Tessukin sai ystävän

Meidän Tessu on ihan tunnettu siitä, että siitä ei yksikään koira tykkää oikein kunnolla. Rella vähän arastelee sen päällekäyvää leikkimistä, johon kuuluu murinaa, ärinää ja vähän jahtaamista haukkumisen säestämänä. Riitu taas on Tessun kanssa toisinaan hätää kärsimässäm, vaikka periaatteessa tykkääkin Tessusta. Saaran bortsut ei Tessusta piittaa ollenkaan, vaikka Tessu kuinka yrittää mielistellä. Bortsujen mielestä innokas lapinkoirapoika on kamala. Koirapuistossa on ollut muutamia koiria, joiden kanssa Tessu on tullut todella hyvin juttuun, mutta sitten myös liuta niitä, joiden kanssa ei ollenkaan niin hyvin. Vieraiden urosten kanssa Tessu ei tule enää nykyään juttuun ollenkaan.

Viime viikolla Tessu sai kuitenkin tosi hyvän ystävän minun serkun, Oonan, koirasta Murusta (Ahulin Ciiri), kun ne tulivat Ylöjärveltä mökkeilemään tänne Rovaniemelle. Siinä oli ystävyyttä heti alusta alkaen, molemmat koirat pinkoivat ympäri pihoja, repivät keppejä yhdessä, haukkuivat latoon pesään tehneelle kärpälle, kerjäsivät grilliruokaa ja lopulta nukkuivat kylki kyljessä mökin portaalla. Murukaan ei kuulemma ollut pitkään aikaan leikkinyt kenenkään kanssa yhtä innokkaasti.

Kyllä kaksi samanrotuista koiraa tulee aina paremmin juttuun kuin erirotuiset, vaikka toimeen tultaisiinkin. Eri rotuisilla koirilla on niin erilaisia tapoja suhtautua asioihin ja käyttäytyä eri tilanteissa, että toinen koira ei välttämättä ymmärrä sitä ollenkaan. Labbikset tykkää törmäilyleikeistä, joissa ei olla leikilläänkään vihaisia, tipsut tykkäisivät myös kiltistä leikkimisestä, beaglejen leikkiin puolestaan kuuluu takaa-ajoa ja ulisevaa haukkumista.

Mukava kuitenkin nähdä, että Tessukin tulee edes jonkun koiran kanssa juttuun paremmin kuin hyvin. ♥ Harmi vain, etteivät Tessu ja Muru ehtineet nähdä useammin.