maanantai 7. marraskuuta 2016

Ihana talvi tulee!

Tuossa kuvassa on näkymä meidän makuuhuoneen ikkunasta sunnuntaiaamuna! Yksi parhaita asioita tässä kämpässä on nämä maisemat, mitkä täältä on. Rakastan talvea, lunta ja pakkasta, eikä tällainen näkymä aamulla voi muuta kuin vetää hymyn korviin asti! Kävin koiruuksien kanssa käveleskelemässä Kirkkolammen ympäri, molemmat käyttäytyi niin hienosti.

Tessu on toipunut kastroinnistaan todella hyvin. Pissojen lipittäminen, tyhjänpäiväinen vinkuminen ja korvattomuus on ihan mennyttä aikaa. Tyttöjen kanssa voi leikkiä ja nykyään ohitukset sujuu hienosti, kun Tessu malttaa keskittyä muuhunkin kuin narttujen hajuihin. Nykyään Tessu pystyy kuuntelemaan hyvin, vaikka joku toinen koira menisi ohikin ja sen myötä ne vähätkin rähinät on totisesti loppuneet.

Halilla on menossa jonkinlainen mörkökausi, vähän kaikki on pikkuisen jännää, mutta sitten toisaalta se on tosi reipas ja leppoisa luonne. Kävin mummon ja ukin luona sen kanssa, ja siihen ihastui kaikki. Hali kävi sievästi tervehtimässä jokaisen, kerjäsi keittiössä makupaloja ja silppusi yhden sanomalehden aikansa kuluksi. Se on vaan yleisolemukseltaan sellainen leppoisan rauhallinen toisin kuin Tessu, joka on aina ollut vähän sellainen hermostunut ja vilkas vaeltaja, joka tarkkailee jatkuvasti ympäristöä ja säntäilee sinne tänne. Fiksu tyttö kaiken kaikkiaan, ja niin mahdottoman sievä. ♥

Pentutreffeilläkin käytiin, siellä oli nyt paljon parempi meno kuin aiemmin. Pentutreffit oli ohjattuna, jolloin ensin rauhoituttiin, sitten leikittiin noin 5-10 minuuttia, käytiin tauolla, leikittiin taas ja rauhoituttiin lopuksi. Kouluttaja oli pentujen kanssa aitauksessa ja puuttui mm. liian rajuihin leikkeihin. Tämä systeemi on paljon parempi kuin se, että pennut vaan heitettäisiin aitaukseen painimaan keskenään ilman mitään välirauhoittumisia tai osaavaa kouluttajaa. Leikistä tulee helposti sellaista väsynyttä ärinää ja se rauhoittumisen opettelu unohtuu kokonaan, jos niiden annetaan leikkiä keskenään lähes tuntikin yhteen menoon...

Nyt kun pakkasta on ollut 10 astetta, on Hali tarvinnut jo villapaitaa päällensä, se hytisee todella kovasti jo näillä asteilla ja huomiseksi on luvattu 16 pakkasastetta. Talveksi sille pitää ehkä hankkia vielä takki päälle, ei taida villapaidat enää kovemmilla pakkasilla riittää. Hali on vielä lyhytkarvaisempi kuin Julle aikanaan tai Riina ja sen muut jälkeläiset.

Jäniksistä Hali ei vielä ole suuremmin innostunut, mutta nenä käy koko ajan ja metsässä vauhtia piisaa, joten eiköhän se siitä viimeistään ensi syksynä, kun ikää ja varmuutta on enemmän. Meillä ei tämän asian kanssa ole kiire. Ylipäänsä Halin kanssa ei ole juuri mistään stressattu, ei ole räpsitty kasvukuvia eikä hoppuiltu minkään asian kanssa.