaan siis siirtyä uusien temppujen opettamiseen ja opetella paikallaoloa maassa, istumassa ja seisomassakin.

Tällä hetkellä opetellaan kepin päässä olevan askartelupallon koskettamista, naksuttimen kanssa tietenkin. Se on hyvä apu monen tempun opettamiseen. Esimerkiksi seuraamisessa paikan opettaminen on helppoa, kun opettaa ensin koskemaan palloon. Seuraavana opetan seuraamisen ja sivulletulon. Seuraaminen sujuukin jo jotenkuten, mutta paikka on vielä hyvin hakusessa. Noutaa Rella jo osaakin. Ehkä opetan sitten jonkin ns. "turhan tempun". Tai opetan jo tässä välissä. Näiden tylsien liikkeiden tekeminen on... tylsää. Vaikkakin hyödyllistä, mutta hieman tylsää.

Taivaallisen ihanat uroskoirat

2010-11-20T23:48:00.001+02:00

Tulossa kierrokselta

Oon täysin kyllästynyt tuohon yhteen ainoaan UROS-koiraan. Se on niin miestä taas. Se on äijien äijä ja kylän kuningas, kun on kyse sen ikiomasta naaraasta, Ripusta. Sen pienissä aivoissa käy kuhina, kun se käyttää harmaita aivosolujaan pitkästä aikaa noin ahkerasti hyödykseen. Vaikka toisaalta sen jokaiseen päivään kuuluu miettiä, onko mikään omistajan pyyntö millään tasolla hyödyksi sille ja kuinka paljon enemmän se voisi hyötyä jostain toisesta vaihtoehdosta. Sen aivot käy varmasti noin 100x kovemmilla kierroksilla kuin Ripun tai Rellan, jotka ei edes mieti, kannattaako, kun aina kannattaa (varsinkin, jos puhutaan ruuastakin)!

Ripulla on siis juoksut. Se on tämän kaiken takana. Tuo kuseskeleva macho-apso on tällä hetkellä kuin tulisilla hiilillä. Sen pitäminen sisällä on työn ja tuskan takana, se käyttää joka ikisen pienenkin tilaisuuden hyödykseen ja kyttää molempia ovia tarkasti. Se levittelee kaikki isän vaatteet ympäri taloa, ettei siltä vahingossakaan jäisi huomaamatta, kun sen Suuri Isäntä menee ulos. Isä kun ei voi vastustaa sen katsetta tai ylipäänsä koko otusta ollenkaan. Jekun kiihko Rippua kohtaan on sen verran suurta, että se yrittää päästä vaikka oven läpi. Takaovi oheni tänään entisestään, kun käytiin muutaman tunnin reissu mummolassa, hakemassa halkoja ja Lapinvaarassa tarpomassa Sissin ja Rellan kanssa. Jekku jäi yksin sisälle kissojen kanssa ja Rippu ulos häkkiin. Jekku oli sitten fiksuna poikana yrittänyt päästä taas kerran raapimalla takaovesta läpi.

Jekku sylikoira ;)

Jekku karkaa pihalta tavallisimmin Anselmin häkille. Siinä on kyllä varsinainen tämän talon koirien ystävä. :D Kun Rellan päästää etuovesta ulos, se ottaa sellaisia hyökkäyksiä Anselmin häkille päin kun siitä menee ohikin. Ensin se jää katsomaan, jos sille vaikka annettaisiin lupa mennä vähän kiemurtelemaan jämttipoitsun jalkoihin, mutta kun lupaa ei irtoa, se säntää Ripun häkille ja yrittää taas Anselmin häkille. Jekku joka tapauksessa käy uhittelemassa Anselmille aina vähän päästä ja ilmoittamassa, että tuo musta upea naaras on muuten sitten sen (Jekun) ikioma. Jekku käy myös kunnon kylärakin tavoin kiertelemässä vähän kylällä. Se käy rannassa kiertämässä lenkin ja tulee sitten taas vahtimaan tuota sen ikiomaa naarasta. Olisitte kuulleet sen metelin, kun vein Ripun lenkille... Voi taivas.

Jekun sukupuolitoimintakin käy lievästi ylikierroksilla. Se kyttää jatkuvasti kaikkien jalkoja. Alkaa pikku hiljaa ahdistaa tuo sen touhu. Leikattavaksi vain, tuota ei viitsi katsoa enää kukaan. Paitsi tietenkin isä, jota kauhistuttaa ajatuskin Jekun pallien viemisestä.... Itse olisin kohta jo valmis napsimaan ne omin käsin pois. Kulkisi tuo ajatus aivojen eikä pallien kautta... ;)

Jeksu ja Relsu

Syitä miksi en ota uroskoiraa enää ikinä

Narttujen juoksuja pystyn sietämään, niiden aivotoiminta ei lamaannu juoksujen ajaksi
Uroskoira on täysin sekopää koko sen kuukauden ajan, minkä juoksut kestää, useamman nartun kanssa juoksut saattaa tietysti olla vaikka peräkkäin...
Narttujen juoksut on vain kaksi kertaa vuodessa, uroskoiralla aina, kun jollain nartulla on juoksut lähimmän 10 km säteellä
Urosten äijä-asenne
Uskomaton itsetietoisuus omasta parhaudesta
Narttujen aivot toimii urostenkin seurassa, ne pystyy keskittymään muuhunkin. Jos Jekku näkee upean naaraan, se ei voi olla kuolaamatta sen perään ja samalla uhoamatta muille uroksille
Nartut tulee sujuvasti toimeen keskenään, ainakin Jekku uhittelee kaikille muille uroksille
Jatkuva kuseskelu. Urosten pissa haisee järkyttävän pahalle ja vähänkin pitempiturkkisen koiran turkin saa pestä aina lenkin jälkeen, jos ei halua haistella pissaa

On toki olemassa muunkinlaisia uroskoiria. Esimerkiksi Anselmi ja Mihku rakastaa koko maailmaa ja kaikkia uroksiakin ihan täysillä toisin kuin Jekku. Siitä huolimatta olen aivan täysin varma, että en ota uroskoiria enää ikinä. Jekku on ensimmäinen ja viimeinen ja senkin pallit lähtee tarkalleen tänä talvena. :) Yhtiäkään juoksuja ei viitsi katsella tuon koiran kanssa. Stressaavaa niin koiralle itselleen kuin ihmisillekin.

Syitä jättää leikkamatta Jekku ei oikeastaan ole. Sillä ei ole mitään annettavaa rodulleen missään mielessä. Sen luonteessa ei ole asioita, joita yksikään tuleva koirasukupolvi tarvitsisi. Se on melko arka ja epäluuloinen. Sen saalistusvietti on uskomaton ja taistelutahdossa löytyy, terävyyttäkin on. Uskomattoman uskollinen se on ja tarkka omistaan, mutta kun ne ominaisuudet yhdistää tuohon arkuuteen ja terävyyteen, niin kasassa on enemmänkin aikapommi kuin mukava seurakoira. Turkki sillä on hyvälaatuinen ja koira itsessään on ihan komea apso, mutta purenta on edelleen sen heikko kohta.

Rokotukset kunnossa!

2010-11-19T23:13:00.001+02:00

Rella 17vk

Huh, nyt on Jekku ja Rella rokotettu molemmat, Jekulla seuraava rokotus vasta kolmen vuoden päästä. Rella-vauvalla jo vuoden päästä, jolloin on myös Ripun rokotus ohjelmissa. Tälle vuodelle pitäisi vielä leikkauttaa Jekku ja Siiri. Eläinlääkärille siis kiikutettavana vielä reippaat 200€ tälle vuodelle...

Rella suhtautui eläinlääkärissä käyntiin rellamaiseen reippaaseen tyyliinsä. Aluksi vähän jännitti, kun oli varmaan niin paljon hajuja, mutta reipastui sitten ja tykkäsi eläinlääkäristä tooosi paljon. :D Rokotuksella kävi yhtä aikaa myös berninpaimenkoiran pentu, jonka kanssa Rellan piti yrittää vähän painia.

Jekun rokotusreissuilla en ole ollut ite mukana aikoihin, ehkä kerran ennemmin. Yllätyin tosi paljon siitä, miten paljon se pelkäsi eläinlääkärissä käymistä. Koko koira tärisi pöydälläkin ihan hurjasti. Bernipennulle Jekku urisi hiljaa, mutta kun käskin sen lopettaa, se lopetti ja laittoi maate eikä sitten enää puhunut mitään. Arkahan Jekku on ja pelkää monia asioita, mutta että se pelkää eläinlääkärissä käyntiä noin paljon... Minun pieni turrikka. ♥

Käytiin eläinlääkärin jälkeen käveleskelemässä vähän vilkkaammilla paikoilla. Noh, herra Jekku ja neiti Rella veti sitten ihan maalaiseen tyyliin... Hosu ja ihmetteli autoja ja ihmisiä ihan hurjasti. Ehkä pitää käydä harrastelemassa molempien kanssa vähän lisää tuota kaupunkia. Sunnuntaina olisi mätsärikin, mietin vielä, uskaltaako nappulan kanssa lähteä sinne... Eiköhän me mennä vaikka halli onkin pieni ja ahdas ja ahdistava. Sitä vielä mietin, otanko Rippua matkaan vai en... Kaksi koiraa siellä on aina vähän tuskaa.

Kaupunkikierroksen jälkeen painuttiin kiiren vilkkaa syrjäisemmille maastoille eli mummolaan. Siellä oli hiljaista ja mukavaa. Relsumi ryntäili onnessaan ympäri peltoja ja ojanpohjia. Pikku Rella ei ole enää ihan palleroinen kakara... Vielä vähän kuvia. Tuo ylin näistä allaolevista on tältä päivältä ja alemmat edelliseltä viikonlopulta. (:

Rella 17vk

Rella 16vk

Vilkas viikonloppu

2010-11-07T15:11:00.002+02:00

Rellan kans vietettiin vilkas viikonloppu. Otettiin taas Tuikesta ja Rellasta kaverikuva. Tällä kertaa molemmat osasi poseerata kivasti. :) © Saara K

Sitten otettiin posetuskuva Rellasta, Tuikesta ja Sakusta. © Saara

Perjantaina käytiin Rellan kanssa rannalla juoksemassa. Sain napattua Rellasta pari kivaa kuvaaki. Relsulla oli vähän vauhti päällä, kun virtaa oli taas aivan riittävästi.

Lauantaina käytiin sitten lenkillä niin, että oli Rippukin matkassa, ja Saara Tuiken kanssa. Minun haavelit osaa jo molemmat seistä hienosti. Rellala on kyllä vielä asennossa hiomista, mutta eipähän ainakaan istu enää heti. :D

Lauantaina iltapäivällä oltiin vielä Saaralla ja Krista tuli Sakun kanssa käymään. Rellasta Saku oli hurjan pelottava ainakin aluksi. 10 kk sakemanni on tietenkin vähän raju leikeissään. Kun Saku ja Krista oli lähdössä, Rellakin kiusasi jo Sakua eikä enää pelännyt sitä.

Tänään käytiin sitten Ylikörköllä isän kanssa, mukana oli Jekku, Sissi ja Rella. Sissi oli vauhdissa oikein kunnolla. Ei paljon ikä paina. Mitä nyt höperyys ehkä hieman vaivaa, sen verran vallattomaksi on meidän muori heittäytynyt ;)

Lopuksi vielä vähän söpömpää ja kesympää meininkiä kissanpentujen muodossa. Järjestyksessä Aku, Kirppu ja Reino. Alkaa pennut olla jo isoja. :) Tänään penskat oppi, mitä siellä ulkona pitää pyydystää - Siiri toi hiiren sisälle. Siiri oli oikein ylpeä, kun Reino heitteli hiirtä ilmaan. :D

Kuva tunnissa 5.11.

2010-11-07T14:24:00.000+02:00

Osallistuin tällaiseen kuva tunnissa -haasteeseen, jonka ideana on ottaa joka tunti kuva siitä, mitä sattuu olemaan tekemässä. Tällä kertaa olin menossa koko perjantai-päivän. :D Kuvien laadussa ei ole taas oikein kehumista...

Aamulla heräisin ajoissa. Suunnilleen 7:45, vaikka oli vapaapäivä. Ulkona ilma oli kirkas ja taivas pilvetön, joten oli mukava herätä, kun tiesi, että kohta aurinkokin kiipeää taivaalle. Ensimmäisenä käytin Rellan pissalla.

Tuntia myöhemmin eli noin kello 8:45 olin käynyt jo Ripun, Rellan ja Jekun kanssa pikku lenkillä. Rippu oli sisällä hetken, mutta koska sillä on juoksut, vein sen häkkiin melko nopeasti, kun Jekun täytyy joka tapauksessa olla sisällä. Rella ja Rippu riehui vähän (anteeksi huono kuva). Luin lehden ja söin myös tämän tunnin aikana, siispä kaksi kuvaa.

Sitten lähin Rellan kanssa vähän pidemmälle lenkille ja samalla kuvailin. Siellä viihyttiin Rellan kanssa tunti. Joten lenkiltä tullessa kello oli suunnilleen 9:40

Lenkin jälkeen Rella ja Jekku sai mutustella luita ja mie aloin lukemaan kirjaa. Näiden kanssa aika kului reippaasti 10:30 asti, jolloin aloin valmistautua kaupungille lähtöön.

Joskus 11:15 olin jo menossa kaupunkiin päin, kuva otettu kännykän kameralla..

Kaupungissa aika kului peräti puoli kahteen asti, kun kävin asioilla ja hakemassa pikkuveljen koulusta. Siltä ajalta ei ole kuvaa.

Kaupungista tulon jälkeen eli noin klo 14:00 käytin Rellan pihalla ja treenailin sen kanssa hieman, kun äiti valitti, että se oli ollut koko päivän aivan mahdottoman aktiivinen. Sitten jatkoin taas lehden ja kirjan parissa...

Joskus kolmen jälkeen aloin laittaa tietokonetta toimintakuntoon, kun olin vaihtanut vähän järjestystä omasta huoneesta ja heivannut tietokoneen sieltä pois.Tyhjensin ja puhdistin myös ison akvaarion odottelemaan aikaa, kun ison akvaarion pitämiseen ehkä olisi taas aikaa ja kiinnostusta enemmän... Ihana kuva ihanasta pesuhuoneesta ♥ Joopajoo.

Noin klo 17:00 söin ja lähdin kotoa klo 17:11 Saaran kanssa katsomaan Napapiirin sankareita

Siispä seuraava kuva on vasta Saaralta, kun ollaan lähdössä meille loppu illaksi. Napapiirin sankarit ylitti kaikki odotukset, aivan HUIPPU elokuva, suosittelen! ;) Noin klo 20:15 oltiin Saaralla. Tuikkis otti meidät vastaan Tuikkismaiseen tapaan koheltaen. :D Kaunis täydellisen onnistunut kuva Tuikesta, laadun takasi Nokia 5230...

Saaralta lähdettiin vähän ennen yhdeksää ja meillä todettiin, että koirilla on liikaa virtaa sisällä olemiseen. Lähdettiin sitten 20:56 lenkille, kuvassa edustaa jälleen Tuike minun huoneen ovella.

Lenkin jälkeen käytiin saunassa. Saunan jälkeen syötiin jotain iltapalaa ja limsailtiin klo 22:13.

Loppu ilta kului katsomalla 2Fast&2Furious-nimistä elokuvaa ja laitettiin nukkumaan joskus 00:30

Rella hengailee bortsujen kanssa

2010-10-31T21:49:00.001+02:00

Kävästiin Rellan kans kattelemassa pk-kisoissa, kun Saara kävi Tuiken kanssa kokeilemassa kisaamista hakujutuissa. Se oli Tuiken pk-uran alku ja loppu. Rellalla oli ihan tajuttoman hauskaa jälleen kerran. Tuikkiksen suuri fani, Vippi, oli Rellasta kiva leikkikaveri. :D

Jännitin hieman, mitä Rella sanoo ampumisesta, kun sitä ei ole sellaiseen totutettu aiemmin, mutta hienosti tuo tuntui suhtautuvan. Hieman hätkähti, mutta jatkoi touhujaan sen jälkeen ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. :)

Bortsuhengailua Tuiken kanssa 16.10.

Kaikki kuvat © Saara

Relsumia

2010-10-29T21:15:00.001+03:00

Ollaan Rellan kanssa harjoiteltu seuraamisen alkeita ja paikalla pysymistäkin hieman. Seuraamisen idean Rella tajus aika nopsaan. Naksutin on varmasti yks kätevimpiä keksintöjä ikinä. En osaisi enää kouluttaakaan ilman sitä. Oppimisnopeus naksutinkoulutuksessa on aivan toista luokkaa kuin perinteisessä naksuttimettomassa koulutuksessa. Naksuttimella palkan saa niin paljon paremmin ajoitettua, että koira tajuaakin nopeammin, mitä siltä vaaditaan.

Paikallaoloa ollaan harjoiteltu jo ruoka-aikoina muutenkin, sitä ei erikseen tarvitse niinkään treenata. Rellan into rynnätä kupille syömään on niin hurja, että sen pitää istua kunnes annan sille luvan syödä, muuten se loikkisi jatkuvasti metrin korkuisia loikkia ja olisi äärettömän rasittava. Istumassa Rella pysyy jo suurin piirtein puoli minuuttia. Rella söisi kaiken mitää näkee, joten olen koittanut takoa sille päähän, että se ei saa syödä yhtään mitään ilman lupaa. Tämä on vielä erittäin vaiheessa... Vaikeaa! Noutojuttuja ei olla harjoiteltu erityisesti, Rella tuo lelunsa, kengät, sukat ja kaiken muunkin aina jalkoihin ja kun vähän houkuttelee, käteen asti. :)

Käytiin kävelemässä toisella puolella jokea pyörätiellä. Siellä on huomattavasti parempi kouluttaa Rellaa toimimaan oikein autojen vilistessä ohi, kun varsinaiseen tiehen on vähän välimatkaa ja autojakin menee tiheämpään. Tänään saatiin myös vähän uutta haastetta kun yksi poika ajeli mopolla edes takaisin ohi. Se oli Rellasta vähän jännittävä, mutta kun pyysi Rellalta kontaktia aina mopon lähestyessä, sujui viides ohitus huomattavasti hienommin kuin ensimmäinen. Harjoitukset jatkuu!

Tuiken ja Rellan kuva © Saara K

Vilinää

2010-10-27T18:47:00.003+03:00

Vauhtia riittää kun kissanpennutkin on keksineet verhot ja riehumisen. Onneksi ne sentään on tajunneet jo hiekkalaatikon hienouden ja käyvät siellä. Aku, Reino ja Kirppu vipeltää ympäri taloa vauhdilla. Siiri kerjää niille ruokaa minkä ehtii. Hieman rasittavaa sinänsä.

Rellan kanssa ollaan treenailtu istumista, maahan menoa ja luoksetuloa, lelut se osaa tuoda käteen kun pyytää. Hihnassa käveleminen on vielä vähän hakusessa, kun ollaan pääasiassa lenkkeilty vapaana. Autojen kanssa se osaa toimia jo hyvin. Ihan aluksi autot oli pelottavia ja Rella juoksi niitä karkuun, sitten niistä tuli jahdattavia ja tänään harjoiteltiin sitä, että huomio pysyy minussa koko ajan vaikka auto menis ohi, oppi meni perille nopeasti ja lenkin loppupuolella hihnassakin osattiin kävellä jo yhtä hienosti kuin Rippu. Naapurin koiratarhan ohi Rella menee myös siivosti ja haukkuvista koirista suuremmin välittämättä. Rella on myös jo aika lailla sisäsiisti. Nopeasti se on kyllä oppinut. Autossa matkustaminen ja yksinolo sujuvat Relsulta myös ongelmitta. :)

Viikonloppuna mitattiin Rella, kokoa on tällä hetkellä noin 40cm ja painoa 10 kiloa eläinlääkärillä punnittuna. Rella rokotettiin viime viikolla ja eläinlääkäri arveli sen olevan sydäntensulattaja. Sitä se kyllä onkin. Rella ei ole oppinut kerjäämäänkään, kun kotona sille ei anneta pöydästä murustakaan vaikka se kuinka tuijottaisi. Mummolassa kielsin mummoa ruokkimasta Rellaa, mutta... Käänsin selkäni hetkeksi ja kun käännyin takaisin, Rella mussutti tyytyväisenä pullapalasta mummon jaloissa. Mummon kädet livahtivat selän taakse piiloon. En voinut oikein muuta kuin huokaista syvään, ei voi mitään! Mummon edessä on pakko nöyrtyä. :D

Meän pentuja

2010-10-06T18:39:00.001+03:00

Siinä on Rellasta uusimpia kuvia. Se alkaa pikku hiljaa näyttää labbikselta, siis hieman isommalta koiralta. Kokoa on suunnilleen 30cm, kun on suunnilleen Jekun kokoa.

Siinä on mustavalkoinen poika pienillä haamuraidoilla, ne kyllä saattaa isompana joko hävitä tai vahvistua ennestään. :)

Tämä pentu saa näillä näkymin nimekseen Joppe. Onhan se vähän Jopen näkönenki, eikö vain? :)

Ja tässä taas on pieni kilpparineiti, joka muistuttaa kovasti Siiriä. Ei osaa naukua sen enempää kuin Siirikään.

Ja siinä on sitten pentujensa ylpeä äiti, Siiri. Vaikka näyttääkin tarkkaavaiselta, ei se tosiasiassa osaa edes varoa pentujensa puolesta. Rella ja Jekku saa huoletta ängetä samaan koppaan nukkumaan. :)

Ja lopuksi vielä kuva Ripusta :) Tämä kuva löytyy tulevan ulkoasun etusivulta. Viikonloppuna saattaa olla jo uusi ulkoasu sivuilla...

Kisuja

2010-09-29T17:39:00.001+03:00

Kuka vois vastustaa tämmöstä? :) Siinä on siis Siirin pentu, se ainoa varattu. Suloisiahan nämä on. Rellankin mielestä kissat on aivan superihania, se änkeää Siirin ja pentujen kanssa samaan laatikkoon nukkumaan ja nuolee pentuja ja Siiriä. Jekku pelkää pentuja hieman, mutta uskaltautuu jo hieman haistelemaan niitä. Viikon päästä pennut taitaakin jo kävellä ympäri taloa. Itseäni miellyttää eniten kilpparityttö hauskan värinsä takia.

Rellallakin on suuri ja hieno aarre, joka maistuu tosi makealta ;)

Mätsäröintiä

2010-09-25T21:00:00.002+03:00

Jekku SIN1

Käytiin mätsärissä Jekun kanssa pitkästä aikaa. Se käyttäyty kohtuu hyvin. Ei hyökkäilly oikeastaan muitten koirien kimppuun tai sellasta. Kehässä kulki hyvin ja seisoi tosi nätisti koko ajan. BIS-kehässä meni vähän höpöksi, kun isä käväs autolla mätsäripaikalla ja Jekku alotti sitten isän perään itkemisen... Kenen koira? ;) Sain tosissaan sanoa tuomarille kiitos, kun päästiin kehästä pois häiritsemästä muita. :D Senior handlerissa Jekku näykkäisi sitten tuomaria... Teki kyllä mieli vajota maan alle ja mietin, että lähtiskö ollenkaan varsinaiseen kehään, mutta mentiin kuitenki. Oikean kehän tuomarista Jekku tykkäsi enemmän ja käyttäytyki hienosti. Sijoituttiin näykkäisyn seurauksena tietenki sennuissa viimeisiksi. Kuva © Anni H

Rellakin oli taas mukana kattelemassa ja se käyttäyty mahtavasti ja sai paaaljon rapsutuksia ja leikkikavereita saksanpaimenkoiran ja rotikan pennusta. :) Ihanan rohkea ja avoin pentu. Rellan mielestä kaikki on sen kavereita eikä se ymmärrä, että joku ei vois tykätä siitä. Parempaa ei vois olla. Onhan se vähän toisenlaista olla Rellan kuin Jekun kanssa liikkeellä.

Käytiin nyt illalla hakemassa joelta verkot pois, Rella ja Jekku istuskeli veneessä mukana. Rella istu ja ihmetteli veneessäkin nätisti, ei pelännyt yhtään tärisevää kyytiä keskellä jokea. Jekku keikkui veneen reunalla niinku tavallisestikin ja tuijotteli lintuja.

Kissanpennut koittaa jo opetella kävelemään, kaikilla on silmät auki ja sukupuolet on saatu selville. Mustavalkoinen on poika, ruskea on poika ja kilppari on tyttö. :) Jos meille kotiin joku jää, niin se on varmaankin mustavalkoinen. Paitsi jos kilppari on luonteeltaan kivempi. Pikkusisko ja pikkuveli on ehdottomasti sitä mieltä, että kolmas kissakin pitäisi saada... Saa nähdä taipuuko äiti ja isä tällä kertaa.

Sitä sosiaalistuttamista ja niitä penneleitä taas

2010-09-19T23:19:00.003+03:00

Rella on yksinkertaisesti varmaan maailman fiksuin penneli. (: No, ehkä se on vähän puolueellisesti sanottu, mutta hieno kuitenki. Sen kans voi mennä varmasti minne vaan ja aina se osaa suhtautua tilanteeseen hyvin. Ollaan nyt käyty tokokisoissa kattelemassa, ollaan ihmetelty lehmiä, lintuja, kissoja, muita koiria, hamsteria, autoja, mopoja ja ihmisiä. Eikä Rella tunnu hätkähtävän juuri mistään. Valtavan hieno pieni koira! Uusista paikoista se ei turhia stressaa, vaan kaikki uusi on sen mielestä vaan kivaa. Aivan toisenlainen kuin Jekku pentuna, Jekku kun on pennusta asti ollu hieman epäluuloinen uusissa tilanteissa.

Hhahhahheh

Sen rakkaus ruokaan on suorastaan hurrrrja. Kissanhiekkalaatikon sisältö oli tosi herkkua niin kauan kuin sen sisällön popsiminen kiellettiin hyvin jyrkästi. Nyt Rella jättää sen jo suosiolla rauhaan eikä yritäkään tunkea koko hiekkalaatikolle, kissanruokakin olisi hyvää, mutta se on jo aiemmin pyritty siirtämään ylemmille tasoille, koska Jekulla menee sen syömisestä vatsa sekaisin (ja niin muuten menee Rellallakin). Jekkukin on sulanut ihan täysin Rellalle. Kuka vois vastustaa tuota pikku neitiä, kun se oikein sitkaasti yrittää? ;) Jekulla kestää aina aikansa tottua, mutta nyt se jo jakelee Rellalle pusuja ja huolehtii sen korvien puhtaudesta.

Tämmöinen pieni Rella...

Kissanpentujen tilanne on se, että yksi on varattu pikkusiskon kaverille. Se raahasi isänsä katsomaan viikon ikäisiä pentuja. Veeran isä katsoi pentuja hetken ja kysäisi, että mikäs me näistä otetaan. ;) Niinpä punaraidallinen pentu on nyt varattu. Vielä mustavalkoinen ja kilppari vailla kotia, mutta eiköhän niillekkin hyvä koti löydy suhteellisen helposti...

Mutakylvythän on vaan hyväksi, eikös?

Pentujuttuja

2010-09-14T11:41:00.001+03:00

Rellaa!

Rella muutti meille lauantaina, käytiin hakemassa pikkuneiti samalla kun käväisin kavereiden tokokisoja kattelemassa. Ainaki tuli todettua, että Rella osaa karjua! Automatkasta ensimmäisen vartin neiti karjui aivan hurjana. Onneksi loppumatka meni kiltimmin. Kotona se törmäsi ensi töikseen Rippuun, joka osoittautui maailman ihanimmaksi kaveriksi. Aivan mahtavaa, joku joka osaa heiluttaa häntää ainakin melkein yhtä lujaa kuin Rellakin! ;)

Seuraavana Rella sai kokea järkytyksen, kun Jekku tuli vastaan. Jekku katsoi pentua ja katsoi minua ja murjotti koko illan mullekin, Rellalle se ilmoitti, että se ei ole ollenkaan tervetullut taloon, kaikki (pallot, lelut, luut, siankorvat, pedit, ihmiset, ruokakupit...) on nimittäin sen. Onneksi Jekku on vain pitkävihainen, mutta tottuu varmasti aikanaan uuteen tulokkaaseen. Jekku erehtyi jo kerran leikkimäänkin Rellan kanssa ennen kuin tajusi, mitä oli tekemässä. ;) Ihan pöljä apsopoika.

Kissanpentuja!

Siiri poksahti sunnuntaina päivällä ja tuloksena on kolme kissanpentua, yksi punaraidallinen (todennäköisesti siis poika) ja kaksi Siirin väristä kilpparia (todennäköisesti tyttöjä). Siiri oli vähän hämmentynyt pennuista ja tuli jalkoihin pyörimään ja huutamaan, että mitä ihmettä noille pitää tehdä, mami, en osaa! Äkkiä Siiri kuitenkin tajusi, että pentuja pitää hoitaa, ja hoitaakin niitä huolella. Tunkeilijoiden karkottamisessa Siiri on onneton. Jos kaverin Pessi antoi äkäiset sähisevät lähdöt ylimääräisille, Siiri tulee häntä pörhöllään puskemaan jalkoja aluksi muka tosi äkäisenä. Rellankin Siiri toivotti tervetulleeksi ystävällisesti puskemalla.

Syväjäädyttävä mätsäri

2010-08-31T22:00:00.002+03:00

Käytiin Rimpulan kanssa mätsäröimässä. Tällä kertaa tulokset ei ollu ihan niin hyviä kuin edellisillä kerroilla tänä vuonna, mutta ollaan nyt tyytyväisiä kuitenkin. Jos mätsärin jälkeen on umpijäässä ja litimärkä, niin voi olla tyytyväinen, kun koira on sijoittunut neljänneksi ja íte kolmanneksi. Suuri helpotus päästä pois. :)

Rippu pelkäsi vaihteeksi vähän kaikkea, reppana oli koko ajan hieman luimu. Kehässä se oli märkä ja pörröturkkinen, ja tuomari totesi, että se on lihava. Noh, miten vain. On se laihtunu jo ihan kivasti. Lisäksi Rips alkoi pelkäämään kehän ympärillä olevaa nauhaa eikä suostunut menemään sen lähellekään. Kun meni lähelle, Rip loikkasi yli ja kun pyysi sen takaisin, niin Rippu nosteli jalkojaan oikein tarkasti nauhan yli ja varoi koskemasta siihen. Huoh, sanon mie. Oli neiti kyllä säikyllä päällä. Mutta kokemus sekin. Seuraavaan mätsäriin lähtee sitten Rippu vielä itsekseen, mutta sitä seuraavaan pääsee jo Rellakin. ;) Kohta ei malta enää odottaa, että olisi pentunen kotona! Vielä 11 pitkää päivää...

//lisätään vielä kuva © Saara (:

Päivä puolessa ja huhhuh

2010-08-21T12:56:00.001+03:00

Mestarikoheltajat taas paikalla. :D Käytiin Ripun kanssa rauhallisella aamulenksailulla vaan rannalla kuvailemassa. Rippana ihmetteli maailmaa.

Vesiläträystä Ripun mieleen. Uiminen on yliarvostettua (;

Uuupein

Mössykkää kyllästytti maailman kattelu seisaaltaan, joten neiti päätti sitten vähän makoilla.

Tuollainenkin bongailtiin.

Jännän väristä.

Siiri muistuttaa jo enemmän palloa kuin hoikkaa siroa kissaneitiä... Vielä ei ihan poksahtamassa taida olla, mutta parin viikon sisällä mahdollisesti jo kissanpentusia. Siiriäinenkin oli tänään ihan tohjolla päällä, kun metsästi portaiden kaiteen pinnojen välistä ihmisiä, kiusasi Penniäkin minkä ehti. Pennihän ei Siiristä tykkää.

Sissi varasti kuitenkin koko shown tältä päivältä. Naapuri soitti, että onko teiltä koira kadoksissa. Mieleen ei tullu mitään järkevämpää kuin "ööh.. ei kai... tai saattaa ollakin." Siihen naapuri tokas, että "täällä meän ravintolassa on tämmönen pikkunen keltanen pystykorva sisällä." SISÄLLÄ!? SISSI! Sissi oli sitten harvinaisen ahneena koirana ilmeisesti mennyt pitsantuoksun perässä ihan sisälle asti. Tepasteli tyytyväisenä sieltä pois ilmeellä "koskaan-en-ole-mitään-tehnyt". Hävetys. En tiiä, pitäskö nauraa vai painua maan alle tuon koiran kanssa.

Rellaatirellaa

2010-08-15T22:21:00.000+03:00

Käytiin tänään mutka Ikeassa ja samalla katselemassa koiranpentuja... Olihan ne ihan ylisuloisia! Alemmassa kuvassa mulle tuleva pentu, jos oikein näen. Ja nimeksi pienelle tulee Rella. ;) Vielä neljä viikkoa pitäis malttaa odottaa, että pikkanen vaava on meillä kotona. Ja sitten alkaakin armoton sisäsiisteysopetus... :) Rippu varmaan rakastuu tähän vauvaan, sillä kun tuntuu tuota pentukuumetta olevan muutenkin.

Lisää kuvia pentusista löytyy täältä

Kesäpäiviä

2010-08-13T19:02:00.001+03:00

Nyt on kesälomatkin takana ja palattu työ-/kouluhommiin. Perjantai-illasta kului mukava osa mussukoita kuvatessa. (; Siiri varsinkin oli oikein poseeraavalla tuulella, Rippu oma itsensä eli siitä sai lähinnä hölmöjä kuvia, joissa korvat on luimussa ja naamalla pöhkö virne, Jekkua ei olis voinut vähempää kiinnostaa... Mutta on ainakin kuvailtu taas. Muuten aika on mennyt noutajakoiria katellessa ja opiskellessa. (; Suunniteltiin Saaran kanssa, että jos saatas aikaseksi niin vedettäs otuksille verijälki huvin vuoksi...

Siiri ja Rippu tykkää toisistaan ihan hurrrjasti

Kutittaa

Jeksua naurattaa (tai väsyttää)

Söpöläinen

Kaunotar

Kahjo

Klikkaa kuvat suuremmiksi

Elämää ja pentusia

2010-08-05T20:38:00.000+03:00

Viikko täynnä tapahtumia. Ensinnäkin ne surkeammat, tai se surkeampi. Viime sunnuntaina Rippu hyökkäsi aitauksesta pois ja syöksyi suoraan viiden viereisellä soratiellä kulkeneen ihmisen ympärille haukkumaan. Eikä se ollut ensimmäinen kerta. Sen takia sen lopettamista on harkittu nyt kohtuu vakavasti. Vaikka se on normaalioloissa maailman kiltein koira, se kävisi kaikkien tuossa tiellä kävelevien päälle. En tosin ihmettele sitä, kun sillä on sellaisia kokemuksia kuin on. Sen kanssa on toisinaan hyvin hankala elää, mutta katsotaan nyt.

Äidin mielestä Rippu pitäisi lopettaa just nyt eikä edes miettiä muuta vaihtoehtoa, isä taas on vastaan enkä mie oikein tiedä, että miten koko asiaan pitäisi suhtautua. Pitäisikö tässä nyt surra sitä, että kohta mulla ei enää ole omaa rakasta Rippua vai ajatella, että jatketaan elämää nyt vielä kuitenkin ja pidetään vain aivan hirmuisen tarkka huoli siitä, että tuo koira on koko ajan käskyn alla ja näkyvissä. Sekään ei ole mukavaa koiralle eikä oikein kenellekään. Välillä tekisi mieli kyllä luovuttaa, mutta sekin tuntuu typerältä, kun koira on kuitenkin minun ja omien virheiden takia siitä on tullut tuollainen. Samaa virhettä en kyllä tee enää koskaan, mutta Ripun kohdalla on jo vähän myöhäistä koittaa korjata sen inhoa kaikkia tuossa tielläliikkujia kohtaan.

Kaiken takanahan on se, kun Rippu 5kk-ikäisenä oppi avaamaan oven (molempiin suuntiin) ja karkasi sitten jatkuvasti pihalle miten mieli teki. Naapurit kulki viereisellä tiellä ja Rippu keksi tietysti, että niiden kanssahan olis mukava leikkiä ja loikki niiden luokse innoissaan haukkumaan. Naapureiden mielestä se oli kuitenkin vihainen ja ne päätti sitten hakata Rippua kepeillä, kun se vain tulikin lähelle. Samoin ne usuttivat omia koiriaan Ripun päälle. Ei ole vaikea kuvitella, minkä takia siitä sitten tuli tuollainen ja minkä takia se inhoaa naapurin pyreneittenpaimenkoiraa niin hurjan paljon. Olisi pitänyt vahtia sitä tarkemmin, että se ei olisi lähtenyt mihinkään, eikä joutunut kokemaan tuollaista. Sitä on kuitenkin myöhäistä surkutella jälkeenpäin, joutuu vain toteamaan, että asioita voi yrittää korjata ja muuttaa parempaan suuntaan, mutta täysin tehtyä ei saa tekemättömäksi. Pitää katsoa, miten tässä nyt käy..

Sitten iloisempia asioita. Näyttäisi vahvasti siltä, että kuukauden päästä meillä mönkii pieniä kissanpentuja. Siiri on pulskistunut aika paljon ja rosvoprinsessa alkaa muutenkin vaikuttaa siltä, että pentuja on luvassa. Siirin pentujen lisäksi minulle on tulossa myös keltainen labradorinnoutajan narttupentu Torniosta. ♥ Pitkään olen jo harkinnut tämänrotuisen koiran ottamista. Niissä vain on jotain sellaista, mikä tuntuu omalta. Pidän Ripun luonteen iloisuudesta, sen lähes jatkuvasta hännän heilutuksesta ja tohelluksesta, sen innosta tehdä asioita ihan vain minun (tai makkaranpalasen...) takia. Uskon, että labbiksesta löytyy samoja ominaisuuksia ja siksi meille pitäisikin syyskuun alussa muuttaa yksi sellainen vaava. Syksyllä on vipinää tiedossa ja pentuja talossa. Tuskin on ongelmia keksiä, että mitä tekee vapaa-ajalla. Saa nähdä mitä meidän suklaasilmäinen poitsu tykkää labbispennusta. ;)

Kauneutta

2010-07-31T17:26:00.000+03:00

on Siiri

Lenkkeilyä med Krista ja Saku

2010-07-29T15:12:00.000+03:00

Eilen näin pitkästä aikaa Kristaa ja kävästiin lenkillä koirien kans. Sakusta on kasvanu jo iiiso poika, ainakin koolta. :D Rippua pelotti aluksi, kun toinen oli niin hurjan iso ja innokas leikkimään. Reppana. Lenkin loppupuolella alko sitten Rippukin uskoa, että ei tuosta mitään vaaraa ole ja rymisteli Sakun kanssa peräkkäin pitkin metsätietä.

Askartelua

2010-07-23T23:32:00.000+03:00

Saunan porras tuli rakenneltua. Mukavan viileä iltapäivä kului tuon osia hioessa ja valmiiksi kootessa, eilen ja toissa päivänä kulutin jonkin verran aikaa noiden sahaamiseen ja höyläämiseen. Aika hyvä tuli, varsinkin kun ottaa huomioon, että en ole pariin vuoteen tehnyt oikeastaan mitään puutöitä. (: Entinen porras hajosi käsiin ja isää ei itseään huvittanut oikein askarrella, joten mie tein ihan mielellään tämmösen. Saa nähdä jos seuraavaksi keksisi jotain muutakin tekemistä, kyllä puutyöt aina neulomisen ja muun sellaisen näpertelyn voittaa. ;) Sauna kuulemma kaipaisi vähän uudistusta myös.. Noh, saa nähdä. Itsellä on pyörinyt mielessä kissojen raapimapuun rakentelu...

Vieressä tilannetta tarkkaili Rippu, joka on keskittynyt lempipuuhaansa eli oleskeluun perusteellisesti. Sen mielestä on ihanaa vaan höseltää kaikkien perässä ja olla mukana kaikessa. Eihän mitään välttämättä tarvi tehä (;

Hiukan tokoilua ja kaikkea muuta

2010-07-21T11:52:00.001+03:00

Treenailin Rippusen kanssa eilen illalla hiekkarannalla. Ihan kaikki sujui tosi hyvin ja kaveri oli vahtimassa, että en tee mitään ylimääräisiä käsienhuitomisia tai painota jotain sanaa jotenkin tyhmästä piiiitkään. Kaikki meni tosi hyvin. Seuraavia möllitokoja odotellen. (;

Viskoin Ripulle keppiäkin jokeen ja neiti haki ne oikein innolla, ryntäsi perään kunnon vauhdilla! Käteen asti se ei keppiä edelleenkään tuo, mutta rannalle asti kuitenkin ja lähelle. (: Vuosi sitten kepit tai muutkaan lelut ei kiinnostaneet pätkän vertaa. Nyt Ripsulla on jo suosikkipehmolelu, vinkulelut ja kepeistäkin se tykkää jonkin verran. Olen tuutuvainen. (:

Muuten aika on mennyt mm. mökkeillessä ja pyöräillessä. Lämmintä ei ole toiveista huolimatta ollut kovinkaan paljon ja jos aurinko onkin erehtynyt paistamaan, niin tuuli on ollut kylmä. Koirille tietenkin mukavaa, mutta muuten vois vaikka toivoa vähän lämpimämpää säätä. Uudella järkkärilläkin on tullut kuvattua melko paljon, nämäkin kaikki kuvat sillä kuvattuja.

Kävin yhtenä päivänä kattelemassa hakutreenejä, kun Tuikella oli treenit. Mukavaa hommaa. Olis kiva, jos itelläki olis sellanen koira, jonka kanssa vois harrastaa vaikka hakua. Harmi vaan, että aika ei riitä kovin moneen koiraan. Kolmessa on jo työtä ja uusi pystykorvan alku pitäisi kuitenkin saada vipeltämään meillekin. (: Jos minulta kysyttäisiin, niin meille tulis ehdottomasti pohjanpystykorva, mutta toistaiseksi se on vielä vähän auki, että kumpaan loppujen lopuksi päädytään.

Siiri ja "Karvinen", pentuja?

2010-07-10T19:33:00.000+03:00

Siiri ja herra kulkuri Karvinen on viettäneet runsaasti aikaa yhdessä jo parin kuukauden ajan. Voi olla, että Siirille tulee vielä pentuja. Leikkauttaa ei uskallettu jos sattuikin niin, että pentuja olisi jo tulossa. Antaa yhdet pennut tulla, jos tulee...

Herra Karvinen on koditon kissa, joka pelkää ihmisiä aika hurjasti. Yksi tuttu tässä lähellä on ruokkinut sitä ja koittanut saada kesyyntymäänkin, mutta huonoin tuloksin. Samaa ollaan yritetty mekin, mutta tulos ei ole ollut hyvä. Matolääkkeetkin sen kitaan on saatu kun on sekoitettu ruuan sekaan. Jonkun kissa se varmaankin on joskus ollut, mutta sitten ehkä hylätty? Komea kissahan tuo on ja Siirin kanssa tulee tietysti loistavasti toimeen... Eilen päästiin jo metrin päähän, mutta lähinnä siksi, että Siiri tuli jalkoihin pyörimään eikä se tahtonut mennä Siiristä kovin kauas.

Jekku vaihtoi kesätyyliin

2010-07-08T23:39:00.000+03:00

Tältä näyttää Jekku lyhyessä turkissa. Uskalsin vihdoinkin tehdä sen. (: Kyllä oli Jeksu tyytyväinen kun pääsi turkista eroon. Veti rallia ympäri taloa ja tunki palloa syliin ja viskoi sitäkin ympäri taloa. Ja mikä parasta, kuumuus loppui siihen ja pääsi uimaankin! Oli onnellinen apsopoika uintireissun jälkeen. Muutenkin tuli kertaheitolla vilkkaampi koko koirasta. Tästä yritetään vielä saada aikaan tokokoira? Tai sitten ei, mutta saahan ihminen yrittää. (:

"Tummat silmät, ruskea (vai harmaa) tukka, koskaan niitä hylkäisi en..."

Rippu SEK1 BIS3 ja mie SH1

2010-07-04T17:40:00.001+03:00

SEK1 - älkää ihmeessä välittäkö minun ilmeestä

Oli mukava mätsäri, palkinnot oli mahtavat ja tunnelma kiva! Tuomareina Paula Saarijärvi ja Heidi Pallari. Eli taas vaihteeksi tutut tuomarit ja Paulakin vasta toisen vai kolmannen kerran peräkkäin... Mutta noh, mitäs pienistä. ;)

Rippu Hannan kans junnuissa JH2

Anni ja Hanna

Ja jostain syystä ihastuin tämmöiseen labradorinnoutajan, suomenlapinkoiran jaja.. minkä lie sekoitukseen. Hieman Pyrrin oloinen, eikö vain? Hyvä vastus ainakin oli Ripullekin! Jälleen koira, jonka olisin itse sijoittanut Ripun edelle! ;)

Vanhalla talolla oleskelua

2010-07-02T14:20:00.000+03:00

Viime viikonloppuna käytiin Saaran ja koirien kanssa vanhalla talolla. Yksin olen jo ollutkin siellä yhden yön tälle kesälle, mutta nyt ekan kerran koirien kans. Käytiin soutelemassa ja kiikuttiin Lapinvaaran päälle. Ja kivaa oli tietenkin!

Joella Rippu ei pysy veneessä, joten se sitten sai uida joesta yli pariin kertaan. Uimisen jälkeen se oli kyllä ihan poikki. Seuraavana päivänäkin vielä vähän väsy. Mutta ihmekös tuo. Onhan joen yli uiminen huomattavasti rankempi urakka kuin normaalilenkkeily, vieläpä kun Ripun mielestä ainoa mahdollinen askellaji on ravi, sitä kovempaa ei voi jaksaa.

Tuikkis ja Rip, Rippu näyttää tankilta...

Kesätyöt on parin viikon päästä loppu, sitten onki aika mennä Ouluun ja ostaa uusi kamera ja mahdollisesti myös putki. Sen jälkeen kaikki kuvat ei enää ehkä ole © Saara niinku nyt ensimmäistä ja viimeistä lukuun ottamatta. :)

Ilkeää kun koko ajan on juuri tuollainen ilma kuin noissa kuvissakin. Harmaata eikä kovin lämmintä. Huppari ei ole yhtään liikaa ja kylmä meinaa tulla. Pari päivää oli jo lämmintä, mutta nyt taas kylmä. Hrr. Ehkä se ilma lämpeää sitten, kun mulla alkaa loma... :D

Juhannusta

2010-06-26T01:22:00.000+03:00

Oli ainakin erilainen juhannus. Kello ei tosin vieläkään ole kuin 0:56, mutta hiljaista on. Aamulla oli vielä parikin vaihtoehtoa miten illan viettäisi. Kun kello lähenteli seitsemää alkoi epäilyttää, tuleeko mistään suunnitelmasta mitään. Ja niinhän siinä kävi, että itse viivyttelin toisen kaverin takia päätöstä oltaisiinko menty toisne kaverin körkönperälle, luultavasti koirien kanssa oleskelemaan, liian pitkään. Sitten toinen kaveri perui lähtönsä, pikkuveli lähti serkun kanssa kalalle ja muu perhe mummon ja ukin mökille Jekku mukanaan. Mie jäin sitten Sissin, Siirin ja Ripun kanssa vahtimaan taloa. Käytiin Ripun kanssa juoksemassa hiekkarannalla ja kuvailin otusta siinä sivussa.

Tältä näytti tänä iltana. Mihinkään muuhun aikaan vuorokaudesta ei ikinä voisi mennä rannalle juoksemaan ja pitää Rippua irti. Mutta mitäpä tuosta. Yöhän siihen parasta aikaa onkin. Kauneinta.

Jekku istui koko päivän isän auton kyydissä. Siis IHAN koko päivän. Aamusta iltaan asti. Se päätti varmistaa, että ei ainakaan jää pois matkasta. Tuli se istumaan skootterin kyytinkin, kun mie olin lähdössä Maijan kanssa mummolaan, mutta en kuitenkaan kehdannut sitä siihen ottaa kyytiin tällä kertaa, vaikka se sujuvasti sylissä kulkeekin.

Maisu ;D

Juhannusnäyttely

2010-06-20T21:33:00.002+03:00

Minun hieno pieni Jekku sai juhannusnäyttelystä H:n. Tuomarina oli Tuula Plathan ja arvostelu oli tosi hyvä. Ainoa virhe koko koirassa oli purenta. :) Jekku myös käyttäytyi hyvin eikä riehunu, pelleilly, hidastellu, vikissy, yrittäny murista tuomarille tai muutakaan. Aivan mallikelpoista käytöstä. Esittäjäkin on tainnu kehittyä hieman tässä ajan kuluessa.. ;)

Arvostelu: "Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan tyypikäs. Hyvä kallo, oikean muotoiset ja kokoiset silmät, sopiva kuononpituus, heikko alaleuka pilaa ilmeen. Epätasainen purenta, joka osittain saksi, osittain tasa. Hyvä eturinta. Erinomainen raajojen luusto. Kaunis niska ja selkälinja. Hyvä hännän kaari. Priima turkinlaatu. Liikkuu hyvin. Palkintosija putoaa purennan vuoksi."

Nähtiin Jekun sukulaisiaki. Jekun serkkupoika Daston Chic Choix Sam oli siellä myös. Kyllä näkee, että on pojat sukua! Tosi samantyyppinen rakenne, turkki ja pää. Niin ja luonne. :D Voisin vaikka laittaa tähän kuvankin Samista. Verratkaa siitä kuin samannäkösiä nuo on!

Saatiin taas uusia turkinhoitoneuvojakin. :) Ja juu, kaikesta voi alkaa päättelemään, että Jekun turkki ei tosiaan ole lähdössä yhtään mihinkään ainakaan näillä näkymin. Kyllä me vielä katsellaan ja ihmetellään. Kemiin lähtöä ajattelin, mutta ehkä ei sittenkään, kun tuo Sam samoin kuin Jekun isän velikin on saanut Ritva Raidalta EH:n, niin ei edes yritetä. Ilman koiraa sinne sitten katselemaan ja kannustamaan pikkusiskoa junior handleriin.

Kehä oli noin 1,5 tuntia myöhässä ja koko ajan satoi ja satoi. Oli siinä olemista, vaan onneksi meillä on tuo hieno teltta jonka kokoamista pitänee harjotella vähän lisää vielä. :D Mukavaa oli kuitenki kun nähtiin tuttuja ja tuli juteltuakin vähän. :) Nähtiin myös söpöjä pentuluokan apsoja... ♥

Jekun kuvasta kiitos Saaralle, sen ottamia kuvia löytyy täältä.Niitä saa kopioida kun merkitsee kuvaajaksi Saara Kangasniemi. Minun ottamia kuvia voi puolestaan katella täältä ja niitäki saa kopioida omien koirien sivuille, blogiin tms.

Jekku 3vee

2010-06-13T17:08:00.002+03:00

Jekku 3kk

Jekku 3v

Jekku, joka sai tänään uuden kutsumanimen lamppuharja, täytti siis 3 vuotta itse asiassa jo kolme päivää sitten. Paljon on nähty ja tehty kolmen vuoden aikana. Kieltämättä koko koira näytti ihan lamppuharjalta siinä vaiheessa.. Joessa vähän kahlanneena, hiekkarannalla juosseena ja totta kai pesemättömänä ja harjaamattomana. ;)

Tänään rannalla tuli saksanpaimenkoiran urospentu Riko (tai Rico, mistä tuota tietää) loikkimaan Jekun luokse. Eihän se tietenkään mitään pahaa tahtonu, sellanen vaava. Mutta Jekku ei tykänny siitä tietenkään yhtään.

Ens viikonloppuna on Jeksun viiminen näyttely vähään aikaan. Sitten pidetään ihan reippaasti taukoa (jos mie nyt maltan...) ja katsellaan mitä keksitään.

Touhuilua

2010-06-09T23:07:00.001+03:00

Olen touhunnu paitsi omien koirien kans myös muitten koirien kans. Rippanan kanssa ollaan juostu ja pyöräilty ja metsälenkkeilty. Kohotettu kuntoa noin lyhyesti sanottuna. Viime kesänä en ois ikimaailmassa jaksanu juosta 3km, tänään se meni hyvin ainakin mulla. Rippua ei olis voinu vähempää kiinnostaa juokseminen ja niinpä mie sain melkeen hinata sitä perässä. Se on kuitenkin ainoa, joka osaa käyttäytyä tosi järkevästi hihnassa eli se ei vedä liikaa (tällä kertaa se juoksi vaan vierellä...), se kuuntelee minua, se pysähtyy kun pyydän eikä siihen tartu risut niinku Jekkuun. Lisäksi se menee kun mennään eikä pysähtele koko ajan.

Ollaan treenattu tokoakin ja nyt Rip pysyy paikallaan jo huomattavasti paremmin ja on paljon kärsivällisempi. Syksyllä sitten alokkaaseen epävirallisissa tokokisoissa. Siihen koitetaan tähdätä eikä se nyt enää muuta vaille olekaan kuin tuota paikkamakuuta... Saa nähdä, jos innostuttas hommaamaan kunnon koirajuoksuvälineetkin eli vetovyö, Ripulle kunnon hihna ja valjaat. Voitas ehkä harkita johonki kisoihin osallistumista syksyllä... Tuskin pärjättäs, mutta voishan tuota kokeilla...

Kävin Saaran kaverina hoitamassa yhtä Saku-nimistä belgianpaimenkoira tervuerenia. Se on ihana. Käytiin heittelemässä Sakulle ja Tuikelle palloa ja sellasta patukkalelua. Mieki tahon koiran, jota voi pitää irti ja joka tykkää palloista tai ees jostain leluista ja kiinnostuu niistä myös...

Sitten käytiin Saaran ja Annin ja Annin lapinkoirien, Riskun ja Pepin, kanssa kiikkumassa Ounasvaaran päälle! En olekkaan koskaan ennen käyny siellä. Sieltä näky kaaauas kuten kuvasta näkyy...

Nyt on otuksien kotisivuiltaki ulkoasu vaihdettu kokonaan. Toivottavasti se toimii kaikilla hyvin. Linkit on siellä nyt ainakin minun mielestä fiksummin. Käytiin sillon joskus toukokuussa pidemmän puoleisella metsälenkillä ja löydettiin uusia kivoja paikkoja. Saaralla oli kamera mukana ja se sai muutaman kuvan Sissistä! Ne kolme ihanaa kuvaa löytyy Sissin galleriasta ja myös Sissin omalta sivulta. (; Tuossa ylhäällä niistä yksi. Ite olen käyttänyt kameraa tosi vähän, kun Saaralla on niin paljon parempi. :D Ehkä kesätyörahoilla ostan sitten järkkärin jos isä ei halua kustantaa siitä osaa. Suunnitelmissa ois ostaa Canon EOS 500D ja siihen kerralla joku parempi putki kaveriksi.

Nämä kaikki kuvat on kuitenkin nyt ottanu Saara, kiitoksia Saaralle hienoista kuvista!

Treenailua ja toheltelua

2010-06-01T01:23:00.001+03:00

Ensinnäki ollaan koitettu treenailla tokojuttuja. Hankaluus piilee siinä, että mulla ois intoa treenata, mutta Ripulta loppuu into kesken. Miten yllättävää... :D Kun sen kanssa treenaa liikaa, se väsähtää eikä jaksa tehdä mitään kunnolla. Voi tylsyys siis. Jekun motivoiminen on ylivoimaista, jos sitä kiinnostaa joku muu asia enemmän. Sitä ei kiinnosta lelut ja ruoka nyt on aivan yhdentekevää.

