lauantai 11. lokakuuta 2014

Levotonta touhua

Ollaan nyt pari yötä Oikaraisella ja Tessu herätti tietenkin aamulla heti, kun isä heräsi. Seitsemän maissa minun piti sen mielestä nousta jo ylös, mutta venytin vielä kahdeksaan asti... Lähdettiin sitten käymään lenkillä heti, kun oltiin saatu syötyä jotain. Ilma oli tosiaan aika hämärä koko päivän. Maassa oli jonkin verran lunta ja lisää satoi, tosin sade muuttui jossain vaiheessa enempi räntäsateeksi. Tunnin verran kierreltiin ainakin metsässä, rannalla ja lopulta käveleskeltiin maantietä pitkin takaisin. Mie tykkään syksystä jopa näiden säiden aikaan, raikas ilma on vaan niin kiva. Ja lämpimänähän pysyy, kun pukeutuu oikein.

Kuvittelin, että tuo pentu olisi sen lenkin jälkeen saattanut jo vähän simahtaa, mutta ihan turha luulo. Se jatko Riitun, Leonin (hoitokoira) ja Rellan kiusaamista edelleen. Mentiin sitten edelleen ulkoilemaan, kun mie vaihdoin isän kanssa renkaat minun autoon, siinäkin vierähti vähintäänkin tunti, mutta eihän tuo vieläkään simahtanut, tai korkeintaan muutamaksi minuutiksi laittoi nukkumaan. Ja edelleen se on vaan ollut yhtä rasittava koko illankin ja ravannut ympäri kämppää milloin kenenkin perässä. Huoh. Ollaan nyt kuitenkin vielä tämä yö ainakin täällä ja lähdetään vasta huomenna takaisin kaupunkiin. Harkitsin kyllä jo vakavasti tänään lähtemistä, mutta en sitten kuitenkaan jaksanut. Onpahan väsynyt penska, kun lopulta sinne kaupunkiin päästään...

Kontrasti Oikaraisen vilkkauden ja kaupungin rauhallisuuden välillä on kyllä mahdollisimman suuri. En sinänsä ihmettele yhtään, että pentu on "hieman" rauhaton, kun täällä sillä on kuusi ihmistä, kaksi kissaa ja neljä koiraa seurattavana. Melkeinpä koskaan ei ole hetkeä, etteikö joku olisi kulkemassa johonkin suuntaan ja tekemässä jotain superjännää, kuten syömässä jotain, menossa ulos tai tulossa ulkoa.

Kivoja kuvia sain ainakin omasta mielestäni tänään meidän 17-viikkoisesta. Ensi viikolla Tessu pääsee rokotuksille, kun Henkalla on lomaa ja se palaa Helsingistä. :)

Oonko mie jo kertonut riittävän monesti, kuinka paljon mie tykkään tuosta koirasta kuitenkin? Se on niiin nätti ja söpönen. Ja aivan varmasti siitä tulee isona ihan tosi ihana tapaus muutenkin, kun se vähän rauhoittuu.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti