Tessu 8kk

Ajattelin taas vaihteeksi laittaa kuvia ja tuon Tessun "virallisen" 8kk-kuvankin. Sen verranhan sille tuli ikää täyteen ystävänpäivänä ja täytyy sanoa, että on koira aika mielenkiintoisessa iässä. Muiden koirien läsnäollessa se kuuntelee minua erinomaisen huonosti, mikään nami ei kelpaa erityisen hyvin eikä omat ruuatkaan ei uppoa kovin iloisesti. Vaihdettiin Boschista ruoka Jahti&Vahtiin, jos tuo vaikka saisi energiapitoisemmasta ruuasta vähän enemmän lihaa luitten päälle... Pari viikkoa se söi hyvällä halulla uutta ruokaa, mutta nyt se taas nirsoilee. Raivostuttavaa! Onneksi turkki peittää sen luisevan olemuksen. Muuten joku varmaan ilmoittaisi eläinsuojeluun, että yritän tappaa tuon koiran nälkään. :D Tänään ostin sille jotain nameja, joiden ajattelin kelpaavan hyvin, mutta tuo mokoma sylki ne vain pois... Se siitäkin sitten!

Myös nartut kiinnostaa tuota poikaa aika kovasti eikä totisesti jää tämän kanssa huomaamatta, että kenellä on juoksut tulossa, menossa tai juuri päällä. Vinkuna ja vonkuna on lenkillä (onneksi ei sisällä) nimittäin sitä luokkaa välillä, että hermot meinaa mennä. Sanokaa joku, että tuo asettuu tuosta iän myötä? Koirapuistossa se on myös aina valmiina tappelemaan, jos joku yrittää Tessulle uhitella eikä muuten anna periksi, vaikka onkin tuollainen kakara vielä...

Muutenhan se on aivan loistavan leppoisa ja mukava kaveri, kulkee metsässä kivasti mukana eikä lähde haahuilemaan omille teilleen, Tessu on myös innokas tekemään ja touhuamaan kaikkea silloin, kun muita koiria ei ole paikalla. Se osaa tällä hetkellä seurata jonkinlaisia pätkiä, tulla sivulle käsimerkein avustettuna, pyörähtää itsensä ympäri, seistä, mennä maahan, istua, odottaa paikallaan, antaa molempia tassuja erikseen, istua "kauniisti" ja huiskuttaa tassuilla. Kotona se on oikein kiva kaveri, välillä kerjää rapsutuksia ja kantaa leluja syliin ja yrittää saada leikkimään. 

Että sellainen poika olisi tämä Tessu tällä hetkellä. :)

Karvamörkö 7kk

Ollaan Tessun kanssa oltu yksi yö Oikaraisella ja kävin tänään Tessun ja Rellan kanssa mummolassa ja samalla siellä käveleskelemässä. Lainasin pikkusiskon kameraa (Canon 1000D) ja objektiivia (Canon 40mm F/2.8 STM). Kameran kanssa en tullut toimeen yhtään sen paremmin kuin ikinä ennenkään, tuo 1000D:n näyttö on minusta vaan niin huono. Sai muokkailla kuvia aika reilulla kädellä paremmaksi. :'D Objektiivi sen sijaan on ihana! Pitää kattoa, jos löytäisin itselleni samanmoisen...

Tessulle tuli eilen ikää täyteen kokonaiset 7kk ja kokoa sillä on nyt noin 16kg ja 46cm, jos oikein optimistisesti sitä mittaa kattelee... :) Se on alkanut syömään niin huonosti, että ei mitään järkeä. Ahne se ei ole ollut ikinä, mutta nyt se kyllä syö vielä huonommin kuin ennen. Kuivaruuat ei tahdo kelvata ollenkaan, ei liotettuna, ei sellaisenaan eikä lihankaan kanssa. Illalla se saattaa lopulta tyhjentää kupin ruuasta, joka on laitettu aamulla ja saa vaivoin syötyä tuota ruokaansa sen pari desiä päivässä... Oikaraisella se on syönyt vähän paremmin, kun on kilpailua, mutta ei sillä todellakaan mikään kiire ole syödä. Veikkaan, että narttukoirien juoksutkin vaikuttaa jo tässä vaiheessa.

Huomenna mennäänkin sitten Saaran ja sen koirien kanssa Mellalammelle, joten sieltä sitten lisää kuulumisia ja kuvia! :)

// Ilmeisesti tietokoneen näyttö näytti värit vähän hassusti, kun nämä kuvat onkin tällä omalla koneella katsottuna näin järkyttävän värisiä. :'D Saa nyt kelvata tämän kerran!

