Tammikuu, tammikuu... mihin se meni?

Lapinvaarasta, aurinko laskee

Tammikuu on vierähtänyt ohi ihan huomaamatta, kameraan ei ole kauheasti koskettu varsinkaan tammikuun puolen välin jälkeen. Koulu vie hurjasti aikaa ja kun kotiin pääsee, on aina melkeinpä pimeä. Viikonloputkin sujahtavat ohi niin nopeasti, että ei voi edes ymmärtää. Ollaan me silti jotain tehtykin... Vaikka mitä jos ihan rehellisiä ollaan.

Poing!

Jekun turkin ajelin koneella lyhyemmäksi, vihdoinkin! Kaunis, suloinen ja ihana poika siitä tuli, todella kannattava ostos se trimmerikin... Tuolla ulkonäöllä kehtaisi ehkä mennä mätsäriinkin, mutta sen suhtautuminen tuomariin tuskin on parantunut mihinkään sitten kesän, joten ehkä jätetään suosiolla välistä. Jeksun temperamentilla vahditaan vain kotia ihan suosiolla.

Rippanan kanssa on ihan huvin vuoksi touhuttu vähän tokoilun parissa. Mitään uutta ei ole opeteltu, vanhoja vain kertailtu. Ripunkin kanssa on tyydytty ihan vain oleskelemaan, neiti tykkää kyllä siitäkin, jos oleskelua saa toteuttaa sisätiloissa. ;)

"Wihii! Vähänkö tää elämä on hauskaa!"

Relsumin kanssa on sitten tehty sitä sun tätä. On käyty agilitykisoissa ihmettelemässä, on oltu kolarissa Keminmaassa, on treenailtu, potkuroitu ja pelleilty, ja lenkkeilty. Kyllä elämä on kivaa labbiksen kanssa!

Agilitykisoissa oleminen meinas olla hieman tuskaista. Neiti Lääppätöri oli sitä mieltä, että kaikki ihmiset ja koirat oli ihan hirmuisen ihania ja kaikkia ois pitäny halata ja pussata jne. Noh, emäntä oli jälleen kerran eri mieltä ja Rella sai opetella käyttäytymään. Pöyröovet oli sen mielestä hirmuisen hauskoja, jos koira yleensä pelkää sellaisia, niin Rella ihastui niihin. Sen naamalle syttyi hölmö ilme aina kun se pääsi lähellekin pyöröovia. Kahjo labbis... Alkupäivä meni tosiaan vain sählätessä, iltapäivästä Rella oli ihan puhki ja poikki ja väsy ja osas sitten käyttäytyäkin.

Takaisin tullessa koirat nukkui tyytyväisenä kunnes ajeltiin peräkolari noin 80km/h vauhdista Keminmaassa. Tuloksena oli hajonnut, ajokelvoton auto, poliisit, ambulansseja ja kaikkea muuta asiaan kuuluvaa häslinkiä. Jouduttiin lähtemään tarkastettaviksi Länsi-Pohjan keskussairaalaan, joka sijaitsi ilmeisesti Kemissä. Rella oli ihan shokissa, se vain läähätti hirveästi. Perillä Tuike ja Rella sidottiin ulos tikapuihin kiinni, kun mie ja Saara mentiin sisälle. Koirista tykkääviä hoitajia säälitti kuitenki istualteen nukahtava Rella ja hytisevä Tuike niin paljon, että pienet pääsivät sisälle. ;) Kuinka monen koira on matkustanut ambulanssilla ja ollut sisällä tervyekeskuksessa/sairaalassa? Se oli kyllä harvinaisen rankka reissu ja kun vihdoin yhdentoista jälkeen oltiin kotona, me mentiin Rellan kanssa nukkumaan heti ja nukuttiin tyytyväisinä kymmeneen asti, jolloin Rella oli sitä mieltä, että johan sitä on tarpeeksi levättykin. Ja elämä jatkuu vaan.

Ja nyt sitten kiva yhteiskuva! "Ääh hyi mamma, en tykkää tuosta, enkä varmasti mene yhtään lähemmäs tuota!"

Siiristä on leikkauksen jälkeen tullut erittäin vilkas, se mm. riehuu jatkuvasti, loikkii jääkaapin ovesta magneetit ja siinä sivussa kaikki lippuset ja lappuset alas, se juoksee ympäri taloa, kiipeilee hyllyjen ja muurin päällä, se yrittää kiivetä verhoja pitkin ja kiusaa koiria minkä ehtii. Ihan on sukuunsa tullut... Sen nimi Siiri Riiviö oli jo vähän aikaa poissa käytöstä, mutta nyt se elää taas vahvana. Ulkona se ei halua olla ollenkaan ja syliinkin se änkeää aina vähän väliä, aina silloin kun ei metsästä Rellan häntää tai jotain muuta äärimmäisen mielenkiintoista. Reino-poika on Tampereella ja pitää huolen minun isoveljen ja sen tyttöystävän virikkeistämisestä samoissa merkeissä kuin Siirikin. ;) Napsu hoitaa oman osansa riiviöilystä kaupungissa ja Aku omalla suunnallaan. Varsin vilkkaita ja reippaita kisuja jokainen...

Uusi vuosi, uudet kujeet ja vähän vanhaakin vuotta

"Seiso!" Rella 5kk 2vk

Jälleen on vuosi vierähtänyt ja uusi vuosi kärsitty. Kissat ei uudesta vuodesta juuri kärsineet, Pennikin vain tyytyväisenä kerjäsi pöydästä makupaloja. Koirista Rella ja Sissi ei pelänneet raketteja tai pauketta, Sissi kommentoi jokaista paukahdusta haukkumalla, Rella hätkähti aluksi vähän ja oli kummissaan pommituksesta, mutta ei välittänyt niistä sen jälkeen enää yhtään. Rippu pelkäsi sen verran, että vietti yön tiukasti kopissaan, se ei kuitenkaan pelkää läheskään niin paljon kuin Jekku... Meidän pieni arkajalka tärisi ja läähätti peloissaan, paras piilo oli ehdottomasti sängyn alla minun huoneessa, vaatekaappi oli myös hyvä. Mitään rauhoittavia tai muutakaan sille ei syötetty. Tänä aamuna paukahteli vielä muutaman kerran ja Jekku tärisi koko aamupäivänki. Onneksi näitä päiviä on vuodessa vain kaksi.

"Väsyttäää"

Torstaina oli Siirin leikkaus, enää ei meille kissanpentuja ainakaan Siirin toimesta tule. Reinokin muutti isoveljen luo ja nyt toivotaan, että ne kyllästyis siihen kuitenki. :D Kaikki ois halunneet pitää Reinon meillä, mutta kun on luvattu, niin sitten se saa lähteä Tampereelle... Siiri sukkakissa makoilee nyt pesuhuoneen lämpimällä lattialla ja koittaa heräillä tokkurasta. Sillä on tiedossa 2 viikkoa sisäkissan rauhallista elämää. Saa nähdä kuinka se onnistuu tuolta, sen verran vilkas kaveri kuitenkin kyseessä...

"Hyi YÄK, lunta naamalle?!"

Rellan kanssa käytiin Siirin leikkauksen aikana kävelemässä kaupungissa. Se oli vähän ihmeissään kun oli niin paljon ihmisiä ja autoja ja vilinää. Rellan kanssa on opeteltu autoihin suhtautumista aika reilustikin, sen kuuluu ottaa kontaktia aina kun auto tulee ja menee ohi, niinpä se kaupungissa autojen ohivilistäessä piti kontaktia melkein koko ajan. Ihmisten ohittaminen olikin hieman hankalampaa, kun täällä niihin ei juuri törmäile. Hyvin se kuitenkin tajusi, että yhdestäkään ihmisestä ei tarvitse paljon välittää. Useammin pitäisi kyllä käydä kaupungissa ihmettelemässä menoa, että se oppisi käyttäytymään kunnolla koiriksi...

"Tassu!"

Rellan kanssa ollaan opeteltu pään laittamista maahan ja sivulle tuloa. Pään laittaminen maahan onnistuu ja sivulletulo alkaa myös näyttää aikas hyvältä. >:P Jos se oppisi sen nyt kerralla oikein ja hienosti niin ei tarvisi sitten jatkossa opetella uusiksi. Aika oleellinen ja tärkeä taito kuitenkin kyseessä.

"Seuraa!"

Tänään otettiin Saaran kans kuvia Rellasta. Laitan sen albumiin uusia, kunhan ehdin. Eilen potkuroin mummolaan eli 10km tuli taas potkurilla puskettua eteen päin. Olisi se ollut helpompaa, jos olisi ollut edes yksi vetävä koira... Rella juoksi koko matkan mukana irti. Tänään käytiin 6-7km lenkki kävellen Rellan kanssa, vastaan tuli pari ihmistä ja harmaa norjanhirvikoira. Hienosti ne ohitettiin. :)

"Mee pois..."