Minun laihtunut löppänäiskoirainen pääsi tänään rallattelemaan jäälle irti ensimmäistä kertaa kunnolla leikkauksen jälkeen. Oli siinä labbisneidilla nahoissa pysymistä eikä se kovin hyvin tuntunut onnistuvankaan. Lumen päälle oli nimittäin muodostunut kiva jääkerros alkuviikon plussakelipäivän takia ja niinpä Relppiksen varpaista tuli verta tämän rallattelulenkin päätteeksi. Noh, jospa paranneltaisiin noita pari päivää hihnalenkeillä taas vaihteeksi ja katsotaan perjantaina, josko Rellan tassut kestäisivät, kun se saa seuraa muista koirista, kun olisi tarkoitus kavereiden kanssa lähteä Vaattungilla pyörähtämään.
Rella parani leikkauksesta hyvin nopeasti. Pari-kolme päivää pidin sillä pönttöä päässä, mutta kun se ei osoittanut mitään mielenkiintoa haavaa kohtaan, annoin sen olla ilman pönttöä. Haava parani nopeasti ja hyvin nopeasti koira oli niin kuin sillä ei ikinä mitään leikkausta olisi ollutkaan. Vähän turhankin nopeasti siihen nähden, että "sairaslomaa" piti olla 2 viikkoa.
Julle täytti 6kk. Kokoa sillä on jo hurjasti, varmaan 40cm (pitäisi mitata) ja painoakin varmasti ihan riittävästi. Nyt se kerää jo massaakin ympärilleen, joten järkäle mikä järkäle.
Sisäsiisti tuo pisketti ei vieläkään ole, vaan yksinjäädessä saattaa tulla pissat sisälle. Jullella on ärsyttävän urosmainen tapa kohkata lenkillä hajujen perässä ja päästää tippa tuonne ja toinen tänne. Lenkin loputtua sen rakko ei vieläkään ole tyhjä, mutta kohkaamiselta se ei kertakaikkiaan ehdi pissata kunnolla. Niinpä sillä on hätä ulos noin 10-15 minuuttia sen jälkeen, kun on tultu sisälle. Oli takana sitten 20 minuutin tai tunnin lenkki. Hohhoijaa, ei ole tainnut näin huonosti sisäsiistiksi oppivaa koiraa olla ikinä. Nykyään se sentään jo pyrkii ulos ja yrittää pidätellä parhaansa mukaan.
Sisäsiisti tuo pisketti ei vieläkään ole, vaan yksinjäädessä saattaa tulla pissat sisälle. Jullella on ärsyttävän urosmainen tapa kohkata lenkillä hajujen perässä ja päästää tippa tuonne ja toinen tänne. Lenkin loputtua sen rakko ei vieläkään ole tyhjä, mutta kohkaamiselta se ei kertakaikkiaan ehdi pissata kunnolla. Niinpä sillä on hätä ulos noin 10-15 minuuttia sen jälkeen, kun on tultu sisälle. Oli takana sitten 20 minuutin tai tunnin lenkki. Hohhoijaa, ei ole tainnut näin huonosti sisäsiistiksi oppivaa koiraa olla ikinä. Nykyään se sentään jo pyrkii ulos ja yrittää pidätellä parhaansa mukaan.
Kaikenlaiset temput se sen sijaan oppii nopeasti, vaikka kieltojakaan beaglen poikanen ei ota kuuleviin korviinsa. Tällä hetkellä Julle osaa jo istua, mennä maahan, seistä, istua kauniisti (etutassut ilmassa), laittaa pään maahan käskystä, seurata ja tulla sivulle. Melkein samat temput jo hallussa kuin Rellallakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti