Käytiin sunnuntaina Jokkavaarassa lenkkeilemässä Tessun kanssa. Ei otettu tällä kertaa muita koiria mukaan ollenkaan. Ilma oli tasaisen harmaa eikä pakkastakaan juuri ollut. Lunta on kuitenkin tullut jo sen verran, että ei ihan mustana ole maa. Tessu juoksenteli tyytyväisenä ympäriinsä ja tutkiskeli paikkoja.
Tällä viikolla syötin Tessulle matolääkkeen, jonka ansiosta ripuli lopultakin loppui kokonaan, mikä siis tarkoittaa sitä, että tuolla penskalla oli vissiin matoja. En kyllä ihmettele, kun sen verran hyvin se napsii tuolta maasta jatkuvasti jotain mussutettavaa eikä kaikkeen ehdi väliin millään! Varsinainen vipeltäjä kyllä!
Löysin tänään kirpparilta 6 eurolla yli 3m pitkän nahkaisen talutushihnan ja puolikuristavan kaulapannan Tessulle. Kaulapanta ei ole vielä ihan sopiva, mutta eiköhän se siihen kasva kuitenkin. Oli kyllä hyvä löytö, koska Tepsukkahan ei vieläkään ole uskonut ihan täysin, että hihnassa ei roikuta eikä sitä revitä, vaikka ollaan komennettu ja kielletty sitä varmaan 500 kertaa... Kaksi pentuhihnaa on jo järsitty poikki ja yksi hihna järsitty ruman näköiseksi. Nyt se ei enää niin käytä hampaitaan järsimiseen, kun nekin vaihtui jo pysyviin, joten voidaan alkaa käyttää tuota "uutta" nahkahihnaa.
Tessulla on ilmeisesti joku mörkövaihe, koska se on alkanut ulkona haukahtelemaan ihan tyhjää, välillä saattaa haukahtaa jollekin ihmisellekin. Eilen mm. eräs tyttö vähän erikoisemmissa vaatteissa oli ihan mahdottoman epäilyttävä. Tänään taas puhahdeltiin roskapöntölle... Tämä onkin vähän astetta vaikeampi ikä näin herkkähaukkuisen koiran kanssa, millainenTessukin on. Vaikeaa, kun en oikein tiedä, miten noihin sen haukkumisiin pitäisi reagoida. Ei kamalan kovasti voi kieltääkään, mutta toisaalta en todellakaan halua, että sille tulee tavaksi tuo haukkuminen. Oisko kellään mitään ideoita?
Lauantaina suunnataan Tessun ensimmäiseen mätsäriin katselemaan, miten siellä käyttäydytään vai käyttäydytäänkö mitenkään. :D
(Ja mulla ei muka ollut oikein mitään asiaa kirjoiteltavaksi...)