Tyrä kuntoon!

Meidän pikku-pönttis kävi eilen eläinlekurilla leikeltävänä. Siellä laitettiin siis napatyrä kuntoon ja maha kiinni. Nyt sitten pitäisi yrittää viettää rauhallista toipilasaikaa jonkin aikaa... Heh, helpommin sanottu kuin tehty!

Käytettiin Tessu siis kaupungin eläinlääkärillä, missä ollaan käytetty se rokotuksillakin. Siellä on tosi mukavat eläinlääkärit ja eläintenhoitaja, joten sinne menee ihan mielellään. Vietiin Tessu eläinlääkärille puolen päivän aikaan, eläinlääkäri kuunteli sen sydämen ja keuhkot ja pisti sitten piikin reiteen. Kauaa ei mennyt, kun hyväuskoinen ja siihen asti intoa pursunnut Tessukka alkoi nuokkumaan ja simahti lopulta kunnolla. Jätettiin Tessu eläinlääkärin hoiviin ja mentiin itse tunniksi kaupungille pyörähtämään.

Takaisin tullessa meitä odotti erittäin iloinen tokkurainen karvapallero. Kuten koirat aina nukutuksen jälkeen, Tessu oli vähän muissa maailmoissa. Mentiin suorinta tietää kotiin, jossa Tessu laittoikin nukkumaan uudestaan. Ilta meni melkoisen levottomissa merkeissä, kun pönttö ilmeisesti tympäisi Tessua oikein kunnolla. Eihän sen kanssa voinut tehdä yhtään mitään - hädin tuskin edes liikkua, maahanmenosta puhumattakaan!

Tessu herätteli yöllä useamman kerran vinkumalla levottomasti, mutta rauhoittui aina, kun laitoin sen uudestaan makuulle. Lopulta herättiin kuitenkin molemmat aika pirteinä ja aamupissatuksen jälkeen meno olikin hieman toisenlaista kuin eilisiltana... Aamulla se loikkasi sänkyyn, juoksi ympäri kämppää kolistellen pönttöänsä joka paikkaan ja vinkui tylsyyttään. Tuo pönttö päässä ei nimittäin onnistu edes puruluun järsiminen. Odotan kauhulla, kuinka paljon energiaa Tessu saa itseensä kerättyä ensi viikon torstaihin mennessä, jolloin pönttö saadaan ottaa pois päästä. :S

Haavan päälle oli laitettu haavalappu, joka suojaa leikkaushaavaa likaantumiselta. Sen pitäisi antaa olla paikallaan 4-6 päivää, minkä jälkeen sen saa ottaa pois. Vaihdettiin haavalappu tänään uuteen, koska edelliseen oli tihkunut hieman verta tai jotain nestettä. Lisäksi Tessu sai kipulääkettä, jota täytyy antaa yksi tabletti päivässä.

Jännittää vähän, miten tuo lappu saadaan pysymään puhtaana, jos tuo ihana lumi, joka tänään satoi, sulaa pois ja tulee joku kamala rapakeli. Täytyy ilmeisesti myös yrittää jollain konstilla pitää tuo koira rauhallisena ja saada se kävelemään nätisti, ettei haava pääsisi paranemaan kunnolla.

Jotain positiivista on siinä, että Tessu ei ole pissannut sisälle kahteen viikkoon! Nytkin se on osannut pidätellä ja pyytää ulos, kun on hätä. Sisäsiisteys, täältä tullaan! ♥ Jouluna varmaan saadaan laittaa matot aika huoletta lattialle?

Päivieni ilo, iltojeni piru...

Ei vaan, ihana se on, vaikka vähän villi toisinaan... ;) Olen ollu taas vähän laiska postailija, mutta nooh. Ei ole oikein tietokoneella istuminen napannut. Käytiin viikonloppuna metsässä käppäilemässä, tällä kertaa Kampsanjoen varrella. Oli tosi harmaa ja pilvinen sää, joten kuvia ei erikoisemmin tuollaisesta mustasta karvakasasta irronnut. Tuo ylläolevakin on sellaista pikselimössöä, että melkein silmiä särkee!

Maanantaina pyörähdettiin koirapuistossa ja kuvittelin ihan tosissaan, että siellä olisi enemmänkin koiria puoli seitsemältä, mutta ei... Tuli sinne onneksi yksi jättikokoinen husky tai vastaava, jonka kanssa Tessu paini. Itseään pienempien kanssa tuo ei tule oikein toimeen, mutta tuollainen jättiläinen tuntui olevan sopivaa seuraa. Välillä Tessu jahtasi sitä, minkä kintuistaan pääsi ja sitten repi poskista, huulista ja kaulasta, survoi päätään toisen kitaan ja yritti parhaansa mukaan ärsyttää toista. Hyvähermoinen hiski oli, täytyy myöntää. Ja melkoisen sitkeä sissi tuo meidän lapikas... Uni ainakin maistui yöllä ja vielä seuraavana päivänäkin.

Huomenna Tessu menee napatyräleikkaukseen. Iiik ja apua! Kirjoittelen siitä lisää sitten huomenna... Tai ylihuomenna. :D

18-viikkoinen ♥

17 viikkoinen

Se on 17 viikkoa nyt, eilen tuli ikää täyteen myös tasan 4kk. Oonkin nyt miettinyt, että vieläkö näitä kuvia räpsisi viikottain vaiko eikö. Ehkä vielä jatketaan ja katotaan sitten viiden tai kuuden kuukauden kohdalla, että jos vähän harventaisi. Onhan se kiva katsoa, miten se koiruus kehittyy! Mie tykkään myös katsella muiden lapinkoirien kasvugallerioita ja kaivaa niitä netin syövereistä. :)

Tänään Tessu kävi taas rokotuksillakin - viikon myöhässä, kun viime viikolla ei millään ehtinyt - ja ensi viikon torstaiksi sille varattiin aika napatyräleikkaukseen. Apuva, minun pieni! Mutta sittenpähän se on hoidettu eikä ainakaan tarvi jännätä, että vaivaako se vai ei... Vähän kuiteski jännittää koko homma.

Levotonta touhua

Ollaan nyt pari yötä Oikaraisella ja Tessu herätti tietenkin aamulla heti, kun isä heräsi. Seitsemän maissa minun piti sen mielestä nousta jo ylös, mutta venytin vielä kahdeksaan asti... Lähdettiin sitten käymään lenkillä heti, kun oltiin saatu syötyä jotain. Ilma oli tosiaan aika hämärä koko päivän. Maassa oli jonkin verran lunta ja lisää satoi, tosin sade muuttui jossain vaiheessa enempi räntäsateeksi. Tunnin verran kierreltiin ainakin metsässä, rannalla ja lopulta käveleskeltiin maantietä pitkin takaisin. Mie tykkään syksystä jopa näiden säiden aikaan, raikas ilma on vaan niin kiva. Ja lämpimänähän pysyy, kun pukeutuu oikein.

Kuvittelin, että tuo pentu olisi sen lenkin jälkeen saattanut jo vähän simahtaa, mutta ihan turha luulo. Se jatko Riitun, Leonin (hoitokoira) ja Rellan kiusaamista edelleen. Mentiin sitten edelleen ulkoilemaan, kun mie vaihdoin isän kanssa renkaat minun autoon, siinäkin vierähti vähintäänkin tunti, mutta eihän tuo vieläkään simahtanut, tai korkeintaan muutamaksi minuutiksi laittoi nukkumaan. Ja edelleen se on vaan ollut yhtä rasittava koko illankin ja ravannut ympäri kämppää milloin kenenkin perässä. Huoh. Ollaan nyt kuitenkin vielä tämä yö ainakin täällä ja lähdetään vasta huomenna takaisin kaupunkiin. Harkitsin kyllä jo vakavasti tänään lähtemistä, mutta en sitten kuitenkaan jaksanut. Onpahan väsynyt penska, kun lopulta sinne kaupunkiin päästään...

Kontrasti Oikaraisen vilkkauden ja kaupungin rauhallisuuden välillä on kyllä mahdollisimman suuri. En sinänsä ihmettele yhtään, että pentu on "hieman" rauhaton, kun täällä sillä on kuusi ihmistä, kaksi kissaa ja neljä koiraa seurattavana. Melkeinpä koskaan ei ole hetkeä, etteikö joku olisi kulkemassa johonkin suuntaan ja tekemässä jotain superjännää, kuten syömässä jotain, menossa ulos tai tulossa ulkoa.

Kivoja kuvia sain ainakin omasta mielestäni tänään meidän 17-viikkoisesta. Ensi viikolla Tessu pääsee rokotuksille, kun Henkalla on lomaa ja se palaa Helsingistä. :)

Oonko mie jo kertonut riittävän monesti, kuinka paljon mie tykkään tuosta koirasta kuitenkin? Se on niiin nätti ja söpönen. Ja aivan varmasti siitä tulee isona ihan tosi ihana tapaus muutenkin, kun se vähän rauhoittuu.

