Kävin maanantaina Oikaraisella ja lähdin pitkälle metsälenkille, kun oli niin kaunis päivä. Nappasin taas Riitun mukaan pitämään vauhtia yllä. Tuollainen ilopilleri on sitten ihana lenkillä! Ainakin näkee, että toinen nauttii toisin kuin noiden kahden kanssa. Keskenään ollessa Rella jolkottelee ympäriinsä tylsänä ja Julle vain nuuhkii tai pilkkoo risuja kappaleiksi... Ota siinä sitten kuvia. Mutta kun ottaa Riitun matkaan, on vauhti taattu. Se ei kyllä anna kummankaan laiskimuksen pysähtyä hetkeksikään. ;) Lisää kuvia täällä.
Muuten meidän elämä sujuu taas kerrostalossa kahden koiruuden kanssa. Hihnakäytöstä, sisäsiisteyttä ja perusjuttuja opetellaan edelleen. Vähän ollaan erään beaglen poikasen väsyttämiseksi harjoiteltu myös seuraamista, paikallapysymistä, istumista, seisomista ja maahan menoa. Paikalla Julle pysyy jo aikas kauan varsinkin ruokakupin edessä. Istuminen ja maahanmeno tapahtuu käskystä ja seistäkin se osaa vapaasti esitettynä kauan. Asennossa tosin on vähän harjoiteltavaa, mutta mitäs tuosta. ;) Pikku hiljaa pitäisi tosin alkaa opetella näyttelyhihnassa käveleskelyä ja sitä, että joku saattaisi vaikka tutkiakin sitä vähän. Se on nimittäin vähän unohtunut ja tälle vuodelle on lupailtu yhtä mätsäriä, jonne me ollaan kyllä ehdottomasti menossa.. :) Korkeutta tuolla beaglen poikasella on varmaan jo lähes 35cm verran ja painoa 11kg... Ei se taida kovin pieneksi beagleksi jäädä. :D
Rellukka kyttäilee, arkailee ja murisee välillä niin vastaantuleville ihmisille kuin koirillekin. Tekee ajoittain lenkkeilystä hieman tympeää, mutta jospa tuokin käytös harjoittelulla paranee... Muuten se on kyllä nyt ollut pirteämpi ja enemmän oma itsensä kuin edellisellä yrittämällä olla kerrostalossa.
Muuten meidän elämä sujuu taas kerrostalossa kahden koiruuden kanssa. Hihnakäytöstä, sisäsiisteyttä ja perusjuttuja opetellaan edelleen. Vähän ollaan erään beaglen poikasen väsyttämiseksi harjoiteltu myös seuraamista, paikallapysymistä, istumista, seisomista ja maahan menoa. Paikalla Julle pysyy jo aikas kauan varsinkin ruokakupin edessä. Istuminen ja maahanmeno tapahtuu käskystä ja seistäkin se osaa vapaasti esitettynä kauan. Asennossa tosin on vähän harjoiteltavaa, mutta mitäs tuosta. ;) Pikku hiljaa pitäisi tosin alkaa opetella näyttelyhihnassa käveleskelyä ja sitä, että joku saattaisi vaikka tutkiakin sitä vähän. Se on nimittäin vähän unohtunut ja tälle vuodelle on lupailtu yhtä mätsäriä, jonne me ollaan kyllä ehdottomasti menossa.. :) Korkeutta tuolla beaglen poikasella on varmaan jo lähes 35cm verran ja painoa 11kg... Ei se taida kovin pieneksi beagleksi jäädä. :D
Rellukka kyttäilee, arkailee ja murisee välillä niin vastaantuleville ihmisille kuin koirillekin. Tekee ajoittain lenkkeilystä hieman tympeää, mutta jospa tuokin käytös harjoittelulla paranee... Muuten se on kyllä nyt ollut pirteämpi ja enemmän oma itsensä kuin edellisellä yrittämällä olla kerrostalossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti