Rokotuksilla meni ihan hyvin, Riitu kyllä pelkäsi kaikkia koiria siellä (pohjanpystykorvan pentua, suomenlapinkoiran pentua, pyreneittenkoiraa, samojedinkoiraa jne), mutta ihmisiä ei niinkään. Rokotus ei pienestä tuntunut ollenkaan kivalta. Napatyrästä eläinlääkäri sanoi, että se on jo niin pieni, että se varmastikin menee itsestään umpeen ennen kuin Riitu on puolivuotias. Eli leikkaukselta varmaan säästytään kuitenkin.
Ihmisten ilmoilla kävely meni loistavasti; Riitu ei pelännyt autoja, ihmetellyt erilaisia ääniä tai säikähtänyt ohi viuhahtelevia pyöräilijöitä, tepsutti vain nätisti pyörätien reunaa Rellan kanssa. :) Autoja (etenkin sora-autoja) se tosiaan kotona päin säikähtää aina lenkillä, meneväthän ne tietenkin tosi läheltä ohi ja huomattavasti lujempaa kuin kaupungissa. Varmaan kaupungissa on myös niin paljon kaikenlaista muuta jännää, että siellä ei jouda jännittämään autoja.
Käytiin myös vanhalla talolla kävelemässä kaupunkireissun jälkeen. Riitulla oli niin jännää tutkiessa hajuja ja ihmetellessä lehmiä, että se unohti ihan täysin totella. Mennä viipotti vain omissa jutuissaan. Kyllästyin sen tottelemattomuuteen ja ajattelin, että kyllä kai se kuitenkin vähän ajan päästä perässä tulee eikä halua yksin jäädä, mutta eipä vain. Ehdin säikähtää, että koko koira hävisi, kun oltiin jo rannalla menossa ja rääpäle olikin juossut takaisin autolle välittämättä siitä, että itse olin Rellan kanssa rannalla.
Pihalla piti Rellan kans juosta sitten vähän kilpaa, välillä oli hyvä piiloutua auton alle turvaan. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti