Julle 10 viikkoa ja kuulumisia

Julle on nyt 10-viikkoinen ja tähän mennessä sen kanssa ollaan opeteltu hihnassa kävelyä, sisäsiisteyttä, seisomista, istumista ja maahan menoa. Niin ja katsekontaktin ottamista. Ja poikahan osaa jo vaikka mitä, se osaa mennä hyvin nopeasti maahan käsimerkillä ja nousta siitä seisomaan ihan suullisella käskyllä. Istuakin se osaa jo, vaikka tämän opettelemista ollaan kovasti yritetty vältellä, kun se tahtoo sitten olla se ikuisuusjuttu. Paikallaan poitsu pysyy ehkä 3s, mutta on sekin parempi jo kuin ruokakupin perään ryntäily ja pomppiminen... Katsekontaktia ollaan opeteltu naksuttimen kanssa ja nopeastihan tämä poika tajusi senkin. Mukava touhuta koiran kanssa, joka on noin innokas ja hyvä oppilas. :)

Rella on kulkenut mukana siinä missä Jullekin. Juoksuisena sen huomio keskittyy muutenkin ihan kaikkeen muuhun kuin minuun, hajut ja naapurin uroskoira on ehdottomasti enemmän Rellan mieleen kuin kuunteleminen tällä hetkellä. Rellauksen kanssa olisi tarkoitus käydä sorsametsällä nyt, kun kerta sellainenkin on alkanut. Itsellä jäi vain se kortti hankkimatta jälleen kerran, joten ollaan taas muiden varassa... Käydään siis, jos saan Henkan tai isän lähtemään sorsametsälle. :D

Ensi viikon lopulla muutetaan Henkan kanssa yhteen ja suunta on toki kaupunkiin päin. Siinä onkin jännäämistä, miten Rella ja Julle sopeutuvat kerrostaloelämään... Jullesta en niin huolissaan ole, kun se osaa jo aika hyvin jäädä yksinkin ja kun se kasvaa kerrostalon ääniin, niin tuskinpa se niihinkään mitenkään reagoi. Rellan yksin jäämiset sen sijaan on yhä vain ongelmallisia. Se pyrkii perään etenkin vieraissa paikoissa ja ikävissään syö kaiken syömäkelpoisen, mihin vain yltää. Samoin sen pahana tapana on kiskoa sängystä petivaatteet pois ja levitellä kaikki esillä olevat vaatteet pitkin lattioita.

Julle maailmaa katselemassa

Käytiin eilen Maaseudulta käsin -messuilla ja otettiin Jullekin mukaan katselemaan vähän maailmaa. Nähtiin lehmiä, ihmisvilinää, koiria ja meteliäkin, mutta reippaasti se siellä meni. Julle sai myös hurjan määrän rapsutuksia ja lässytyksiä, ja niistäkös se tykkäsi. ;) Lopuksi pikkuinen koiruus simahti sitten ja nukkui tyytyväisenä auton vieressä, kun odoteltiin muita ja koko matkan Tervolasta kotiin. Ostettiin myös meidän tulevan asunnon oveen, tai mihin sitten laitetaankin, minä asun täällä -kyltti, jossa on beaglen kuva. :)

Tänään vietetään sitten rauhallisempi päivä ilman mitään erityistä touhua.

Julle tuli taloon

Meidän uusi vauva, saanen esitellä! ;) Tämän beaglepoitsun nimi on Julle, niin virallisesti kuin ihan jokapäiväisessä käytössäkin. Julle on yksi Riinan ja Remun pennuista. Aivan valloittava ihanaluonteinen poika. Ei tästä voinut millään luopua. Tämä tulee sitten minun ja Henkan yhteiseksi hauvavauvaksi. Saa nähdä, mitä tästä tulee, tänä syksynähän ehditään jo ensimmäisen kerran testailemaan pupujahtia, jos poitsu siihen osoittaa innostusta ja ensi vuonna sitten näyttelyitä, jos tästä kasvaa kelvollisen näköinen beagle.

Muut koirat ovat ottaneet Jullen hyvin vastaan. Rella on pennulle vähän niin kuin varaemo, leikkii sen kanssa hyvin varovasti, antaa sen nukkua vieressään ja on loputtoman kärsivällinen. Niin kuin Relppis aina... Riitun mielestä Jullesta sai just hyvän kaverin hippaleikkeihin, kun kokoeroakaan ei ole niin kauheasti.

Julle-pojan kanssa ollaan harjoiteltu niin hihnassakävelyä, seisomista (...) kuin sisäsiisteysasioitakin. Ja tietysti tutustuttu kaikenlaiseen uuteen ja jännään. Tosin Jullen mielestä suurin piirtein kaikki uusi on vaan niiin kivaa. Käytiin rannallakin ja Julle on pulahtanut jokeen jo kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla se luiskahti kiveltä alas ja toisella kerralla juoksi vauhdilla Rellan perään ja taas uitiin. Ei se taida vedestä erityisemmin nauttia, mutta ei se sitä ole ruvennut pelkäämään tai varomaankaan ihmeemmin.

Rellalla on juoksut, elämänsä viimeiset sellaiset, koska se tullaan leikkauttamaan heti näiden juoksujen jälkeen. En kestä enää yhtään hetkeä tuota hormonihirviötä, joka tarjoilee pyllyään juoksuisena kaikille, ei kuuntele mitään, ei keskity mihinkään ja kiskoo lenkeillä kuin hullu hajujen perässä. Eikä Relppiksellä olla kuitenkaan pentuja tekemässä, joten helpompi kaikille. Kaikin puolin.