...ja kaipa itsepäinen kansa vaatii myös itsenäisiä, itsepäisiä, sisukkaita ja tietysti suomalaisia koiria. Sisukas kuvaa kai tätä naperoa hyvin. Tessu on rohkea, itsenäinen ja aivan lannistumaton. Toisen koiran ärähdykset on tälle penskalle ihan ilmaa, vähän ottaa välimatkaa, mutta sitten mennään taas rytinällä päälle. :'D Ihmisten kiellot on ihan yhtälailla aivan yhtä tyhjän kanssa. Voi jestas, jos meillä vielä tämän syksyn jälkeen on yhdetkin ihan reiättömät housunlahkeet, niin jo on kumma. Minun eteen ei ole tällaista sisupussia sattunut sitten sen toisen suomalaisen pystykorvaisen koiran, Sissin. :)
Kaipa se juuri sen takia on niin tuhottoman söpö. Eihän näin söpölle kaverille voi kukaan olla vihainen hetkeäkään. ♥ Tuntuu vieläkin ihan uskomattomalta, että tämä koira on oikeasti meidän ja se on ja pysyy meillä. Mie oon ihan rakastunut tähän karvapalleroon. (Henkan mielestä se näyttää karvamadolta ylhäältä päin...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti