Juhannusta

Oli ainakin erilainen juhannus. Kello ei tosin vieläkään ole kuin 0:56, mutta hiljaista on. Aamulla oli vielä parikin vaihtoehtoa miten illan viettäisi. Kun kello lähenteli seitsemää alkoi epäilyttää, tuleeko mistään suunnitelmasta mitään. Ja niinhän siinä kävi, että itse viivyttelin toisen kaverin takia päätöstä oltaisiinko menty toisne kaverin körkönperälle, luultavasti koirien kanssa oleskelemaan, liian pitkään. Sitten toinen kaveri perui lähtönsä, pikkuveli lähti serkun kanssa kalalle ja muu perhe mummon ja ukin mökille Jekku mukanaan. Mie jäin sitten Sissin, Siirin ja Ripun kanssa vahtimaan taloa. Käytiin Ripun kanssa juoksemassa hiekkarannalla ja kuvailin otusta siinä sivussa.

Tältä näytti tänä iltana. Mihinkään muuhun aikaan vuorokaudesta ei ikinä voisi mennä rannalle juoksemaan ja pitää Rippua irti. Mutta mitäpä tuosta. Yöhän siihen parasta aikaa onkin. Kauneinta.

Jekku istui koko päivän isän auton kyydissä. Siis IHAN koko päivän. Aamusta iltaan asti. Se päätti varmistaa, että ei ainakaan jää pois matkasta. Tuli se istumaan skootterin kyytinkin, kun mie olin lähdössä Maijan kanssa mummolaan, mutta en kuitenkaan kehdannut sitä siihen ottaa kyytiin tällä kertaa, vaikka se sujuvasti sylissä kulkeekin.

Maisu ;D

Juhannusnäyttely

Minun hieno pieni Jekku sai juhannusnäyttelystä H:n. Tuomarina oli Tuula Plathan ja arvostelu oli tosi hyvä. Ainoa virhe koko koirassa oli purenta. :) Jekku myös käyttäytyi hyvin eikä riehunu, pelleilly, hidastellu, vikissy, yrittäny murista tuomarille tai muutakaan. Aivan mallikelpoista käytöstä. Esittäjäkin on tainnu kehittyä hieman tässä ajan kuluessa.. ;)

Arvostelu: "Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan tyypikäs. Hyvä kallo, oikean muotoiset ja kokoiset silmät, sopiva kuononpituus, heikko alaleuka pilaa ilmeen. Epätasainen purenta, joka osittain saksi, osittain tasa. Hyvä eturinta. Erinomainen raajojen luusto. Kaunis niska ja selkälinja. Hyvä hännän kaari. Priima turkinlaatu. Liikkuu hyvin. Palkintosija putoaa purennan vuoksi."

Nähtiin Jekun sukulaisiaki. Jekun serkkupoika Daston Chic Choix Sam oli siellä myös. Kyllä näkee, että on pojat sukua! Tosi samantyyppinen rakenne, turkki ja pää. Niin ja luonne. :D Voisin vaikka laittaa tähän kuvankin Samista. Verratkaa siitä kuin samannäkösiä nuo on!

Saatiin taas uusia turkinhoitoneuvojakin. :) Ja juu, kaikesta voi alkaa päättelemään, että Jekun turkki ei tosiaan ole lähdössä yhtään mihinkään ainakaan näillä näkymin. Kyllä me vielä katsellaan ja ihmetellään. Kemiin lähtöä ajattelin, mutta ehkä ei sittenkään, kun tuo Sam samoin kuin Jekun isän velikin on saanut Ritva Raidalta EH:n, niin ei edes yritetä. Ilman koiraa sinne sitten katselemaan ja kannustamaan pikkusiskoa junior handleriin.

Kehä oli noin 1,5 tuntia myöhässä ja koko ajan satoi ja satoi. Oli siinä olemista, vaan onneksi meillä on tuo hieno teltta jonka kokoamista pitänee harjotella vähän lisää vielä. :D Mukavaa oli kuitenki kun nähtiin tuttuja ja tuli juteltuakin vähän. :) Nähtiin myös söpöjä pentuluokan apsoja... ♥

Jekun kuvasta kiitos Saaralle, sen ottamia kuvia löytyy täältä.Niitä saa kopioida kun merkitsee kuvaajaksi Saara Kangasniemi. Minun ottamia kuvia voi puolestaan katella täältä ja niitäki saa kopioida omien koirien sivuille, blogiin tms.

Jekku 3vee

 Jekku 3kk

 Jekku 3v

Jekku, joka sai tänään uuden kutsumanimen lamppuharja, täytti siis 3 vuotta itse asiassa jo kolme päivää sitten. Paljon on nähty ja tehty kolmen vuoden aikana. Kieltämättä koko koira näytti ihan lamppuharjalta siinä vaiheessa.. Joessa vähän kahlanneena, hiekkarannalla juosseena ja totta kai pesemättömänä ja harjaamattomana. ;)

Tänään rannalla tuli saksanpaimenkoiran urospentu Riko (tai Rico, mistä tuota tietää) loikkimaan Jekun luokse. Eihän se tietenkään mitään pahaa tahtonu, sellanen vaava. Mutta Jekku ei tykänny siitä tietenkään yhtään. 

Ens viikonloppuna on Jeksun viiminen näyttely vähään aikaan. Sitten pidetään ihan reippaasti taukoa (jos mie nyt maltan...) ja katsellaan mitä keksitään.

Touhuilua

Olen touhunnu paitsi omien koirien kans myös muitten koirien kans. Rippanan kanssa ollaan juostu ja pyöräilty ja metsälenkkeilty. Kohotettu kuntoa noin lyhyesti sanottuna. Viime kesänä en ois ikimaailmassa jaksanu juosta 3km, tänään se meni hyvin ainakin mulla. Rippua ei olis voinu vähempää kiinnostaa juokseminen ja niinpä mie sain melkeen hinata sitä perässä. Se on kuitenkin ainoa, joka osaa käyttäytyä tosi järkevästi hihnassa eli se ei vedä liikaa (tällä kertaa se juoksi vaan vierellä...), se kuuntelee minua, se pysähtyy kun pyydän eikä siihen tartu risut niinku Jekkuun. Lisäksi se menee kun mennään eikä pysähtele koko ajan.

Ollaan treenattu tokoakin ja nyt Rip pysyy paikallaan jo huomattavasti paremmin ja on paljon kärsivällisempi. Syksyllä sitten alokkaaseen epävirallisissa tokokisoissa. Siihen koitetaan tähdätä eikä se nyt enää muuta vaille olekaan kuin tuota paikkamakuuta... Saa nähdä, jos innostuttas hommaamaan kunnon koirajuoksuvälineetkin eli vetovyö, Ripulle kunnon hihna ja valjaat. Voitas ehkä harkita johonki kisoihin osallistumista syksyllä... Tuskin pärjättäs, mutta voishan tuota kokeilla...

Kävin Saaran kaverina hoitamassa yhtä Saku-nimistä belgianpaimenkoira tervuerenia. Se on ihana. Käytiin heittelemässä Sakulle ja Tuikelle palloa ja sellasta patukkalelua. Mieki tahon koiran, jota voi pitää irti ja joka tykkää palloista tai ees jostain leluista ja kiinnostuu niistä myös...

Sitten käytiin Saaran ja Annin ja Annin lapinkoirien, Riskun ja Pepin, kanssa kiikkumassa Ounasvaaran päälle! En olekkaan koskaan ennen käyny siellä. Sieltä näky kaaauas kuten kuvasta näkyy...

