Hoitokoirahulinaa

Viikonloppu kului melkoisen koira-armeijan keskellä, kun hoidossa oli pari labbista ja talossa oli vielä omasta takaa sisällä Nella, Rella ja Riitu, ulkona tietysti Rippu ja Sissikin vielä. Hyvin meni siinä mielessä, että hoitokoirat olivat aivan ihania, rauhallisia ja leppoisia kavereita. Oikein rakastivat rapsutuksia ja haleja toisin kuin nämä meidän omat otukset. Näin monen koiran kanssa touhuaminen oli kuitenkin hyvin erilaista kuin kahden kanssa touhuaminen. Itselleni tuli mieleen, että ainakin neljä labbista on ehdottomasti liikaa, kun tuntuu, että niitä on sitten joka paikka täynnä, melkein jo kompastuu niihin. Huomiotakin saa turhan vähän se, joka on kaikista kiltein ja vaatimattomin eli Rella tässä tapauksessa.

Oli mielenkiintoista seurata, miten hoitokoirat Emma ja Iita olivat tiukasti kahdestaan ja Rella ja Nella kahdestaan, leikitkin olivat näillä parivaljakoilla kovin erilaisia eivätkä oikein sopineet yhteen. Hoitokoirista Emmalla oli emäntäänsä ehdottomasti kovempi ikävä kuin Iitalla, ensimmäisenä yönä rauhoittumisesta ei tahtonut tulla oikein mitään, vaan Emma kiersi ympäri huonetta lelu suussa ja oli levoton muutenkin. Toinen yö sujui huomattavasti helpommin. Voisin kyllä kuvitella, että Rella olisi jo ensimmäisenä päivänä järjestänyt hoitajalleen hermoromahduksen ikävöinnillä... Nämä mustat neidit nähdään mahdollisesti tulevaisuudessakin silloin tällöin meillä hoidossa porukan jatkona.

Lenkillä hihnat solmussa, vasemmalta Iita, Rella, Emma ja Nella


Alhaalla oli jotain jännittävää, tähyilemässä Emma, Rella ja Nella