Ollaan pyöräiltykin. Ripun kanssa käytiin 20 kilsan lenkki mummolassa ja takasin, välillä oli tunnin lepotauko. Mennessä saatiin ensimmäiset 4 kilsaa mennä ihan kohtalaista vauhtia, piti jopa jarrutella välillä, mutta sitten vauhti hiipui ja hiipui... Vannoin, että sai olla viimeinen kerta kun lähdin hidastelemaan Ripun kanssa, mutta tuskin se viimeiseksi jää. ;) Jekun kanssa ollaan menty lyhyempiä matkoja, mutta aina lujaa. Jekku antaa juostessaan aina kaiken vauhtinsa ja Rippu ei sen matkassa edes pysy. Se kun on lönkyttelijäluonne.

Ei sitten ilmoitettu Jekkua Oulun näytelmiin. Alkoi tuntumaan turhalta, kun sen kanssa on niin kiva kulkea metsissä ja joella ja muuallakin, mutta turkkia tulee aina kuitenkin varottua. Sen menestyskin on vähän niin ja näin, kun se purenta... Ehkä me jätetään viralliset näytelmät muille ja poistutaan hiljaa takavasemmalle. Jekulta lähtee ehkä mahdollisesti turkki juhannuksen jälkeen, kun ollaan näytelmät näytelty. Myös Jekun leikkaamista on suunniteltu, mutta se nyt oli toistaiseksi vain ajatus.

Kävin viikonloppuna myös kattelemassa ja kuvailemassa Saaraa ja Tuikea agilitykisoissa... Olishan se kiva harrastus, mutta sellaiseen sopiva koira puuttuu! Jekusta löytyisi varmasti vauhtia ja intoa, mutta sitä on huono pitää irti, kun se ei pidä muista uroksista lukuun ottamatta Anselmia ja hajut vie miestä... Ehkä jätetään nuo suuremmat harrastustoiveet sitten sille seuraavalle koiralle, jonka rotua on paha sanoa.

Käytiin vanhalla talollakin pyörähtämässä. Voi jos tuonne voisi jäädä ikuisesti asumaan! Harmi vain, että jos (todennäköisesti kun...) voimalaitos rakennetaan, häviää kaikki kauniit maisemat veden vallatessa joka paikan. Muistot vaan jää. Kuvia pitää ottaa sitten senkin edestä. Eikös vain... Niitä saa nyt muutkin katsella.

Joku kysyi...

...mitä mie haluan...

... tai toivon elämältä?

Sehän olikin vaikea ja iso kysymys.

Kun tietäisi edes, mitä tapahtuu suoran toisessa päässä.

Harrastelua

2010-05-23T00:41:00.002+03:00

RIPPU 6 VUOTTA!

Ripun kanssa on nyt harrastettu! Käytiin Ripun 6 vuoden iän saavuttamisen kunniaksi sen, ja minunkin elämän, ekan kerran oikeasti tokokisoissa. Epävirallisissa ja mölliluokassa mutta kuitenkin. :) Viime kirjoituksen jälkeen on ehitty tehä vaikka ja mitä ja niinpä kirjotettavaakin on. Aloitetaan vaikka möllitokoilusta.

Olen jo pitkään suunnitellu, että Ripun kanssa pitää kokeilla miten pärjättäis kisoissa. Meinasin perua möllitokoihin lähdön, kun olin melko varma, että ei Rip kuitenkaan mitään tee kunnolla ja mulla jännittää varmasti tilanteessa niin paljon, että sekoilen ja kaikki menee pilalle. Saara kuitenki "melkeen" pakotti sinne ja sitten oliki pakko lähteä, ku se soitti että nyt tullaan hakemaan. :D

Se meni vähän niinku ajattelinki, mulla jännitti ja sekoilin ja sitten Rippukin meni sekaisin eikä mikään menny oikein hyvin, se lusmus lisäksi kun oli niin kuuma. Tulos oli kyllä ihan hyvä. Ei otettu paikkamakuuta tai -istumista ollenkaan, kun Rippu ei pysy kuitenkaan paikallaan. Se ei osaa edelleenkään, vaikka yritystä on ollut. Kuitenkin tulos oli tämän näköinen.

Luoksepäästävyys 10
Kokonaisvaikutus 9
Lyhyt seuraaminen kytkettynä 9
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 8½
Vapaahyppy 5

Pisteitä yhteensä siis 84/100

Hypyssä jouduin käskemään toisen kerran, kun ensimmäisellä kerralla ei hypänny. Teki siis ihan normaalit Riput, kun este oli vieras... Siitä tuo vitonen. Muuten se meni aivan täysin nappiin koko hyppy.

Tänään käytiin sitten mätsärissä. Rippu meni taas oikein hyvin ja käyttäytyikin kunnolla. Nähtiin samalla Sakua, joka on kasvanu hurjasti! Se on jo Ripun kokoinen. Saku ei vielä osallistunu varsinaisesti kilpailuun, vaan oli vaan kattomassa. Mätsärissä muuten oli kivaa, aurinkokin paistoi välillä. Ja siellä oli ihana siperianhusky...

Rippu oli sekarotuisten paras, tällä kertaa oli aivan uusia kilpakumppaneita peräti neljä kappaletta. Kaikki sellaisia, joita en ole ennen edes nähnyt! Mie kuvittelin, että Rippu olis jääny samojedin ja karhukoiran sekoitukselle toiseksi, kun se käyttäytyi niin hyvin, mutta ei kuitenkaan. Ei olis harmittanu sille häviäminen ollenkaan! BIS-kehässä ei tällä kertaa sijoituttu, mutta eipä se niin haitannu. Tuskaa se siellä oleminen olikin, kun aurinko paistoi ja oli kuuma. Senior handlerissa tultiin Ripun kanssa toisiksi, hävittiin Saaralle ja Tuikelle :)

Lopuksi vielä sekalaisia kuvia...

Rippana

Sierijoen rantaa ja Rippua

Sierijoen rannasta illalla

Kolme viimeisintä kuvaa olen ottanut ite, mätsäriseisotuskuva on © Maija, tokoilukuvat ja ensimmäinen kuva © Saara ja löhöilykuvan on ottanut Emilia tai Anni.

Pellon näyttely

2010-05-09T13:35:00.004+03:00

Käytiin näyttelyissä pitkästä aikaa. Jekku näytti omasta mielestä tosi hyvältä ja käyttäytyikin hyvin. Tuomarina oli Tiina Taulos, jonka arvio Jekusta oli T. Arvostelu oli tällainen: "Kookas uros, jolle toivoisin enemmän eleganssia. Turhan pitkä kuono-osa. Kauniit silmät. Hyvät eturaajat. Eturinta voisi olla parempi. Vino purenta. Hyvä hännän kiinnitys. Liikkuu hyvällä askeleella. Villava karvapeite."

Ja, että vähän valotettaisiin enemmän niin, Jekku on 28cm korkea (mitattu oikealla mitalla joskus) ja sillä on tosiaan melko pehmoinen turkki edelleen. Nykyään sentään parempi kuin vuosi sitten. Suklaasilmät on suunnattoman ihanat minunkin mielestä. Purenta on tosiaan vino. Toiselta puolelta se on enempi alapurenta ja toiselta puolelta sitten enemmän yläpurenta. Pahempikin se oli joskus nuorena...

Kehän jälkeen yksi ruotsalainen apson omistaja kävi neuvomassa millasella kammalla Jekun höttöturkin saisi pois. Se tykkäsi Jekusta kovasti ja kehui Jeksun turkinlaatua noin muuten hyväksi, mutta sanoi, että siinä on irtokarvaa. Ostettiin sitten uusi kampa, jolla irtokarvaa lähtikin hurja määrä, kun kotona kampailtiin...

Lisää kuvia (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

Tämä on Jekun mielipide koko touhusta.

Ennen turkin siistimistä

Sissin kans Lapinvaarassa

2010-05-03T12:40:00.003+03:00

Lähdössä

Mummolan pihalta

Käytiin Sissin kans kiikkumassa Lapinvaaran päälle. Hienot oli maisemat ja Sissi tykkäs juosta. :) Kuviakin tuli otettua pari, mutta tällä kertaa ne on laatua Olympus, kun omasta kamerasta oli akut loppu. Eiköhän nuistaki kuitenki selvän saa...

Rauhoitettu kallio

Korkealta näkee kauas, kannatti lähteä

Kevättä

2010-04-29T00:30:00.004+03:00

Jekku haikailee Ripun perään. Se niin tykkäis sakemanni-labradori-karhukoira-apso-sekoituksesta. Jekun mielestä sellaset pennut olisi jotain niin ihanaa. Myös pystykorva-apso pennut kelpais Jekulle (naapurin pystykorva-neidin kanssa). Jekku ei syö eikä nuku. Yöt se kuljettelee sukkia ja kenkiä ympäri taloa lähinnä isän ja minun sänkyjen viereen, että jokos lähdettäisiin pihalle.
Jäät lähtee. Se jos mikä on kevättä! Lossilta jäät lähtee yleensä vappuna, Körkönperältä vähän aikaisemmin. Aikataulussa ollaan.

Joutsenet (ja muutkin lintupariskunnat) tulee pelloille syntyneisiin lammikoihin. Upeita lintuja!

Herra ja rouva Heinäsorsa.

Sama Heinäsorsa-pariskunta uudestaan

Pari telkkää (?)

Rva Urpiainen kumppaneineen pyörii pihalla syömässä viimeisiä auringonkukansiemeniä

Näyttelykausi alkaa! Pellon näyttelyn numerolappu tuli. Apsoja Pellossa on 8. Saapa nähdä ketä siellä tänä vuonna on. (: Suunnitelmissa olisi leikata Jekulta turkki tuon näyttelyn jälkeen, mutta toisaalta turkinlaatu on parantunu niin paljon tässä vuoden aikana, että hieman mietityttää. Toinen on se, että sitten ei olis näyttelykaveria ja joutus taas vain kuvailemaan aina. Siitä en tiedä, tuleeko tuo koskaan EH:ta parempaa saamaan (purenta), mutta onhan siellä näyttelyissä kiva käydä... Toisaalta Jeksun kans kuljetaan metsässä, joella, mutaisilla joen rannoilla, hiekkarannoilla, uimassa ja vähän joka paikassa ja senkin olisi mukavampi olla, kun saisi juoksennella miten tahtoo ilman että jatkuvasti pitää metsässäkin selvitellä risuja turkista. Eikä mutakoitakaan tarvisi niin varoa, kun lyhytturkkisena sen voisi huljuttaa joessa puhtaammaksi ja se myös kuivuisi nopeammin. Vaikeaa on. Pitää vielä miettiä asiaa.

Kuva tunnissa 25.4.

2010-04-26T01:46:00.008+03:00

Osallistuin tämmöiseen Kuva tunnissa-juttuun. Siispä koko päivä kuvina tunti tunnilta.

Laitoin nukkumaan.
Heräsin ja katoin ku aurinko paisto kivasti (:
Luin Lapin Kansan ja söin. Vähän yli kymmenen lähdin sitten lenkille.
Sitten oltiinki jo kävelty pitkästi pikkusiskon ja Ripun ja Sissin kanssa meiän maisemissa (; Jekku oli isän kanssa 20 kilsan hiihtolenkillä.
Ja juostiin kotia melkeen koko matka tietä pitkin.
Sen lenkin jälkeen syötiin ja lähdettiin mummolaa kohti, myös saunapuita piti hakea... Kuvassa on pari joutsenta, löydätkö?
Peräkärry täys puita! Riittää taas hetkeksi.
Mummolassa väsähtäny Jekku. Siellä viihyttiin lähes kahteen asti.Kotimatkalla kuvasin auton ikkunan läpi tämmösiä...
Sen jälkeen ko oltiin tultu kotia, lähdin Ripun kanssa treenailemaan tokoa. Tätä mieltä Rippu on paikkamakuusta. (:
Sitten koneella olemista.
Koneella oleminen alko kyllästyttään, joten tällä kertaa lähdettiin sitten Jekun kanssa harrastamaan hangella käveleskelyä.
Lenkin jälkeen piti pestä tassut ja mahanalunen. Laitoin "hiuksetki" paremmin. Tuli komia. (;
Sitten kuluikin tunti aivan kevyesti toista pikkusiskoa autellessa. Se on ihan onneton tietokoneiden kanssa.
Lisäsin Petsieen uusia kuvia ja olin tietokoneella muutenkin.
Sitten oli Helpon elämän aika.
Ja sitten joku höpö laitto viestiä. (: Lupas koiranäyttelyyn lähtiä kaveriksi. Ei tainnu arvata, mitä meni lupaamaan...
Katoin pikkuveljen kanssa elokuvaa nimeltä "National Treasure - kansallisaarre", se oli kyllä tosi hyvä sen mitä viesteiltä ehdin nähdä. Kuvaan jäi vain lopputekstit, kun unohdin kuvata välissä. :D Loppuilta menikin tekstiviestien parissa edelleen...

Ihana kevät...

2010-04-16T17:43:00.011+03:00

Supersankari

Kevät on kaunis niin kauan kun paistaa aurinko. Raesade keskellä paikkamakuuta sen sijaan ei ole kiva. Ripun juoksut alko vihdoinki oikeasti tällä viikolla, mutta se niistä. Elämää haittaava tekijä ne ainakin on.

Kaunein

Yritettiin siis treenailla tokoa. Nouto alkaa pikku hiljaa sujua, eikä voi kuin sanoa, että kyllä se kapula on mukava Rimpulan mielestä, sitä pitäisi koko ajan saada kanniskella. Nyt sen kantaminen minuun päinkin onnistuu (ei vain takaperin) ja kapulan hakeminen 20 metrin päästä. Kuinka hyödyllinen taito se on, sitä en tiedä. :D

Seuraamisesta maahanmeno ja seisominen sujuu tosi hyvin. Mitään ongelmia niiden kanssa ei ole. Rippu pysähtyy heti eikä hiivi perään. Seuraaminenkin sujuu hyvin, ei edistä eikä laahaa perässä. Kaikenlaiset käännökset sujuu kontaktin kanssa, täyskäännöksessä etäisyyttä tulee hieman, mutta sille asialle en jaksa tehdä mitään.

Myös estehyppy sujuu. Sitä ei olla vähään aikaan treenattu, mutta kyllä Rippu senkin hallitsee aivan varmasti. Sitä jankattiin sentään puoli talvea.

Ainoa alokasluokan liike, mikä ei suju, on paikkamakuu. Se on meidän ainoa ongelmakohta, kun kärsivällisyyttä ei tahdo löytyä. Tällä hetkellä Rippu pysyy 40 sekuntia, mutta jos maa on märkä, niin ei sitäkään. Märässä maassahan se e tosiaan voi maata ollenkaan. Ei edes märällä asfaltilla... Tänään koitettiin harjoitella paikkamakuuta myös... Neljä kertaa. Ensimmäisellä ja toisella kerralla lumihanki vei voiton paikallaan makaamiselta. Sama kun kysyisi pikkulapselta haluaako se huvipuistoon vai koulun penkille, vastauksen voi arvata. Rippu valitsi lumihangen. Eikä sille voinut kuin nauraa, kun se niin innoissaan möyri siellä hangessa. Tämän se teki kaksi kertaa. Kolmannella se pysyi 20 sekuntia ja ryntäsi sitten minun luokse häntä mahdollisimman kovasti viuhuen. Neljännellä kerralla iski raekuuro aivan yllätyksenä. Jee. Onnistumista ei saatu aikaan, kun se raekuuro tosiaan iski ja jouduttiin juoksemaan kotiin. Rakeisella asfaltilla Rippu ei ainakaan olisi pysynyt paikallaan, joten kannatti jättää yrittämättä.

Jekulla ja Ripulla oli molemmilla lisäksi kennelyskä, jota on nyt ollut täällä liikkeellä enemmänkin. Tauti alkaa olla jo ohi noiden osalta, mutta ikävää kateltavaa se on. Se rokotus kennelyskää vastaan ei taida auttaa yhtään mitään... Mätsäristä se varmaan saatiin, kun Ripun kanssa käytiin pyörähtämässä silloin. Nyt se onki sitten melko monilla koirilla. Sissillekin se tarttui ja sillä se on selkeästi pahempana kuin Ripulla ja Jekulla.

Käytiin toilailemassa Saaran kanssa Jokkiksella ilta-auringossa. Ihan niinku viime vuonnakin. Jos katsoo tämän blogin viime vuoden huhtikuun juttuja niin löytää kuvia samasta paikasta. Rippu ei ole lihava, mutta se näyttää silti tankilta. Kaipa se on se labbis mikä sen tekee... 2v-labbisnarttu on paljon vähemmän tankin näköinen kuin 6v-labbisnarttu. Ja niin on Rippanakin.

Tokoilua ja ageilua ja sakuilua

2010-04-10T17:10:00.005+03:00

Eilen käytiin treenailemassa Annin ja Riskun sekä Saaran ja Tuiken kanssa Ounasvaaran maisemissa. Tehtiin kaikki vähän omia juttuja ja Rippukin pysyi "jo" 45 sekuntia paikallaan. Rippunen osaa kaiken melko hyvin, ainoa mikä jumittaa on tuo paikalla makaaminen, mutta eiköhän me sekin treenata siihen kuntoon, että joskus eksyttäisiin tokoilemaan ihan möllitokoihin asti.

Eilen kävi myös Krista sen saksanpaimenkoirapentu Sakun kanssa ja Saara Tuikkiksen kanssa.

Tänään käytiin sitten Jekun kanssa silmä- ja polvitarkastuksissa. Tuloksena, että silmät on OK muuten paitsi, että muutama vähän väärään suuntaan kääntynyt ripsi hankaa sarveiskalvoa molemmissa silmissä, polvet oli molemmat 1/1, eli ei aivan täydelliset, mutta ei häiritse elämää mitenkään.
Tarkastuksien jälkeen mentiin kotiin, mutta sieltä tulikin sitten suoraan lähtö agilityilemään hallille. Jekkua ei oikein jaksanut kiinnostaa, kun kaikki muu kiinnosti enemmän, mutta tulipa käytyä ja jotaki tehtyäkin. :)
Yritettiin lopuksi ottaa yhteiskuvaa.

Jekun ja Tuiken välit on "tosi lämpimät"

Ja lopputulos

Kuvat on ottanut Jekun palloilukuvia lukuun ottamatta Saara, Jekun palloilukuvat on ottanu Anni.