Vaattunkiköngäs 26.10.

Käytiin Vaattunkikönkäällä retkeilemässä Saaran ja koirien kanssa. En ollutkaan pitkään aikaan käynyt siellä ihan sulan maan aikana, joten oli ihan jännä käydä näinkin. Yleensä on tullut tarvottua lumihangessa hiestä märkänä ja kirottua koiria, jotka on lähteneet läppäsemään jonnekin. Tällä kertaa liukasteltiin pitkospuilla, jotka oli edellispäivien vesisateen ja yöpakkasten jäljiltä välillä todella liukkaita. Sai tosissaan keskittyä kävelemiseen. ;) Koirat pysyi hienosti matkassa ja Tessukin totteli. Kai se tuosta aikuiseksi kasvaa!

Tessu hoksasi ilmeisesti mökkireissulla, että nuotiolta tosiaan saa makkaraa. Riina on niin hyvä opettamaan näitä kerjäystapoja, että jopa vähän yksinkertainen lapinkoiran poikanenkin tajuaa, mistä on kyse. Tällä reissulla se sitten jätti sen savun välttelemisen ja pelkäämisen huomattavasti vähemmälle ja oli sen sijaan vähällä tunkea kuononsa tuleen makkaran toivossa. :D On sillä vielä vähän opettelemista näissä tulistelujutuissa.

Lähdettiin Vaattungille puolen päivän aikaan ja palattiin takaisin joskus neljän maissa, kun aurinko alkoi jo laskea. Oli tosi hyvä reissu ja säät kyllä suosi. Aurinko paistoi tosi upeasti ja kun saatiin vielä olla ihan kaikessa rauhassa metsässä, niin kyllä kelpasi. :) Takaisin tullessa tuli loppumatkasta pari koirallista ihmistä vastaan, joten ajoitus oli kyllä erittäin hyvä.