Koira - ihmisen paras ystävä

Se maailman paras koira

Toisinaan tulee mietittyä, mitä elämä olisi ilman koiria ja kaikenkarvaisia elukoita yleensäkin. Erityisesti tällaiset ajatukset heräävät mieleen, kun koira sairastaa ja eläinlääkäriin saa pistää rahaa menemään satasia, koira käyttäytyy kuin idiootti kaikesta vaivannäöstä huolimatta tai taivaalta sataa räntää ja lenkille pitäisi silti lähteä. En kuitenkaan voisi kuvitella elämää ilman koiraa - ilman Rellaa, joka kulkee joka paikassa mukana ja on aina lähellä.

Koirat ovat ystäviä joka tilanteessa, ne eivät kysele turhia, eivät katso ulkonäköä tai sitä, kuinka varakas on. Niille ulkomuodolla ei niin ole merkitystä, kunhan on kumppani. Ripun kanssa tein typeriä virheitä, joiden takia elämä sen kanssa oli ajoittain hyvin vaikeaa ja toisaalta se oli paras ystävä, jonka kopin katolla istuin koira kainalossa monestikin, kun kaikki ihmiset tuntuivat äärimmäisen tyhmiltä ja koko maailma vain ärsytti. Rellan tultua sain toisenlaisen parhaan ystävän, koiran joka seuraa perässä joka paikkaan uskollisesti. Ei ihminen voi koskaan olla samanlainen ystävä - eikä koira toisaalta tietysti voi korvata ihmisystäviä.

Ilman koiria en ehkä olisi tutustunut Henkkaan, me tutustuimme koulun penkillä juttelemalla niille tulevasta labradorinnoutajan pennusta eli Nellasta, minun Rellasta, Riina-beaglesta ja kaikista muista koirista, joita meillä oli ja oli ollut. Ehkä me ei oltaisi edes tutustuttu koskaan sen kummemmin ilman ensimmäistä pyyntöä lähteä lenkille, jonka jälkeen on lenkkeilty sitten jo melko paljon enemmän ja juteltu aika monista muistakin asioista. Koirien kautta on tullut myös paljon muita tuttavuuksia.

Ilman koiria elämässä voisi olla tiettyjä mukavuuksia: siivoamista ei tarvitsisi harrastaa niin usein, kun koirankarva ei valtaisi joka nurkkaa, lenkkeily räntäsateessa saattaisi jäädä väliin ja sen sijaan voisi tarttua hyvään kirjaan, ja vain katsella ikkunasta tihuttavaa vettä sen sijaan, että menisi sinne kävelemään.

Moneen kertaan on kyllä tullut todettua kuitenkin, että elämä ilman koiria tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta - etenkin elämä ilman Rellaa. Se on ehdottomasti koira, joka tuntui omalta ensihetkestä saakka. Aamulla, kun se huomaa minun heräilevän, se änkeää kainaloon rapsuteltavaksi häntä vimmatusta heiluen. Aina kun olen liikahtamassakin johonkin suuntaan, se hyppää pystyyn valmiina seuraamaan perässä.

Rellan iho-ongelmien syyksi eläinlääkäri arveli allergiaa. Saatiin antibiootteja, korvanpuhdistusainetta ja kortisonitabletteja. Allergian helpottamiseksi koitetaan ensimmäiseksi jättää kaikki viljaa sisältävät jutut sen ruokavaliosta kokonaan pois ja syöttää vain omaa ruokaa ja luita. Toivotaan, että pikku-Relpan kutinat helpottuisivat nyt ja päästäisiin taas jatkamaan elämää ihan normaalisti.