Puolivuotias!

Noniin, elikkäs eilen vietettiin Tessun puolivuotissynttäreitä. On se jo iso poika! Siis iältään, kooltaanhan se on edelleen vaivaiset 43cm korkea. :D Tessu saa suorittaa kunnon kasvupyrähdyksen jos meinaa edes hipoa ihannekorkeutta, joka on siis 49cm... Noh, meille kyllä kelpaa pikkulapikaskin! Muuten se on oikein minun mieleen. Paitsi takaliikkeet Tessulla on kyllä melko ahtaanpuoleiset.

Tessu on edelleen oikein reipasluonteinen, tykkää pitää itsestään meteliä ja rakastaa edelleen ihan kaikkia ja kaikkea. Kissoihin se on oppinut suhtautumaan varovaisesti eikä se enää ole ihan niin villi kuin vielä pari kuukautta sitten. Ehkä se alkaa siis pikku hiljaa oppia käytöstavoille.

Jossain koirakirjassa kuvattiin muistaakseni lapinkoiraa nöyräksi ja erittäin miellyttämisenhaluiseksi koiraksi, en ole sen kirjan kanssa ihan samaa mieltä. Tessun kanssa tapellaan edelleen ajoittain mm. siitä saako hihnassa roikkua tai saako sisällä haukahdella tyhjää. Etenkin hihnassa roikkumisen luvallisuutta Tessu testailee aina muiden taluttajien kanssa, kiellon jälkeen se monesti murisee vielä vastaan vähän aikaa ennen kuin uskoo, ettei siinä hihnassa edelleenkään saa roikkua. En voi tajuta, mikä siinä on niin kamalan vaikeaa oppia!

Muiden koirien ohittelu sujuu jo melko hyvin ainakin namien kanssa. Edelleen niitä tyhjänpäiväisiä haukahduksia pääsee silloin tällöin, mutta vähemmän kyllä. Uudessa ympäristössä on aina vähän vaikeampaa malttaa olla hiljaa, tutuilla lenkkireiteillä se onnistuu paremmin.

Voin sanoa, että kyllä hiljaisen vähemmän herkkähaukkuisen koiran kanssa elämä on vielä rutkasti helpompaa. Tessua saaa jatkuvasti muistuttaa äänenkäytöstä ja voin uskoa, että ulkokoirana se räkyttäisi jatkuvasti joka ainoalle asialle. Viikonloppuna ei nyt ehditty käymään edes Oikaraisella, mutta kohtahan mulla loppuu työt, niin sitten sitä aikaa kyllä on...

Rotta on paras lelu.

Poseeraava labbis ja pikkupörrö

Iloista joulukuun 2. päivää!

Kävin sunnuntaina Lapinvaarassa Tessun ja Rellan kanssa käveleskelemässä. Lunta oli jo ihan kivasti ja vaaran päälle tullessa jo puiden oksillakin. Ilmeisesti siellä oli ollut kylmempää kuin alhaalla. Rella oli oikein kuvauksellisella tuulella ja hyppi jokaisen kiven päälle poseeraamaan. Sen tapana on asettua kuvattavaksi ilman eri kehotusta, jos mulla on kamera matkassa ja se sattuu olemaan sillä tuulella. Nyt ilmeisesti oli. Vielä kun tuo Tessukin oppisi poseeraamaan samalla tavalla...Yritystä ainakin oli jo.

Mittailin Tessun sunnuntaina, korkeutta sillä oli noin 43cm eli vielä 5cm olisi sinne ihannekorkeuteen. Saapa nähdä, irtoaako meidän pikkupojasta sellaisia mittoja! Harjailin myös Tessua, siinä meillä on nimittäin vielä opettelemisen varaa. Näin tuuheaturkkisen koiran sietää osata olla harjattavana... Yhden vuoden ikäisen lapinkoiran turkkia olen kerran selvittänyt hurjista takuista ja siinä oli ihan riittävästi! Mie harjailen Tessua säännöllisesti. Liian usein sitä ei voi tehdä.

Tänään käytiin Saaran ja koirien kanssa Mellavaarassa etsimässä sitä Mellalampea, jolla kaikki muut koiralliset tuntuu käyvän melko usein, mutta jonne me ei olla vielä keskenämme löydetty. Löydettiin me tällä kertaa jopa reitti sinne. Lunta vaan oli varmaan 20cm ja pimeäkin tuli, kun ei ajoissa ehditty. Ensi kerralla sitten päästään ehkä perillekin asti!