sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Resuamista

Viikko vierähti taas nopeasti ja viikonloppu vieläkin nopeammin. Maanantaina mie menen taas töihin ja koirat jää ekaa kertaa tänne asuntoon ihan koko työpäivän ajaksi keskenään. Eivätköhän ne hyvin pärjää, vaikka siivoamista onkin ihan varmasti sitten, kun töistä päästään. Viikolla vietettiin kaikenkaikkiaan ihan rauhallista kotielämää eikä tehty yhtään mitää erikoista. Julle on alkanut ehkä hieman paremmin hahmottamaan sisäsiisteyden saloja. Siivoamista ei ole tarvinnut harrastaa viikonlopun aikana ollenkaan muuten kuin aamuisin. Yötähän se ei millään jaksa vielä pidätellä. Viikonloppuna ollaan sitten taas menty koko viikon edestä.


Lauantaina suunnattiin ensimmäisenä Mustin ja Mirrin pentutreffeille. Tällä kertaa hieman menestyksekkäämmin tuloksin kuin pari viikkoa sitten. Tällä kertaa Julle ja kääpiösnautseri Nuppu pitivät vauhtia yllä aitauksessa eikä mitään pelkäämisen tai arkailun suuntaistakaan ollut hetkellisen alkujännityksen jälkeen havaittavissa. Viikolla saadut uudet tuttavuudet novascotiannoutaja Nella, whippet Rio ja mäyräkoira Reino varmaan auttoivat asiaa, samoin huomattavasti rauhallisemmat ja pentumaisemmat kaverit treffeillä. Lauantaina käytiin lisäksi Kurijärven laavulla käveleskelemässä ja paistamassa makkaraa. Julle pulahti taas kerran ihan vahingossa uimaan, Rella räyhäsi puolukanpoimijoille ja pyöräilijälle ja molemmat saivat poseerata kameralle oikein urakalla. Lisäksi käytiin vielä meillä kotikotona ja jätettiin Rella sinne yöksi (todettiin kyllä, että on pelkän Jullen kanssa melkein liiankin hiljaista).


Sunnuntaina lähdettiin aamujuttujen jälkeen ajelemaan taas Oikaraiselle, sieltä suunnattiin minun mummolaan ja käytiin vähän rannalla. Mie kuvailin, Julle häiritsi kuvailua parhaansa mukaan ja Henkka heitteli virvelillä. Käytiin myös katsomassa Jullen isukkia, Remua. Remu oli Jullesta vähän jänskä, mutta tulipahan todettua, että on siinä Jullella vielä varaa kasvaa, että on Remun mitoissa. ;) Rella oli tällä välin käynyt isän kanssa metsällä, kalassa ja verkoilla - kaipa ne tahtois Rellan kokonaan itelleen. Mummolasta sitten napattiin Rella matkaan ennen kuin suunnattiin takaisin kaupunkiin.

Lisää kuvia Kurijärven reissusta löytyy täältä.



tiistai 17. syyskuuta 2013

Kymysyshaastetta 11 kysymyksen muodossa

Saatiin haaste Siniltä blogista Voi Jehna! Tällainen haaste on ollut joskus aiemminkin, mutta nyt on taas eri kysymykset. Haastaa en jaksa yhtään ketään, kun en tiedä ketä haastaisin. Vastailla saa samoihin kysymyksiin! 

Eli haasteen säännöt ovat seuraavat:
  • Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
  • Keksi 11 uutta kysymystä.
  • Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
  • Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.

Kysymykset ja vastaukset

1. Mitkä ovat suurimmat heikkoutesi/parhaimmat puolesi koiran omistajana?
Olen aika lyhytpinnainen ja hermostun koirille turhan helposti esim. niiden ollessa väärässä paikassa väärään aikaan tai kun muutenkin stressaa. Sen jälkeen useimmiten harmittaa ihan hirmuisesti ja yritän jatkuvasti tehdä töitä tämän kärsivällisyyden kanssa. Parhaimpia puolia ehkäpä johdonmukaisuus, en juuri luista niistä säännöistä, mitä on. 

2. Millaiset ulkoiset piirteet miellyttävät sinua koirassasi eniten?
Tätä pohdinkin eilen viimeksi, kun muokkailin kuvia koirista. Tykkään Rellan päästä, se on niin nätti ja ilmeikäs. Tykkään myös sen tummista silmistä ja ihanista paksuista korvista. Rakenteeltaan se ei ole mitenkään erityisen hieno, mutta myös sen väri on kiva ja "irtohäntä" persoonallinen. :D 

Jullesta tykkään kokonaan, se on vielä niin mahdottoman söpö ja palleroinen pentu. Rakenteeltaan se on kans tosi nätti ja lupaava, vaikka epäilenkin sen kasvavan melkoisen isoksi pojaksi. :) Jullen korvat on söpöt, kun ne on niin isot ja eikä sen suklaasilmiä voi kyllä vastustaa kukaan. Ihana! ♥

3. Onko sinussa ja koirassasi samanlaisia luonteenpiirteitä? Mitä?
Rella ja mie ollaan hyvin samanlaisia. Me ollaan yhtä laiskoja (ihan oikeasti), yhtä epävarmoja ja kun me jostain innostutaan, niin sitten kans innostutaan. Rella on kylläkin minun lyhytpinnaisuuden rinnalla suorastaan kärsivällisyyden perikuva. Se ei hermostu juuri ikinä mistään eikä varsinkaan Jullelle. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan minun näköinen koira. Valitettavasti.

