Taidan palata takaisin tänne tuttuun ja turvalliseen bloggeriin, tutun ja turvallisen toheltajat-osoitteen taakse. Lopetan ehkä tuon kuvat.fi -palvelun maksamisen vaikkei se ihan hirveän kallis olekaan, mutta ehkä vähän turha... Meillä koira-arki tuntuu tällä hetkellä vähän raskaalta. Hali nyt alkaa pikku hiljaa oppimaan sisäsiisteyden saloja, viime yönäkään ei tarvinnut käyttää sitä ulkona ollenkaan, mutta virtaahan siinä on kuin pienessä kylässä. Henkka on kyllä kiitettävästi treenannut sen kanssa ohituksia, peruskäskyjä ja kaikkea muutakin, oikein fiksu pieni beagle siitä vielä kasvaa. Sen sijaan tuo meidän Tessu...
Kerroin Tessun kastrointisuunnitelmista joskus keväällä jo, ehkä jo viime talvena. Nyt se sitten tehtiin viime perjantaina, mutta leikkaus ei mennyt ihan niin kuin piti. Tai sanottaisiinko niin, että leikkaus kyllä onnistui, mutta ilmeisesti lanka aiheutti jonkinlaisen tulehdusreaktion. Kivespussien alue turposi mahdottomasti ja haava alkoi vuotamaan. Jouduin sitten kiikuttamaan Tessun perjantai-iltana päivystykseen uudestaan leikattavaksi. Kävi vielä niin heikosti, että meidän oman auton avaimet oli Henkalla Haaparannan reissulla mukana ja mie yksin koirien kanssa kotona. Ei auttanut kuin laittaa työautoon eli vuokra-autoon peittoa suojaksi, molemmat koirat kyytiin ja kohti eläinlääkärin päivystystä. Onneksi päivystys oli tällä kertaa Rovaniemellä eikä Ranualla. Olin itse leikkauksena apuna, kun eläinlääkäri putsasi leikkaushaavaa, otti niitä reaktioita aiheuttaneita langanpätkiä haavasta pois ja kaivoi sieltä verihyytymiä. Uudet langat ei aiheuttaneet mitään reaktioita onneksi, mutta toipuminenhan on nyt melko työläs homma, kun haavaa on ränklätty kunnolla ja se on päässyt tulehtumaan.
Ensin haava vuosi verta ja kudosnestettä pari-kolme päivää, meinasin olla jo melko tuskassa sen kanssa, mutta onneksi vuoto lopulta loppui. Itse leikkaushaava on ihan hyvin parantunut ja punertavatkin kohdat tikkien ympäriltä jo vaalentuneet, mutta turvotusta on edelleen ja pallien alue melko kipeä, kun se on käytännössä yksi iso turvonnut mustelma... Vaalentunut on onneksi sekin nyt parin päivän aikana. Öisin Tepsu kitisee, kun sopivaa asentoa ei löydy ja kaulurikin haittaa elämää ihan hirveästi. Tein omista lörpähtäneistä alushousuista Tessulle pöksyt suojaamaan leikkaushaavaa ulkoillessa. Vähän on tullut ihmetteleviä katseita, mutta kukaan ei ole uskaltautunut kysymään, että miksi koiralla on violetit (värikin vielä...) housut ulkoillessa. :D
Ensi maanantaina on tikkien poisto, mutta luulen, että senkin jälkeen tuo on vielä vähän toipilas, koska mustelmathan ei ihan hetkessä eikä kahdessa parane, vaikkei tulehdusta olisikaan. Saa nähdä päästäänkö mökille Tessun kanssa ensi viikolla vai lähteekö Henkka viettämään syyslomaansa kahdestaan Halin kanssa.
Että se siitä pienestä rutiininomaisesta leikkauksesta, joka hoituu tuosta noin vain vasemmalla kädellä ja paraneminenkin tapahtuu suorastaan hetkessä. Ei hoidu, eikä tapahdu. Joskus voi käydä näinkin, mutta onneksi meillä sentään on vielä koira, voihan näinkin pienessä leikkauksessa tulla sellaisiakin komplikaatioita, ettei koiraa enää olisikaan. Kyllä tuntuu Tessu taas entistä rakkaammalta muruselta. Pankkitili tässä touhussa kevenee kyllä kummasti, mutta eihän se auta kuin hoitaa turrikka kuntoon.
Myös Halia jouduttiin käyttämään eläinlääkärillä paikattavana, kun sen suuri korva jäi Tessun hampaiden väliin keppileikeissä. Tuli sitten repale korvaan ja eläinlääkäri yritti liimailla sitä, ei se kyllä pysynyt, joten pienen pieni repale siihen nyt jää.
Meitä voi muuten seurailla instagramissakin, minun tunnus on @elinannk ja Halilla on ihan oma @halithebeagle -tunnus! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti