Tessu on edelleen oikein reipasluonteinen, tykkää pitää itsestään meteliä ja rakastaa edelleen ihan kaikkia ja kaikkea. Kissoihin se on oppinut suhtautumaan varovaisesti eikä se enää ole ihan niin villi kuin vielä pari kuukautta sitten. Ehkä se alkaa siis pikku hiljaa oppia käytöstavoille.
Jossain koirakirjassa kuvattiin muistaakseni lapinkoiraa nöyräksi ja erittäin miellyttämisenhaluiseksi koiraksi, en ole sen kirjan kanssa ihan samaa mieltä. Tessun kanssa tapellaan edelleen ajoittain mm. siitä saako hihnassa roikkua tai saako sisällä haukahdella tyhjää. Etenkin hihnassa roikkumisen luvallisuutta Tessu testailee aina muiden taluttajien kanssa, kiellon jälkeen se monesti murisee vielä vastaan vähän aikaa ennen kuin uskoo, ettei siinä hihnassa edelleenkään saa roikkua. En voi tajuta, mikä siinä on niin kamalan vaikeaa oppia!
Muiden koirien ohittelu sujuu jo melko hyvin ainakin namien kanssa. Edelleen niitä tyhjänpäiväisiä haukahduksia pääsee silloin tällöin, mutta vähemmän kyllä. Uudessa ympäristössä on aina vähän vaikeampaa malttaa olla hiljaa, tutuilla lenkkireiteillä se onnistuu paremmin.
Voin sanoa, että kyllä hiljaisen vähemmän herkkähaukkuisen koiran kanssa elämä on vielä rutkasti helpompaa. Tessua saaa jatkuvasti muistuttaa äänenkäytöstä ja voin uskoa, että ulkokoirana se räkyttäisi jatkuvasti joka ainoalle asialle. Viikonloppuna ei nyt ehditty käymään edes Oikaraisella, mutta kohtahan mulla loppuu työt, niin sitten sitä aikaa kyllä on...
Rotta on paras lelu. |
Ihana Tessu! Hillakin rakastaa ihan kaikkia ja kaikkea ja on tosi reipas, lähettää veljelleen terkkuja. ;) Toki eri vinkeitäkin löytyy... :) -AK ps. Tuo nukkuma-asento näyttää niin tutulta.
VastaaPoistaVarmaan hyvä nukkuma-asento, kun maha tuulettuu, niin ei ole niin kuuma. :'D Tuolla ressukalla kun ei vieläkään mahakarvat ole kovin pitkät sen napatyräleikkauksen jäljiltä.
Poista