Jullebullesta en sano mitään, kun se on niin vauva vielä. :)

4. Millaisia persoonallisia tapoja koirallasi on?
Relppisree kysyy aina luvan, kun se haluaa sohvalle tai sängylle. Se pistää pään sohvan/sängyn reunalle ja katsoo sitten vähän kulmien alta, että eikö sais. Tosin se kyllä hyppää siihen ilman lupaakin etenkin, jos kieltää... Vaikea sanoa, aika peruskoiria ne kai on?



5. Miten vietät koiratonta vapaa-aikaa?
... Nyt täytyy kyllä kysyä, että mitäköhän tämä on. En ole aikoihin tehnyt yhtään mitään ilman koiraa. Tietysti leivon, luen kirjaa tai teen käsitöitä, mutta silloinkin koirat pyörii jaloissa, joten ei se ihan koiratonta vapaa-aikaa ole. 
6. Onko sinulla jotain koiramaailman mentoria? Kuka?
Eipä taida olla.

7. Miksi kirjoitat koirablogia?
Minusta on mukava kirjoitella kuulumisia tänne ja samalla on kiva lueskella, millaisia ongelmia sitä olikaan pari vuotta takaperin koirien kanssa. On kiva myös seurailla, miten sitä on muuttunut koiranomistajana ja miten tavoitteet ja harrastukset on muuttuneet. Kirjoittamista harrastin aikanaan muutenkin hyvin paljon erilaisten tarinoiden kirjoittamisen muodossa, joten tämä korvaa nyt hieman sitäkin. Kirjoittaminen muutenkin on minusta mukavaa puuhaa: olen se ihminen, joka tykkää kirjoittaa esseitä, raportteja ja vaikka mitä muistioita myös kouluun. :D

8. Mistä koirarodusta unelmoit ollessasi nuorempi (noin 6-8 -vuotias)?
Maltankoirasta, lhasa apsosta, coton de tulearista ja cavalier kingcharlesinspanielista esimerkiksi. Tykkäsin pienenä hurjasti kaikista pitkäkarvaisista pienistä roduista ja maltankoira oli minun mielestä vaan niiiin kaunis. On kyllä vieläkin, mutta nyt ymmärrän, että olen ihan liian laiska hoitamaan sellaisen turkkia.

9. Koetko olevasi liian jyrkkä mielipiteissäsi koira-asioiden suhteen? Eksytkö helposti väittelemään asioista?
En. Itse otan asiat aika rennosti enkä turhia stressaa koirien koulutuksesta tai ruokintajutuista. Joskus on ehkä vähän vaikea ymmärtää niitä, jotka ottaa kaiken kuolemanvakavasti. Minulla on kuitenki omat ihan hyväksi havaitut jutut ja muut saa tehdä, miten parhaaksi näkee. Myöskään yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asiat, ei minun mielestä ole olemassakaan. Jollekin sopii yksi tapa ja toiselle toinen.

10. Mitkä ovat tämän hetkisiä lyhyen tähtäimen tavoitteitasi koirasi kanssa?
Sisäsiistiksi opettaminen. Toivon mukaan hyvin lyhyen tähtäimen tavoite. ;) Jullen kanssa toki kaikenlaista muutakin tavoitetta on. Kuten seisomisen opettaminen, hihnassa kävelyn opettelemista ja kontaktin opettelemista, ihan perus arkielämän juttuja. Rellan kanssa vain oleskellaan. Sen tehtävänä on olla erinomaisen hyvä seurakoira. ;)

11. Millaisessa tilanteessa näet itsesi ja koirasi kolmen vuoden kuluttua?
Asutaan mitä todennäköisimmin edelleen jossain täällä Rovaniemellä kerrostalossa (ehkä jopa samassa asunnossa?), toivottavasti edelleen samalla kokoonpanolla kuin nytkin. Itse opiskelen edelleen ja Henkka on mahdollisesti armeijassa. Enempää koiria ei ole tosiaankaan tarkoitus ottaa piiiitkään aikaan, joten Jullen ja Rellan kanssa touhutaan, mitä touhutaan. Tuskin harrastetaan mitään erityistä, jos en sitten tuon beaglen poikasen kanssa innostu jostain kunnolla. :)

maanantai 16. syyskuuta 2013

Syksy kultainen

Lopultakin alkaa tulla vähän väriäkin tähän maahan. Keltaista on ollut kyllä jo pitkään, mutta nyt sitä on maassakin, kun lehdet putoilee. Ja kuvauskelit on totta kai mitä ihanimmat. :) Käytiin eilen taas Saaran kanssa lenkkeilemässä, tällä kertaa otin Jullenkin mukaan. Tuike ja Vilppi ei oikein innostuneet pennusta, vaikka Julle parhaansa mukaan koitti juosta niiden perässä. Bordercolliet on vähän nopeampia kuin laiska löntystelevä labbis, joten oli siinä pikku-beaglella ryntäilemistä. Muuten beaglen poikanen on osoittanut jo pientä toivoa sisäsiisteyden oppimisesta, pissoja ei tarvitse siivota enää läheskään niin paljon. Helpotus!

Otettiin Julmuripojasta myös 13-viikkoiskuva (saa nähdä koska unohdetaan ekan kerran joku viikko välistä!) ja mittailtiin poika. Tällä hetkellä korkeutta löytyy 28cm, tiedä sitten onko se paljon vai vähän 13-viikkoiselle beaglen pennulle... Kuvasta näkyy hienosti myös Jullen kontakti, kyllä se sen jo osaa!


Riitulainen kävi viikonloppuna näyttelyssä ja sai sieltä tulokseksi H:n. Kaikenkaikkiaan kiva arvostelu suomalaiselta Tarmo Viirtelältä, mutta kun koira on liian iso, niin sitten se on. Mittailtiin Riitu, niin se on 28cm korkea, kun ihanne on 25cm. Ovathan tiibetinspanielitkin tietysti kasvaneet siinä missä monet muut rodut, mutta ehkä ne nartut sitten on siinä 25cm paikkeilla, kun urokset on vähän isompia. Nähtiin myös Riitun velipuoli, joka sekin oli melkoisen iso poika. Kuvia näyttelystä löytyy täältä.

Loppuun vielä kuva tästä luppakorvakaksikosta. ♥

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Touhua ja tohinaa

Käytiin piiiiitkästä aikaa Saaran kanssa lenkkeilemässä. Mukavaa oli kuiteskin käydä, kun viime kerrasta on taas aikaa... Jos nyt sitten useammin? Relppis valitettavasti ontui koko lenkin ajan toista etujalkaansa eikä oikein innostunut leikkimään edes Vilpin kanssa. Ontumista on jatkunut jo pidemmän aikaa eikä koirassa ulkoisesti näy mitään vikaa eli jotain sieltä varmaan on rikki. Kärtyisempikin se on kuin ikinä ennen, joten kipeä ihan varmasti. Vaivainen labbis-parka.


Jullen kanssa käytiin katselemassa eilen pikkusiskon ratsastusta tunnin verran. Aluksi hevoset oli toosi jänniä, mutta tunnin loputtua se suhtautui niihin jo hyvin rauhallisesti. Hevosenkakka on Jullen mielestä parasta herkkua ikinä! Joka ainoa kikkare olisi tehnyt mieli syödä. Siellä oli myös aikuinen kiharakarvainen noutaja, joka oli Jullesta kans tosi kiva niistä monista rapsuttajista puhumattakaan. ;)


Viikonloppuna nostettiin potut maasta ja käytiin poimimassa 20 litraa puolukoita. Koiruudet oli totta kai metsässä mukana ja kyllähän ne nautti, kun sai juosta.

Julle 12 viikkoa!

torstai 5. syyskuuta 2013

Koiruudet kaupunkielämässä

Muutettiin tosiaan viime viikonlopun aikana kaupungin kylkeen, lähelle meidän koulua ja keskustaa. Rella ja Julle seurasivat mukana ja elämä niiden kanssa on lähtenyt sujumaan varsin kivuttomasti myös kaupungissa. Rella ärrää ajoittain eräille koirille, etenkin, jos molempien koirien kanssa on yhtä aikaa liikkeellä, ja varsinkin Henkan kanssa. Jullea toiset koirat taas vähän jännittää, ihmisiä se rakastaa hurrjasti ja se onkin saanut hurjasti lässytyksiä osakseen!

Kerrostaloelämässä jännitin eniten Rellan eroahdistelua ja sitä, osaavatko koirat olla yleensäkään nätisti keskenään. Turha pelko. Molemmat jäävät keskenään todella hyvin. Vinkunaa ei tule perään eikä Rella sotke täällä senkään vertaa paikkoja kuin kotona. Kertakaikkiaan loistavasti sopeutunut tämä meidän maalaiskoirakaksikko.

Jullellakin tulee loppu viikosta ikää jo huimat 12 viikkoa, joten tässä 11-viikkoiskuva. Matolääkkeet nyt vain naamaan ja ensi viikolla mennään ekoille rokotuksille! Viikonloppuna olisi suunnitelmissa käydä Mustin ja Mirrin pentutreffeillä, jos vain muistetaan sinne lähteä... ;)


Sitten kuvia viime viikolta, kun oltiin vielä maalla ja koirat sai juosta vapaasti. Kyllähän tämä kaupungissa asuminen koirien kanssa sujuu, mutta onhan koirien kanssa kaikki mahdollinen helpompaa vähän rauhallisemmilla seuduilla.






Meidän automatkustaja-Julle pääsi pois kopistaan muuttokuorman takia. Ei tainnut olla kovin kivaa matkustaa jalkatilassa. "Mammaa, onko minun pakko olla täällä?"