Haukku raikuu

Wihii, arvatkaas, kellä on ollut kivaa viime perjantaina. Ainakin Tessulla. :) Sen mielestä oli ihan superhauskaa juosta Tuiken ja Vilpin perässä (ja haukkua niitä), kun ne juoksi ympäriinsä lujaa. Äänenkäyttöharjoitukset on Tessun mielestä aina tosi kivoja. Tuike ja Vilppikään ei pistäneet pahakseen tuota räksytintä perässään, toki autossa oli sitten ihan eri ääni kellossa, mutta siellä tuo kakarakin saisi kyllä oppia olemaan myös muiden koirien kanssa.

Tunnin juokseminen bortsujen perässä väsytti meidän lapinkoiran poikasta aika hyvin. Loppulenkistä alkoi jo vauhti hyytymään eikä haukkukaan soinut enää niin kirkkaasti ja yhtäjaksoisesti kuin alussa. Ihanaa. Kelpasi kyllä mullekin, kun oli hyvää seuraa ja lopuksi vielä väsähtänyt riiviökin. Taitaa olla Tessulle tähän mennessä sopivimmat koirakaverit. Rella ei voi sietää haukkuvia koiria, eikä Tessukaan siis kuulu sen kaverilistan kärkipäähän, ja Riitu inhoaa Tessua ihan kunnolla, ärinä vaan käy, kun Tessu yrittää lähennellä. :D

16-viikkoinen Tessu...

...on ihana. Karva on alkanut kasvaa pituutta, selän päällä näkyy välillä sellainen hauska irokeesi niistä kiiltävistä aikuiskarvahapsuista, häntä muuttuu puuhkaksi ja turkki on paksu kuin mikä. Ja koko koira niin hieno. ♥ Tepsukka osaa edelleenkin istua, mennä maahan, antaa tassua, tulla luokse ja seistä. Seuraamista ja muiden koirien ohittelua opetellaan kovasti. Äänenkäyttöä opetellaan myös hillitsemään.

Vauhtia ja energiaa on enemmän kuin tarpeeksi. Epäilen vahvasti, että tuolla otuksella on joku adhd-juttu tai jotain. On se välillä ihan mahdoton otus ja etenkin Oikaraisella tuntuu, että järki lähtee. Kotonahan se niinkin menee, mutta siellä tapahtuu kai liikaa pienen koiran mielestä... Huoh. Mikä näitä minun elukoita vaivaa. Ripusta lähtien ja kissaa myöten kaikki on olleet enemmän tai vähemmän ylivilkkaan oloisia alle vuoden ikäisinä. Mutta jospa tuo tuosta, niinhän ne kaikki muutkin.

Käytiin taas mummolassa ja Körkönperälläkin, ja tuli näpsittyä taas muutamia kuvia Tessusta. Kyllä olisi ihanaa asua tuollaisessa paikassa peltojen keskellä ja joen lähellä. Ainakin kaupunkilaiskoira on onnesta soikeana, kun on niin paljon tilaa juosta. Itselläkin sielu lepää kaiken tuon avaruuden ja vihreyden keskellä. :) Aah. Ehkä joskus vielä. Tosin tämä ihanan siisti kaupunkilaiskoira, joka ei tykkää kastella tassujaan, kävi pyörimässä lehmän sonnassa. Mmmm, kuinka ihanaa. :D

Metsäilyä ja kasvukuvaa

Viikonloppukuvia ois nyt tarjolla (hyvä näin torstai-iltana kirjoitella edellisestä viikonlopusta)... Kävin tosiaan Tessun kanssa Oikaraisella ja käytiin sitten Körkönperällä metsässä, Relppiskin pääsi taas mukaan ja sillä tuntui olevan ihan kivaa, se intoutui riehumaan Tessunkin kanssa... Viikonloppuna mennään taas. Huomenna kuitenkin on luvassa Saaran bortsujen kanssa lenkkeilyä, saa nähdä kuinka kovasti ne inhoaa tuommoista riiviökakaraa, joka alkaa olla jo aika isokin...

Otettiin Tessusta ne 15-viikkoiskuvatkin. T'ältäpä se poitsu nyt sitten näyttää. :)