Nyt on otuksien kotisivuiltaki ulkoasu vaihdettu kokonaan. Toivottavasti se toimii kaikilla hyvin. Linkit on siellä nyt ainakin minun mielestä fiksummin. Käytiin sillon joskus toukokuussa pidemmän puoleisella metsälenkillä ja löydettiin uusia kivoja paikkoja. Saaralla oli kamera mukana ja se sai muutaman kuvan Sissistä! Ne kolme ihanaa kuvaa löytyy Sissin galleriasta ja myös Sissin omalta sivulta. (; Tuossa ylhäällä niistä yksi. Ite olen käyttänyt kameraa tosi vähän, kun Saaralla on niin paljon parempi. :D Ehkä kesätyörahoilla ostan sitten järkkärin jos isä ei halua kustantaa siitä osaa. Suunnitelmissa ois ostaa Canon EOS 500D ja siihen kerralla joku parempi putki kaveriksi.

Nämä kaikki kuvat on kuitenkin nyt ottanu Saara, kiitoksia Saaralle hienoista kuvista!

Treenailua ja toheltelua

Ensinnäki ollaan koitettu treenailla tokojuttuja. Hankaluus piilee siinä, että mulla ois intoa treenata, mutta Ripulta loppuu into kesken. Miten yllättävää... :D Kun sen kanssa treenaa liikaa, se väsähtää eikä jaksa tehdä mitään kunnolla. Voi tylsyys siis. Jekun motivoiminen on ylivoimaista, jos sitä kiinnostaa joku muu asia enemmän. Sitä ei kiinnosta lelut ja ruoka nyt on aivan yhdentekevää.

Ollaan pyöräiltykin. Ripun kanssa käytiin 20 kilsan lenkki mummolassa ja takasin, välillä oli tunnin lepotauko. Mennessä saatiin ensimmäiset 4 kilsaa mennä ihan kohtalaista vauhtia, piti jopa jarrutella välillä, mutta sitten vauhti hiipui ja hiipui... Vannoin, että sai olla viimeinen kerta kun lähdin hidastelemaan Ripun kanssa, mutta tuskin se viimeiseksi jää. ;) Jekun kanssa ollaan menty lyhyempiä matkoja, mutta aina lujaa. Jekku antaa juostessaan aina kaiken vauhtinsa ja Rippu ei sen matkassa edes pysy. Se kun on lönkyttelijäluonne.

Ei sitten ilmoitettu Jekkua Oulun näytelmiin. Alkoi tuntumaan turhalta, kun sen kanssa on niin kiva kulkea metsissä ja joella ja muuallakin, mutta turkkia tulee aina kuitenkin varottua. Sen menestyskin on vähän niin ja näin, kun se purenta... Ehkä me jätetään viralliset näytelmät muille ja poistutaan hiljaa takavasemmalle. Jekulta lähtee ehkä mahdollisesti turkki juhannuksen jälkeen, kun ollaan näytelmät näytelty. Myös Jekun leikkaamista on suunniteltu, mutta se nyt oli toistaiseksi vain ajatus.

Kävin viikonloppuna myös kattelemassa ja kuvailemassa Saaraa ja Tuikea agilitykisoissa... Olishan se kiva harrastus, mutta sellaiseen sopiva koira puuttuu! Jekusta löytyisi varmasti vauhtia ja intoa, mutta sitä on huono pitää irti, kun se ei pidä muista uroksista lukuun ottamatta Anselmia ja hajut vie miestä... Ehkä jätetään nuo suuremmat harrastustoiveet sitten sille seuraavalle koiralle, jonka rotua on paha sanoa. 

Käytiin vanhalla talollakin pyörähtämässä. Voi jos tuonne voisi jäädä ikuisesti asumaan! Harmi vain, että jos (todennäköisesti kun...) voimalaitos rakennetaan, häviää kaikki kauniit maisemat veden vallatessa joka paikan. Muistot vaan jää. Kuvia pitää ottaa sitten senkin edestä. Eikös vain... Niitä saa nyt muutkin katsella.

Joku kysyi...

...mitä mie haluan... 

 ... tai toivon elämältä?

Sehän olikin vaikea ja iso kysymys.

Kun tietäisi edes, mitä tapahtuu suoran toisessa päässä.