Lapinvaarassa ja lapinkoiria kuvailemassa

Kävin tämän kaksikon kanssa Lapinvaarassa lenkkeilemässä. Riitukin pysyi mukana, kun huolehti, että se ei missään vaiheessa jää yksinään nuuskuttelemaan omiaan. ;) Kanafileet auttoi kovasti siinä puuhassa. Hanki kantaa nyt ihmisenkin todella hyvin ja koirathan meni missä tykkäsi. Välillä paistoi aurinko ja välillä tuli lunta ihan pyryttämällä, oikein tyypillinen kevätsää. 

Muuten ollaan vietelty ihan tavallista arkea, mie olen lenkkeillyt Tessun kanssa aamua iltaa ja päivisinkin nyt, kun töitä ei tosiaan enää ole. Tokoa ollaan treenailtu myös ja toissa iltana saatiin ensimmäinen paikkamakuu ulkona, jossa Tessu pysyi vaivatta minuutin verran. Kyllä se kärsivällisyys sieltä vielä kaivetaan! Hauskempana temppuna ollaan opeteltu nyt seuraamista peruuttaen, sellaisista tempuista Teps tykkää, kun löytyy vauhtia ja toimintaa. Yritin tässä videoidakin meidän treenejä vanhalla digikameralla, mutta siitä loppui tietysti akku heti alkuunsa, joten videomateriaalia saa vielä odottaa.

Eilen kävin Tervolan ryhmänäyttelyssä kuvailemassa lapinkoirat, niitä kuvia voi käydä vilkuilemassa täällä. Ihan mukava oli kuvailla kaikessa rauhassa ilman omaa räksyä narun päässä. Näyttelyissä on niin mukava käydä muutenkin. Tarkoitushan oli tänä vuonna käydä kehätoimitsijakurssi, mutta koska olen raskaana, niin se nyt jäi. En millään kykenisi seisoskelemaan koko päivää kehässä ja myöhemmin syksyllä ei ehkä ehdi, joten ne viisi harjoittelukertaa jäisi ties minne asti. Ehkä se on sitten ensi vuoden hommia. :)

Viikonloppu rentoilua

Olin toiminnantäyteinen viikonloppu tällä kertaa. Perjantaina käytiin Henkan vanhemmilla. Nella oli mukavasti laihtunut ja Riina taas vanhentunut, se kyllä on jo niin mummelikoira. ♥ Leikkelin molemmilta kynnetkin, voi kun omiltakin olisi yhtä helppo leikata kuin Nellalta, mutta se nyt on taas ollut ihan omasta laiskuudesta kiinni... Satulta ja Riitulta on myös tosi helppo napsia kynnet lyhyemmiksi, Rella ja Tessu on sitten sellaisia draamailijoita, että huhhuh.

Lauantaina mentiin sitten yöksi minun vanhempien luo. Käytiin käveleskelemässä Lapinvaarassa tosi upeassa säässä, aurinko paistoi ihan kirkkaansiniseltä taivaalta. Harmillisesti ei ollut kameraa silloin mukana. Otettiin Riitukin mukaan, mutta sille ei jostain syystä lenkkeily maistunut, vaan se hipsi aika alkumatkasta jo autolle takaisin ja hytisi sitten siellä... Riitulla ja Satulla on nyt molemmilla juoksut, oli ihanan helppoa, kun Tessu ei niistä ollut kiinnostunut silti, tytöillä oli vaan keskenään hauskaa. Olisi jäänyt tämäkin reissu tekemättä, jos Tessua ei olisi kastroitu.

Taas vaihteeksi Tessu onnistui syömään jotain sellaista, mikä pisti vatsan sekaisin, joten yöllä joutui pari kertaa käyttämään sitä ulkona. On se raivostuttavaa, kun koiran vatsa on niin herkkä, että kaikki vähänkin oudompi saa sen ihan ripulille. Luulen, että nyt syynä oli Satun viime vuonna mätsäristä voittamat Hill's-nappulat.

Sunnuntaina käytiin aamulenkki Riitun ja Tessun kanssa jäällä ja päivällä vielä 7km hiihtolenkki pelkästään Tessun kanssa. Illalla Tessu oli jo sitä mieltä, että on tässä lenkkeilty ihan tarpeeksi eikä oikein halunnut ulos lähteäkään. Näitä kuvia kun katsoo, niin vasta tajuaa, että on tuo leikkaus ehkä vähän turkkiin vaikuttanut, ihan jäätävä pehko!

Voitin Lemmikin Valinnan arvonnassa Magloc-magneettilukon ja valon koiran hihnaan. On muuten kätevä tuo lukko, kun sen voi vain kliksauttaa kiinni ja avaaminenkin onnistuu myös lapaset kädessä! Ei tarvi renkulaa hakea eikä sormia palelluttaa, kun koiraa päästää irti tai ottaa kiinni. Isohan tuo palikka on, etten nyt ihan pikkukoiralle laittaisi, mutta Tepsulle tuo käy kyllä hyvin. Kerrankin sitä paitsi voitin jotain. ;)

Maalaismaisemia ja mätsärihommia

Olin viime viikonloppuna Oikaraisella yötä, joten tuli taas räpsittyä kuviakin. Kaupungissa kuvien ottaminen jää ihan nollaan, kun mistäpä täällä kuvia ottaisi... Perjantai-iltana käytin Rellan ja Tessun vanhalla talolla juoksemassa. Pellot on jo paikoin ihan sulia, ja lomiin on jäänyt vettä, joissa on Rellan mielestä ihana käydä räpimässä. Joestakin on jo jäät lähteneet aika hyvin, mutta koska rantajäät on ja pysyy, niin uimaan ei Rella vielä pääse, kun se ei pääsisi sieltä joesta enää ylös. Oli niin ihana ilta, kun kuovit huusi, pikkulinnut lauloi ja muuten oli ihan hiljaista.

Lauantai aamuna käytin sitten vuorostaan Tessun ja Riitun Jokkavaarassa, kun hankikin vielä kantoi. Rella ja Satu oli isän kanssa pitkällä hiihtolenkillä. Riitulla oli vauhti päällä, ensimmäistä kertaa ikinä se häipyi minun kanssa vähän kauemmaskin juoksemaan. Kai sillä oli vähän liikaa virtaa. :D

Illalla käytiin Maijan kanssa mätsärissä Mustin ja Mirrin pihalla. Otettiin sinne mukaan Satu, Rella ja Tessu. Tessunkin ilmoitin, mutta totesin heti alkuunsa, että mokoma räksytin ja räyhääjä saa kyllä pysyä ihan vaan autossa, vaihdoin sitten Tessun tilalle Rellan... Satua ja Rellaa tuollainen uhoava uros toki piristi, neidit kun on keskenään vähän sellaisia ujoja, mutta kun on tuollainen komea itsevarma uros vierellä, niin on paljon reippaampi olo. ;)


Käytin kehässä Rellan ja Satun, Satu sijoittui sekarotuisten kolmanneksi ja Rella sai sinisen nauhan ja tippui pois. Olin jo ihan unohtanut, miten ihanaa on käyttää kehässä koiraa, jonka kanssa voi olla ihan rennosti.



Satu oli illalla jo vähän väsynyt, mutta kyllä se kuitenkin ihan reippaasti meni, kun sitä oikein kannusti. Se on sellainen rauhallinen tyttö, ei hosu eikä häsyä mihinkään suuntaan. Kunhan se kasvaa isoksi, niin siitä tulee vielä melkoinen mätsäritähti, uskokaa pois. ;)

Puhtaita koiria pääsiäisen kunniaksi

Pääsiäisen kelit oli täällä päin suurimmaksi osaksi aika harmaat ja loskaiset. Mie vietin Tessun kanssa perjantain, sunnuntain ja maanantain Oikaraisella, Henkalla oli flunssa, joten se sai parannella itseään rauhassa kotona. Sunnuntaina pesaisin Riitun ja Tessun näin rapakelien alkamisen kunniaksi. Tuli puhtaita, pörröisiä ja hyväntuoksuisia koiria. <3 2h.="" aika="" br="" enk="" hti="" ihanaa="" iloisesti="" irtokarvatkin="" ja="" k="" kahden="" kehua="" koiran="" kuivaamiseen="" kuivainta="" l="" meni="" minun="" molemmilta.="" n="" pesuun="" taas="" tarpeeksi="" tuota="" velem="" voi="" yhteens="">

Maanantaina päivä kirkastui siinä iltapäivästä ja ai että olikin hieno keli! Lumi suli melkein silmissä, varsinkin tieltä. Käveleskelin vanhalta talolta mummolaan ja mummolasta takaisin vanhalle talolle. Nyt tekisi mieli taas juoksulenkeille. ;) Kevät on toisaalta kamalaa aikaa rapakeleineen, mutta toisaalta taas niin ihanaa, voiko joku olla nauttimatta lintujen viserryksestä, lumien sulamisesta ja ihanista kirkkaista kevätpäivistä?

Koko lauma Lapinvaarassa

Viikko vierähti taas kauhaa vauhtia töissä, iltaisin ei paljon tee mieli tietokoneeseen koskea, kun sen ääressä on jo koko päivän viettänyt. Tavallaan ihan positiivista, mutta blogi tahtoo aina sitten jäädä. Lauantai-aamuna suunnattiin kuitenkin taas Oikaraiselle. Heitin lumikengät autoon, änkesin koko koiralauman pienen Fiestani takapenkille ja hurautin Lapinvaaran laitaan. Kiskaisin lumikengät jalkaan ja päästin lauman valloilleen. Kamera ja pari hihnaa kaulassa roikkuen talsin Lapinvaaran päälle. Koirilla oli oikein hauskaa ja lenkin jälkeen oli väsyneitä otuksia.

Tällä kertaa muistin pitää huolen, että tuo Riitun rääpälekin pysyy mukana. Jos se jää heti alkuunsa jälkeen muista, niin se kipittelee neuvokkaana tipsuprinsessana auton viereen istuskelemaan. Sitä täytyy siis kutsua aina vähän väliä ja muistaa pitää silmällä, ettei se jää liian kauas nuuhkuttelemaan omiaan.

Lumikenkäily oli oikein mukavaa, nyt on sellainen hanki, että lumikengillä pääsee ihan minne vaan eikä upota yhtään. Kierrettiin sitten Lapinvaarassa ihan hyvän pituinen lenkki, Tessu ja Satu juoksenteli suosiolla kelkanjälkien ulkopuolellakin, Rella ja Riitu tahtoi olla vähän laiskoja ja yrittivät parhaansa mukaan löytää aina valmista jälkeä. ;)

Satulla on ikää nyt sellaiset 16 viikkoa eli seuraaviin mätsäreihin kaunotar pääsee mukaan. :) Siitä on kasvanut oikein sievä neiti, se kuuntelee hyvin, on ahne ja ihmisrakas. Kotipihalta se ei ole vieläkään lähtenyt lätkimään mihinkään, vaan pysyy aika lähellä katselemassa touhuja. Riitukin on lämmennyt Satulle jo melkoisesti, nykyään ne leikkiikin yhdessä. Tessu ja Satu tulee edelleen loistavasti toimeen ja Rella on sellainen rauhallinen tuki ja turva pennulle.

Mie itse tykkään Satusta kovasti, niin sisukkaasta, mutta kiltistä luonteesta kuin tuosta ulkonäöstäkin. Jos pikkupentuna näytti siltä, että siitä saattaa jäädä aika vaalea, niin ei näytä enää. Nyt se on tummunut jo aika hurjasti ja häntään on tullut pikkuisen pörheyttä. :)

En kestä tuon Tessu ilmettä tässä alemmassa kuvassa. ♥ :D Höntti pikku poika.

Riitulle lämmikettä neulepaidasta

 Tekaisin Riitulle villapaidan, kun löysin Eurokankaasta kivaa lankaa vielä lisää. :D Olisi sitä kyllä ollu vielä kaapissa Jullen villapaidankin jäljiltä, mutta tulipa ostettua, kun sitä vielä sai. Voin tehdä vielä toisenkin samanlaisen tai neuloa sitten jotain muuta. Lanka on Novitan Kelo-lankaa, johon käy puikot kokoa 8. Ohjeena käytin tätä ehkä maailman helpointa ohjetta Greenperrysin parsonikasvattajan sivuilta. Vanhan ohjeen hukkasin, kun se sivu oli poistunut. Nyt sitten kirjoittelen ohjeet tähänkin, ettei taas seuraavalla kerralla ole ohjeet hukassa.

Ensin siis otetaan mitta koiran kainalosta kainaloon selän yli ja tehdään sillä mitalla selän pituinen suikale selkäkappaleeksi. Sitten jätetään selkäkappaleen silmukat yhdelle puikolle ja tehdään toisilla puikoilla mahakappale, jonka leveys on sama kuin etujalkojen väliin jäävän osuuden. Kun molemmat suikaleet on valmiina, yhdistetään puikoilla olevat silmukat pyöreäksi kaulukseksi ja neulotaan siitä kaulus, jota kavennetaan tarpeen mukaan. Pituudenkin voi tietysti päättää ihan itse, mutta kaulapannalle pitää jäädä tilaa. Lopuksi virkataan saumat yhteen ja jätetään etujaloille reiät selkä- ja mahakappaleiden liitoskohtaan.

Nyt tarkenee Riitu istuskella portailla vahtimassa ympäristöä ilman hytisemistä vähän pidempään ja kylmemmälläkin ilmalla. Mukavuudenhaluinen koira kun on, niin se varmasti arvostaa tätä neuletta. Harmi kun ei ole muita koiria, joille neuloa, Tessulla taitaa turkkia olla omastakin takaa aivan riittävästi...

Hiihtohommia Lapinvaarassa

Kävin pari päivää taas Oikaraisella, molempina päivinä kävin hiihtämässä Lapinvaarassa. Siellä on kiva hiihtää, kun voi ihan huoletta pitää koiria irti. :) Kovat pakkaset on toistaiseksi ainakin takana päin ja nyt asteet on pyörineet tuossa viiden pinnassa. Lunta sataa kovasti, mutta saa sitä tullakin! Hyvät ulkoilusäät siis tällä hetkellä ja siitä onkin otettu ilo irti. Heti pakkasten jälkeen Tessu olikin kuin lentoon lähdössä, hihnalenkkeily kaduilla ei ihan tuollaista koiraa saa väsymään.

Olen Tessun kanssa treenaillut vähän näyttelyseisotuksia, kun ne näyttelyt on tosiaan vähän alle kuukauden päästä. Paria uutta temppuakin harjoitellaan. Pikkaisen jännittää nuo näyttelyt tuon turjaanin kanssa, kun se on sellainen pörhistelijä muiden urosten keskellä ja nuorten luokkaan on tällä hetkellä ilmoitettu kokonaiset neljä urosta...  :D Ihanaa nähdä siellä Tessun kasvattajaa, sekä veljeä, siskoa ja emää, ja sen puolesta odottelenkin näyttelyä kovasti.

Toin sukset kaupunkiin, niin päästään täälläkin hiihtämään, vaikka maisemat onkin vähän yksitoikkoiset tuolla jäällä. Haluaisin opettaa Tessun vetämään, kun hiihdän, mutta en oikein tiedä miten siitä saisi koirallekin hauskaa hommaa. Tällä hetkellä mennään paikasta riippuen joko niin, että mie hiihtelen ja Tessu on irti tai sitten niin, että Tessu saa olla fleksissä, joka puolestaan on vyössä kiinni. Vetämistä en siltä vaadi, vaan se saa juoksennella ihan omaan tahtiinsa, kunhan mukana pysyy.