Joulukuvia ja muita kuulumisia

Yritettiin viime viikonloppuna ottaa jouluisia kuvia kissoista ja Rellasta siinä sivussa lopuksi kun "lavasteiden" hajoamisesta ei tarvinnut enää välittää. Niinpä me saatiin oikein suloisia kuvia otuksista, vaikka tuskanhikeä meinasikin pukata. 200 kuvaa ja onnistuneita... ehkä se 10. Tässä parhaat jokaisesta.

Kirppuli, jolle on muuten koti tiedossa

Siiri-konkari, Maukasta joulua (häijyllä ilmeellä)?

Tämä kuva päätyi joulukortteihin, jotka tilattiin iFolorin kautta :) Reino veti pisimmän korren

Rellasta räps-kuva. Ei oikein ideaa ja "lavasteetki" vielä kissojen jäljiltä. Rella on vähän suurehko niihin, mutta pitihän siitäkin kuva ottaa kun oli niin innokas avustajakin. :D

Pojoing

Vähän hyytyneen näköinen labbis viikko sitten

Kohtalaisen onnistunut kuva ainaki minun mielestä

Pipareitakin on leivottu (on kyllä pakko myöntää että ite olen lähinnä erikoistunut niiden syömiseen)

Ollut melko vilkas viikonloppu, kun on noita juhlia ollut ja saanut juosta kaupungissa monta kertaa. Huomenna on sitten itsenäisyyspäivä, saa nähdä, mitä ohjelmaa huomiselle... Ei kovin levännyt olo taida olla tiistaina kun kouluun pitäisi taas mennä. :D

Kirpulle on tosiaan koti tiedossa Rovaniemeltä, se pääsee kahden muun tyttökissan kaveriksi näillä näkymin ja varmastikin hyvään kotiin. Reino jää kuhnailemaan kotiin ja härnäämään Penniä minkä ehtii. Reinolla tekis niin mieli tehdä tuttavuutta Pennin kanssa, mutta Penni ei oikein lämpene ajatukselle... Mutta ei se toisaalta sähise ja murise sille enää ihan niin paljon kuin ennen.

Koulutus jatkukoon. Rellan kanssa pitäisi mennä käveleskelemään jonnekin vilkkaammille seuduille ja käydä ihastelemassa poroja! Ensiviikon ohjelma... Ehdottomasti. Porojen kanssa jos tulee ongelmia, niin elämä käy hankalaksi.

Kissoja

Penni

Kissanpennut on jo melko isoja, viikon päästä 12-viikkoisia. Aku on jo uudessa kodissaankin, jossa se tulee kuulemma aina ovelle vastaan kun kotiväki tulee kotiin. Vilkas ja seurallinen poitsu sekin. :) Akusta on saatu uusia kuviakin silloin tällöin ja onhan se vähän kasvanutkin.

Reino

Kotona vilistää vielä Reino ja Kirppu, joista Reinolla on oma koti tiedossa minun isoveljen ja sen tyttöystävän luona. Reino matkustaa aikanaan Tampereelle asti. Eiköhän matkanteko noin rauhalliselta pojalta sujukin hyvin. Vauhdikkaita ja pirteitä pentusia on molemmat, Reino tosin rauhallisempi kuin Kirppu.

Kirppu

Kirppu on vielä ilman kotia. Näpsäkkä tyttönen se kyllä on, rohkea, vilkas ja seurallinen. Sen kanssa ei varmaankaan käy elämä ainakaan tylsäksi, kun muistuttaa hyvin paljon Siiriä pentuna... ;) Kirpun nimikin kuvaa sen luonnetta erinomaisesti... Se on Kirppu, yhtä vilkas. :)

Vilkas viikonloppu

Rellan kans vietettiin vilkas viikonloppu. Otettiin taas Tuikesta ja Rellasta kaverikuva. Tällä kertaa molemmat osasi poseerata kivasti. :) © Saara K

 Sitten otettiin posetuskuva Rellasta, Tuikesta ja Sakusta. © Saara

Perjantaina käytiin Rellan kanssa rannalla juoksemassa. Sain napattua Rellasta pari kivaa kuvaaki. Relsulla oli vähän vauhti päällä, kun virtaa oli taas aivan riittävästi.

Lauantaina käytiin sitten lenkillä niin, että oli Rippukin matkassa, ja Saara Tuiken kanssa. Minun haavelit osaa jo molemmat seistä hienosti. Rellala on kyllä vielä asennossa hiomista, mutta eipähän ainakaan istu enää heti. :D

Lauantaina iltapäivällä oltiin vielä Saaralla ja Krista tuli Sakun kanssa käymään. Rellasta Saku oli hurjan pelottava ainakin aluksi. 10 kk sakemanni on tietenkin vähän raju leikeissään. Kun Saku ja Krista oli lähdössä, Rellakin kiusasi jo Sakua eikä enää pelännyt sitä.

Tänään käytiin sitten Ylikörköllä isän kanssa, mukana oli Jekku, Sissi ja Rella. Sissi oli vauhdissa oikein kunnolla. Ei paljon ikä paina. Mitä nyt höperyys ehkä hieman vaivaa, sen verran vallattomaksi on meidän muori heittäytynyt ;)

 Lopuksi vielä vähän söpömpää ja kesympää meininkiä kissanpentujen muodossa. Järjestyksessä Aku, Kirppu ja Reino. Alkaa pennut olla jo isoja. :) Tänään penskat oppi, mitä siellä ulkona pitää pyydystää - Siiri toi hiiren sisälle. Siiri oli oikein ylpeä, kun Reino heitteli hiirtä ilmaan. :D

Vilinää

 Vauhtia riittää kun kissanpennutkin on keksineet verhot ja riehumisen. Onneksi ne sentään on tajunneet jo hiekkalaatikon hienouden ja käyvät siellä. Aku, Reino ja Kirppu vipeltää ympäri taloa vauhdilla. Siiri kerjää niille ruokaa minkä ehtii. Hieman rasittavaa sinänsä.

 Rellan kanssa ollaan treenailtu istumista, maahan menoa ja luoksetuloa, lelut se osaa tuoda käteen kun pyytää. Hihnassa käveleminen on vielä vähän hakusessa, kun ollaan pääasiassa lenkkeilty vapaana. Autojen kanssa se osaa toimia jo hyvin. Ihan aluksi autot oli pelottavia ja Rella juoksi niitä karkuun, sitten niistä tuli jahdattavia ja tänään harjoiteltiin sitä, että huomio pysyy minussa koko ajan vaikka auto menis ohi, oppi meni perille nopeasti ja lenkin loppupuolella hihnassakin osattiin kävellä jo yhtä hienosti kuin Rippu. Naapurin koiratarhan ohi Rella menee myös siivosti ja haukkuvista koirista suuremmin välittämättä. Rella on myös jo aika lailla sisäsiisti. Nopeasti se on kyllä oppinut. Autossa matkustaminen ja yksinolo sujuvat Relsulta myös ongelmitta. :)

Viikonloppuna mitattiin Rella, kokoa on tällä hetkellä noin 40cm ja painoa 10 kiloa eläinlääkärillä punnittuna. Rella rokotettiin viime viikolla ja eläinlääkäri arveli sen olevan sydäntensulattaja. Sitä se kyllä onkin. Rella ei ole oppinut kerjäämäänkään, kun kotona sille ei anneta pöydästä murustakaan vaikka se kuinka tuijottaisi. Mummolassa kielsin mummoa ruokkimasta Rellaa, mutta... Käänsin selkäni hetkeksi ja kun käännyin takaisin, Rella mussutti tyytyväisenä pullapalasta mummon jaloissa. Mummon kädet livahtivat selän taakse piiloon. En voinut oikein muuta kuin huokaista syvään, ei voi mitään! Mummon edessä on pakko nöyrtyä. :D

Meän pentuja

Siinä on Rellasta uusimpia kuvia. Se alkaa pikku hiljaa näyttää labbikselta, siis hieman isommalta koiralta. Kokoa on suunnilleen 30cm, kun on suunnilleen Jekun kokoa.

Siinä on mustavalkoinen poika pienillä haamuraidoilla, ne kyllä saattaa isompana joko hävitä tai vahvistua ennestään. :)

Tämä pentu saa näillä näkymin nimekseen Joppe. Onhan se vähän Jopen näkönenki, eikö vain? :)

Ja tässä taas on pieni kilpparineiti, joka muistuttaa kovasti Siiriä. Ei osaa naukua sen enempää kuin Siirikään.

Ja siinä on sitten pentujensa ylpeä äiti, Siiri. Vaikka näyttääkin tarkkaavaiselta, ei se tosiasiassa osaa edes varoa pentujensa puolesta. Rella ja Jekku saa huoletta ängetä samaan koppaan nukkumaan. :)

Ja lopuksi vielä kuva Ripusta :) Tämä kuva löytyy tulevan ulkoasun etusivulta. Viikonloppuna saattaa olla jo uusi ulkoasu sivuilla...

Kisuja

Kuka vois vastustaa tämmöstä? :) Siinä on siis Siirin pentu, se ainoa varattu. Suloisiahan nämä on. Rellankin mielestä kissat on aivan superihania, se änkeää Siirin ja pentujen kanssa samaan laatikkoon nukkumaan ja nuolee pentuja ja Siiriä. Jekku pelkää pentuja hieman, mutta uskaltautuu jo hieman haistelemaan niitä. Viikon päästä pennut taitaakin jo kävellä ympäri taloa. Itseäni miellyttää eniten kilpparityttö hauskan värinsä takia.

Rellallakin on suuri ja hieno aarre, joka maistuu tosi makealta ;)

Sitä sosiaalistuttamista ja niitä penneleitä taas

Rella on yksinkertaisesti varmaan maailman fiksuin penneli. (: No, ehkä se on vähän puolueellisesti sanottu, mutta hieno kuitenki. Sen kans voi mennä varmasti minne vaan ja aina se osaa suhtautua tilanteeseen hyvin. Ollaan nyt käyty tokokisoissa kattelemassa, ollaan ihmetelty lehmiä, lintuja, kissoja, muita koiria, hamsteria, autoja, mopoja ja ihmisiä. Eikä Rella tunnu hätkähtävän juuri mistään. Valtavan hieno pieni koira! Uusista paikoista se ei turhia stressaa, vaan kaikki uusi on sen mielestä vaan kivaa. Aivan toisenlainen kuin Jekku pentuna, Jekku kun on pennusta asti ollu hieman epäluuloinen uusissa tilanteissa.

Hhahhahheh

Sen rakkaus ruokaan on suorastaan hurrrrja. Kissanhiekkalaatikon sisältö oli tosi herkkua niin kauan kuin sen sisällön popsiminen kiellettiin hyvin jyrkästi. Nyt Rella jättää sen jo suosiolla rauhaan eikä yritäkään tunkea koko hiekkalaatikolle, kissanruokakin olisi hyvää, mutta se on jo aiemmin pyritty siirtämään ylemmille tasoille, koska Jekulla menee sen syömisestä vatsa sekaisin (ja niin muuten menee Rellallakin). Jekkukin on sulanut ihan täysin Rellalle. Kuka vois vastustaa tuota pikku neitiä, kun se oikein sitkaasti yrittää? ;) Jekulla kestää aina aikansa tottua, mutta nyt se jo jakelee Rellalle pusuja ja huolehtii sen korvien puhtaudesta.

Tämmöinen pieni Rella...

Kissanpentujen tilanne on se, että yksi on varattu pikkusiskon kaverille. Se raahasi isänsä katsomaan viikon ikäisiä pentuja. Veeran isä katsoi pentuja hetken ja kysäisi, että mikäs me näistä otetaan. ;) Niinpä punaraidallinen pentu on nyt varattu. Vielä mustavalkoinen ja kilppari vailla kotia, mutta eiköhän niillekkin hyvä koti löydy suhteellisen helposti...

 Mutakylvythän on vaan hyväksi, eikös?

Pentujuttuja

Rellaa!

Rella muutti meille lauantaina, käytiin hakemassa pikkuneiti samalla kun käväisin kavereiden tokokisoja kattelemassa. Ainaki tuli todettua, että Rella osaa karjua! Automatkasta ensimmäisen vartin neiti karjui aivan hurjana. Onneksi loppumatka meni kiltimmin. Kotona se törmäsi ensi töikseen Rippuun, joka osoittautui maailman ihanimmaksi kaveriksi. Aivan mahtavaa, joku joka osaa heiluttaa häntää ainakin melkein yhtä lujaa kuin Rellakin! ;)

Seuraavana Rella sai kokea järkytyksen, kun Jekku tuli vastaan. Jekku katsoi pentua ja katsoi minua ja murjotti koko illan mullekin, Rellalle se ilmoitti, että se ei ole ollenkaan tervetullut taloon, kaikki (pallot, lelut, luut, siankorvat, pedit, ihmiset, ruokakupit...) on nimittäin sen. Onneksi Jekku on vain pitkävihainen, mutta tottuu varmasti aikanaan uuteen tulokkaaseen. Jekku erehtyi jo kerran leikkimäänkin Rellan kanssa ennen kuin tajusi, mitä oli tekemässä. ;) Ihan pöljä apsopoika.

Kissanpentuja!

Siiri poksahti sunnuntaina päivällä ja tuloksena on kolme kissanpentua, yksi punaraidallinen (todennäköisesti siis poika) ja kaksi Siirin väristä kilpparia (todennäköisesti tyttöjä). Siiri oli vähän hämmentynyt pennuista ja tuli jalkoihin pyörimään ja huutamaan, että mitä ihmettä noille pitää tehdä, mami, en osaa! Äkkiä Siiri kuitenkin tajusi, että pentuja pitää hoitaa, ja hoitaakin niitä huolella. Tunkeilijoiden karkottamisessa Siiri on onneton. Jos kaverin Pessi antoi äkäiset sähisevät lähdöt ylimääräisille, Siiri tulee häntä pörhöllään puskemaan jalkoja aluksi muka tosi äkäisenä. Rellankin Siiri toivotti tervetulleeksi ystävällisesti puskemalla.