Askartelua

Nyt kun rapakelit alkoi, niin ulkona ei voi tokoilla pahemmin, koska Rippu ei suostu tekemään lätäköissä yhtään mitään. Tietkin oli loskaa täys vähän aikaa sitten, nyt ne on jo sulanu onneksi. Ite olin kipeä pari päivää, mutta onneksi on jo menossa ohi. Lekurissa käynti kerto, että on silmätulehdus. Vaan eiköhän se parane. (: Rimpulan ja Sissin juoksut alkoi, sen asian varmisti ystävällisesti naapurin jämttiuros Anselmi, joka murtautui häkistä ulos kolme kertaa eilisen aikana. Naapuri ei ite ollu paikalla, joten kävin paikkailemassa häkin ovea rautalangalla jos se vaikka pysyisi häkissä.
Eilen olin miekin aikaansaava. Koeviikon aikana jää aika paljon ylimääräistä aikaa jos lukee sen verran ku mie luen ja on lisäksi vielä kipeä. Niinpä tuli askarreltua tämmöset:
Ja päällä:
Valjaat tein mittailemalla koiraa ja kokeilemalla joka välissä päälle. Ohjeet tekemiseen otin täältä. Ne on Jekulle just sopivat. Ei purista eikä kiristä mistään, mutta ei ole löysätkään. Ja ainakin näiden sivujen ja tämän kuvan mukaan ihan just oikeankokoiset. Ajattelin, että valjaiden tekeminen olisi ollut vaikeampaa, kun sivuilla sanottiin, että valjaiden tekeminen itse on yllättävänkin haastavaa. Mutta ohjeiden mukaisethan näistä tuli. Valjaiden sininen osa on 2cm leveää nailonnauhaa ja pehmusteet harmaata fleeceä. Tarkoitus olisi väkertää vielä ainakin Sissille samanlaiset, kun Maija tahtoo meidän muorillekin punaharmaat valjaat... Voi sitten vedättää ihan järkevästi pyörääkin. Aiemmin näillä ei ole ollut vetovaljaita.

Tänään syötettiin koirille ja kissoille matolääkkeetkin. Jekkukin söi nakinpaloihin piilotetut matolääkkeet mukisematta, kun heittelin ne lattialle niin, että tuli Siirin kanssa vähän kilpailua. Ei voinu hidastella, kun hurja Siirihän olisi saattanu vaikka syödä ne namit nenän edestä. (; Yleensä Jekku on se nirsoin ja tarkin ruuastaan. Sissille matolääkkeet meni alas kevyesti, mutta yllättäen Rippu oli se joka sylkäisi pillerin pihalle. Sitten vain lääkettä uudestaan kitaan nakinpalasen sisällä. Meni sekin sitten. Tänään käytiin Jekun kanssa totuttelemassa valjaisiin. Vähän se niitä vierasti, mutta eiköhän tuo opi. Ulkoilutin skootteriakin ensimmäisen kerran tälle vuodelle. Huoltoon se joutaa ennen ku aion sillä lähteä kulkemaan tien päälle oikeasti...

Sissi-muorista vielä muutama kuva.

"Kyllä on tylsää, mitään ei tapahu ikinä."

"Yäähuoh."

"HAAAUKOUTOS."

Ja sitten yksi kuva Ripustakin, joka kysyy, että eikö sulla tosiaan ole järkevämpää tekemistä ku kuvata.

Mätsäröintiä ja semmosia

Rippu SEK1, BIS1

Se teki sen jälleen. (; Kolmas kerta Ripun mätsäriuran aikana kun se on BIS1. Juoksuja ei edelleenkään kuulunut, joten lähdettiin sitten mätsäreilemään Ripun kanssa. Kerättiin pisteitä vähän, että Pyrri ei ihan heti pääsisi ohi mätsäricupin pistetilastoissa, vaikka Rippanareppanan juoksut nyt alkaiskin. Rippunen käyttäytyi taas omaan ihan mallikkaaseen tapaansa, ei rähissyt eikä pelleillyt muutenkaan. Tuomarina oli Paula Saarijärvi.

Mätsärin jälkeen pelleiltiin sitten vähän Roopen kanssa tyhjässä tai ainaki lähes tyhjässä hallissa.
Rippu seurailee.

Lumet on sulanu vauhdilla, joten potkurointikausi jäi vähän tyngäksi. Mummolaankin ehdittiin potkuroida vain kerran koko talven aikana. Aina oli liikaa lunta tiellä tai jotain vastaavaa. Vihdoin kun maaliskuun puolessa välissä alkoi olla hyvät ja sopivan jäiset tiet, kelit loppui siihen. Nyt tiet on jo aivan sulat ja ruohokin on tullut esiin lumen ja jään alta. Siispä varsin tynkä talvi potkuroinnin osalta. Koirahiihtelyä me ei harrastetakaan, kun siihen sopivaa koiraa ei ole, Rippu on hidas eikä muuksi taida muuttua. Kunnon vetokaverin hankkiminen houkuttelisi kovasti...

Nyt nautitaan rapakeleistä Jekun kanssa. Tähän aikaan vuodesta iskee epätoivoinen olo ja tuntuu, että nyt se turkki lähtee kun se ei pysy puhtaana ja siistinä paria tuntia pidempään. Ja tätä aikaa riittääkin sitten taas siihen kun saadaan seuraavat lumet maahan joskus joulukuulla. Mitenhän sitä taas jaksaakin?

Kuvassa Kefeus Zebra Rock

Mätsäriä edellisenä päivänä kävin Kemijärvellä koiranäyttelyssä ilman koiraa. Kehäänkään en päässyt, mutta kuvailemaan kuitenkin. Aamupäivä meni lapinkoiria kuvaillessa, välillä kävin kuvaamassa tutun harmaan norjanhirvikoiran, sitten jotain sekalaisia koiria ja viimeisenä päivän lopuksi tuli kuvattua kaikki siperianhuskytkin... Illalla tunsi kyllä, että koko päivä tuli seisottua pihalla. Jekun seuraava näyttely on sitten toukokuussa. Nyt pitää vain muistaa ilmoittaa Jekku sinne Pellon näyttelyyn. Met lähemä Pelhon kattomhan mite met pärjäämä tänä vuona ko viime vuona meni vähä nii ja näi!

Lisää kuvia Kemijärven näyttelyn lappalaiskoirista, siperianhuskyista ja muista roduista.