Tänään laiskotti ihan tosissaan koko lenkille lähteminen. Välillä on niitä päiviä, kun vois vaan kävellä vaikka kuinka paljon ja sitten on näitä päiviä, kun laiskottaa enemmän kuin tarpeeksi. Päätin sitten lähteä katsomaan, joko joen jäälle olisi tehty latu ja otin itelle kameran kaulaan sekä nappasin Tessulle pitkän hihnan, että voin pitää sitä vähän irtikin ja antaa sen itekseen rymytä ja purkaa energiaansa. Irti en uskalla sitä pitää, kun se kyttäilee niin ahkerasti ympäristöään ja tykkäisi käydä ajattamassa moottorikelkkoja ja kaikkia kulkijoita se mielellään haukkuisi.
Lähtiessä oli tosiaan melko pilvinen ilma, vähän sateli lunta, mutta muuten oli aika harmaata. Joelle päästyä tuo aurinko alkoi kuitenkin pilkistelemään pilvien ja puiden takaa ja piristi kummasti. :) Heittelin Tessulle lumipalloja ja opeteltiin vähän vierelletuloa ja seuraamista. Tessun kanssa on vähän unohtunut treenata näitä ihan perusjuttujakin... Melkein hävettää se, että Tessu ei osaa vieläkään oikeasti edes seurata,vaikka se on jo 7kk.
Tuli räpsittyä kumminkin ihan kivoja kuvia tuolla pienessä lumisateessa auringon paistaessa, pakkastakin oli vain 15 astetta, niin ei sormetkaan jäätyneet. Kevättalvi on vaan niin parasta aikaa.
Aamupissatuslenkillä tavattiin 11kk ikäinen saksanseisojanarttu, jolla oli juuri ensimmäiset juoksut loppuneet. Tessu oli "hieman" onnessaan, kun sai vähän aikaa leikkiä sen kanssa ja vikisi sitten koko aamupäivän makuuhuoneen sängyllä ja vahtasi ulos. Ei tarvi ihmetellä, miksi ruoka ei maistu, kun alkaa tyttöjen juoksut kiinnostamaan!
