Joulu 2014

Jouluaaton tunnelmia

Nyt alkais olemaan joulu taas pulkassa, kun on syöty jouluruokaa ja suklaata ällötykseen asti. Varsinki sitä suklaata. Syömisen vastapainoksi olen käynyt koirien kanssa lenkkeilemässä ja taluttelin kaikkia kolmea koiraani. Ripusta on tullut jo melkoinen vanhus, Rella on ihan entisensä ja Tessu oli joulun riehumisen jälkeen kaksi päivää ihan rättiväsynyt - se ei nimittäin nukkunut neljään päivään muuten kuin yöllä, ja muun ajan ravasi ympäri taloa oikeastaan pysähtymättä missään välissä. Ihan toivoton ad/hd- ja stressimaha-koira.

Rippu on tosiaan 10,5-vuotias, sillä on pari isohkoa nisäkasvainta, sen takajalat ei enää kanna sitä vertaa, että se haluaisi hyppiä vasten tai hyppelisi sohvalle mitenkään keveästi, myöskään kopin katolla sitä ei enää näe haukkumassa - se ei halua hypätä enää niin korkealle. Kuulo sillä on joko mennyt erittäin valikoivaksi tai sitten se on vähän huono. Sisällä se viihtyisi vaikka koko ajan. Edelleen se on ihan mahdottoman kiltti, haluaisi mielellään istuskella sylissä (sehän siis painaa vaivaiset 30kg ja on 56cm korkea...) ja olisi aina valmiina hyppäämään auton kyytiin, että pääsisi metsään juoksemaan. Tuntuu vaan hurjalta, että koira, joka on minun ensimmäinen oma koirani, on jo niin vanha. Saa nähdä tuleeko se näkemään enää seuraavaa joulua.

Meillä Tessun kanssa oli oikein virkeät joulunpyhät, ei päästy liikaa lepäämään kumpikaan. Tessulla on ilmeisesti samaa vikaa kuin Rellalla, eli se reagoi uusiin ja jännittäviin tilanteisiin vatsallaan, joten mie juoksutin sitä joka ainoa yö vähintäänkin kerran ulkona, yhtenä yönä kahden tunnin välein. Voin kertoa, että kyllä väsytti! Kun talossa on kuusi ihmistä, niin siellä ulko-ovellakin on jatkuvasti joku menossa, ja Tessu oli lähdössä jokaisella ovenavauksella ulos. Eipä se siis joutanut lepäilemäänkään liikoja. Nyt on sitten pari päivää lepäilty ja toivuttu tuosta reissusta, Tessu varsinkin.

Kävin Jokkavaarassa kiikkumassa Tapaninpäivänä Rellan, Ripun ja Tessun kanssa, pakkasta oli noin 25 astetta ja vanhuskoiraa paleli tietysti hirveästi. Tessu oli oikein elementissään, kun sai pyöriä lumessa ja rääkätä Rellaa, sillä tuntui olevan ihan sopivan lämminkin.

Olispa vaan ihanaa löytää jostain työpaikka, niin että voisi joskus kuvitella pääsevänsä kaupungista pois. Kyllä mie kaupungissakin ihan kohtuullisesti viihdyn, mutta paremmin viihtyisin maalla. Nuo lenkkeilymaastot on alle kahden kilometrin säteellä minun kotikodista. Ei paljon parempaa asuinpaikkaa voisi kuvitella. Mutta noh, sellainen joulu oli mulla koirien kanssa. Oikein rentouttava ja mukava yöheräilyistä huolimatta, oli kiva viettää taas aikaa kunnolla noiden vanhempienkin koirien kanssa.

Koirapuistoilua

Tänään puolen päivän aikaan Henkka meni mumminsa luokse ja me suunnattiin Tessun kanssa koirapuistoilemaan. Aluksi puistossa ei ollut ketään muita, joten leikitin Tepsua jollain maasta löytyneellä hanskalla. Opeteltiin vähän seuraamista ja paikallaan istumista siinä sivussa. Hyvin alkaa Tessulla tuo seuraaminen jo luonnistumaan, vieläkin se pyrkii välillä liian eteen, mutta kylläpä tuo tuosta edistyy! Paikallaistumiset ja muut paikallaolot olisi kivoja osata jo valokuvauksenkin kannalta. Tuskin Tessusta tokokoiraa tulee, kun ei multa löydy riittävää kunnianhimoa tai intoa pikkutarkkaan työskentelyyn, mutta onhan noita asioita hyvä osata.

Koirapuistoon tuli noin vartin jälkeen leikkikaveriksi 8kk ikäinen australianpaimenkoira uros Diesel. Sen kanssa Tessulla sujui leikit paremmin kuin ikinä yhdenkään muun koiran kanssa, jos sisaruksia ei lasketa. Painit ja takaa-ajoleikkejä tuli sopivassa suhteessa ja molemmat yrittivät alistaa toisiaan sen verran, ettei kumpikaan päässyt niskan päälle. 10 minuuttia ennen meidän lähtöä puistoon tuli myös joku alle vuoden ikäinen laikatyttö, josta molemmat pojat tykkäsivät kovasti. Tessulla alkoi kuitenkin meno jo vähän hyytymään tunnin leikin jälkeen, joten me lähdettiin sitten käveleskelemään kotiin.

Tuli nyt mitattua endomondolla matka tuonne koirapuistoon eikä sinne ole suorinta reittiä sen enempää kuin 2,6 km... Taidetaan käydä jatkossa siellä ihan kokonaan kävellenkin. Olen aina luullut, että tuonne keskustan toiseen laitaan olisi vähän pidempi matka, mutta eipä näköjään. Nyt kun mulla loppui työt, niin on valoisan aikaankin hyvin aikaa käveleskellä tuonne puistoilemaan.

Tämän postauksen myötä taidan toivottaa hyvää joulua ja palailen sitten joulun jälkeen kertomaan, miten meidän joulunvietto sujui!

Jouluiset kuvaukset

Keskiviikkona oli ohjelmanumerona joulukorttikuvien ottaminen Tessusta! Meillä oli tuollainen nätti jouluviitta/huppu, joka päällä otettiin viime vuonna Jullesta joulukuvat, mutta eihän se ehkä kovin hyvin tällaiselle pörröpallerolle sopinutkaan. Myinkin sen sitten jo eilettäin pois, se pääsi jonkin japaninpystykorvan päälle seuraaviin joulukorttikuviin. Onneksi saatiin parempiakin kuvia Tessusta ja myös se joulukorttiin sopiva kuva, mutta sen esittelen sitten vasta vähän ennen joulua. :)

Virittelin tosiaan tuollaisen kuvausnurkan sohvalle, taustaksi punainen pöytäliina ja Ikean tekotalja koiran alle. Meillä ei täällä kaupungissa ole joulukoristeita tai muuta härpäkettä, mitä olisi voinut laittaa lisärekvisiitaksi, kun ei vietetä kuitenkaan aattoa täällä, mutta ihan hyvä tästä näinkin tuli. Tessukin oli oikein yhteistyöhaluinen ja suostui kiltisti makoilemaan sohvan nurkkaan sen sata kertaa.

Jos mitään maata mullistavaa ei tapahdu, niin huomenna tai ylihuomenna tulen sitten postailemaan Pellon näyttelystä, johon mennään katsomaan Tessun siskoja ja veljeä, ja sitä miten ne siellä mahtaa pärjäillä. Tessunhan mie tosiaan unohdin ilmoittaa... Toivottavasti saan myös kivoja kuvia sisaruksista.