torstai 26. helmikuuta 2009

Kaikenlaisia kuulumisia

Kävästiin Jekun kans taas pyörähtämässä mätsärissä, oli vaihteeksi uus halli, jolle Jekku sanoi, että "Tää on aivan kamala paikka eikä sitä paitsi kiinnosta yhtään mikään kehässä pomppiminen." Eikä kyllä kiinnostanukkaan sitten. No, käytiinpä kuitenkin. Jekku oli Saaran kanssa junnuissakin, mutta eihän Jekkua kiinnostanu yhtään esiintyä eikä hyppelehtiä narun päässä ku sätkynukke, joten tulos ei kovin hyvä ollut. Vaihdossa Jekku meni Annille, mutta koska Anni pelkää Jekun hampaita (eikä sinä päivänä edes syyttä), Anni ei uskaltanut edes koskea koko koiraan. No, kahdeksasta junnuilijasta Saaran ja Jeksun sijoitus oli kuitenkin viides. Annin ja Pepin sijoitus taas kolmas. Aikuisten kehässä oli kyllä koiria. Jekun pariksi sattui Usva-niminen pitkäkarvainen collie, joka käyttäytyi oikein siivosti, ei ainakaan ärrännyt tuomarille tai muuta sellaista. Jekku tosiaan oli ei-kiinnosta tuulella eikä oikein suostunut liikkumaan, käyttäytymään kunnolla tai mitään muutakaan. Se ärisi tuomarille ja väläytteli jopa hampaita. Seisoi kuitenkin ihan nätisti. Liikkeissä se ei meinannut millään suostua liikkumaan, vaan rahjusti eteenpäin laiskasti. Kaikesta huolimatta saatiin punainen nauha, jossa mulla oli tosiaanki ihmettelemistä. Tuollaisella käytöksellä kun ei minun mielestä mitään punaisia nauhoja yleensä saada. :-D Jekku tosiaanki pelkäsi tuossa uudessa hallissa eikä pelkoa ainakaan parantanut se, että eräs dogo canario ärähti heti alkuunsa Jekulle. Noo, olipahan sekin mätsärireissu... Vasta toinen jossa ei sijoituttu ja jo seitsemäs mätsäri.

Ripun kans ollaan nyt hiihdelty mettässä. Niin kauan kuin ylämäkiä riittää, Rippu on vetoapuna ja takaisin tullessa neiti saa sitten juosta minkä jaloista lähtee ja vapaana. Ja kyllä Rippu tykkääkin. Ripulla on juoksut, joiden takia Jekku on hieman sekaisin, mutta ehkä se taas tästä helpottuu kun muutama päivä jaksetaan kestää. Kylässä ramppaa jos jonkinlaista karvaturria. Sierijärven Mihku-herrakin käväisi kylässä. Samoin on käynyt harmaa norjanhirvikoira Joonas toiselta puolelta jokea. Naapurin Anselmi-jämtti ei oikein tykännyt tästä nimenomaisesta Joonaksesta yhtään, vaan räyhäsi häkissään minkä ehti. Anselmikin katselee jokseenkin haikaillen meidän pihalle. Jekkukaan ei tosiaankaan tykännyt Joonaksesta, vaan meni koko ison egonsa kanssa koiran eteen. Eipä siinä muuta kuin isä ottamaan harmaata niskasta kiinni ja äkkiä pois ja Jekku sisälle talteen. Rippanalla on myös karvanlähtö, jota tuntuu riittävän ja riittävän. Jotain apson hyviä puolia on se, että ne ei tiputa karvaa kahta kertaa vuodessa kokonaan ja lattiat lainehdi karvoista sinä aikana. Imuri ainakin on kovassa käytössä... Kun sitä karvaa tosiaan riittää. Nyt on tosin sekin pikku hiljaa loppumaan päin.

Päivittelin uusia kuviakin Jekusta ja Ripusta, samoin tutuista koirakavereista. Sieltä löytyy kuvia naapurin Ansku-pojasta ja kaunotar Netasta. Anselmi kävi yksi päivä kylässäkin. Tuli muitta mutkitta pihalle ja riehui Jekun kanssa sitten aitauksessa koko päivän, kun sen omistaja oli töissä. Tällaista päivähoitoa täällä. :D Ja toisena päivänä Rippu oli sisällä, se päästi vapaana juoksevan Anskunkin sisälle sillä aikaa kun isä oli Jekun kanssa lenkillä ja muut koulussa ja töissä. Ainakin ne tulee keskenään toimeen. ;)